Tekee mieli mennä kirkkoon, mutta ei kehtaa
En kehtaisi myöntää lähipiirille että tahdon kirkkoon. Jotenkin vanhanaikaista eikä kukaan ymmärtäisi, oon kuitenkin nuori.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan.
No hyvä on,. jos kuuluu. Mutta tuossa virsikirjan jumalanpalveluskaavassakin sanotaan, että VOIDAAN kehottaa, ei ole mikään pakko kehottaa.
Ja jos ihminen istuu jossakin sellaisessa kohtaa ettei ketään ole lähellä, niin ei sieltä kyllä kukaan tule käsipäivää toivottelemaan.
Siksi toisekseen, kävin sitä virsikirjan kaavaa vilkaisemassa, niin se toivotus tulee keskellä jumanpalvelusta, ei lopussa.
Herra olkoon teidän kanssanne - niin myös sinun henkesi kanssa Tai miten se sanonta meneekään, ja sen jälkeen tulee se toivotus, näin olin katsovinani.
Vain joulunpyhinä jumalanpalveluksissa on penkeillä tunkua, muina aikoina on väljää. Voi siis jo valita istumapaikkansa niin, että on kaukana muista, jos ei halua toivotuksiin ole halua osallistua jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.
Miten tehdä parannusta? En oo rikollinen tms. Elän tavallisesti. Kysytäänkö sitä joku kerta
Rauhan toivotuksessa (läntisen riituksen messun osa Pax eli rauha) voidaan kehottaa seurakuntaa konkreettiseenkin sopuun/tutustumiseen esim kätellen.
Yleisempää taitaa Suomessa olla että se kättely tms kiusaannuttava jätetään pois ja se täällä jo siteerattu liturginen vuorotervehdys riittää.
Se on kiinni paikallisista jumalanpalvelustavoista ja viime kädessä liturgista. Meillä päin ei onneksi juuri kätellä. Voidaanpa jossain kehottaa halaamaankin.
En tykkää yhtään. Ei tarvitse reagoida jos kohdalle sattuu. Nyökkää vaikka jollekin - tai selailee virsikirjaa ne muutamat sekunnit.
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Ei kirkossa sellasta ole, korkeintaan jossain hellari/vapaaseurakunnassa.
Olen ollut noissa kaikissa usein ja itseänikin ahdisti noi vapaiden suuntien harrastamat kättelysessiot.
Eivät kuulu nuo suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin mielestäni. Liian amerikkalaista touhua.
Mieluumminkin jossain yhteisillä retkillä tai evankelioinnissa tulee sitten sellaista luontevaa jutustelua, ketkä yhteistä tekemistä, katuevankeliumia ym sitten harrastavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.
Miten tehdä parannusta? En oo rikollinen tms. Elän tavallisesti. Kysytäänkö sitä joku kerta
Kaikki ollaan syntisiä, mutta synnintunto tulee vasta silloin, kun on herätyksen tilassa ja haluaisi puhdistua sisäisestä liasta, kaikesta siitä moskasta mitä kullakin on kannettavanaan omien pahojen tekojensa kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.
Miten tehdä parannusta? En oo rikollinen tms. Elän tavallisesti. Kysytäänkö sitä joku kerta
Kaikki ollaan syntisiä, mutta synnintunto tulee vasta silloin, kun on herätyksen tilassa ja haluaisi puhdistua sisäisestä liasta, kaikesta siitä moskasta mitä kullakin on kannettavanaan omien pahojen tekojensa kautta.
Mitä jos haluaa käydä kirkossa muuten vaan? Eli ei ole ylipäätään uskossa ollenkaan. Silloin tuskin kokee minkäänlaista "herätystä".
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan.
Ei todellakaan kuulu ainakaan Suomessa, eikä ev. lut kirkossa. Et ole näköjään koskaan ollutkaan kirkossa.
Kirkkoon ovat kaikki tervetulleita. Kolehti on vapaaehtoinen. Joskus laitan, joskus en. Siunausta ei tarvitse toisille toivottaa, jollei halua. Ei ole mitään pakko-osallistumisia.
Kuuntele huomenna liirum laarumia ratiosta tai kaippa sitä tulee televisiostakin
Haje koppa kebardeerii aamulla ja kato telsusta. Tee siis kolehti itsellesi
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen uudempia messuja, kuten tuomas-ja taize-messut.
Suositteletko myös Kari Kanalan Sambaajaryhmää sitten Pääsiäisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.
Miten tehdä parannusta? En oo rikollinen tms. Elän tavallisesti. Kysytäänkö sitä joku kerta
Kaikki ollaan syntisiä, mutta synnintunto tulee vasta silloin, kun on herätyksen tilassa ja haluaisi puhdistua sisäisestä liasta, kaikesta siitä moskasta mitä kullakin on kannettavanaan omien pahojen tekojensa kautta.
Mitä jos haluaa käydä kirkossa muuten vaan? Eli ei ole ylipäätään uskossa ollenkaan. Silloin tuskin kokee minkäänlaista "herätystä".
eri
Tottakai voi käydä kirkossa muuten vaan, mutta ei pidä ihmetellä, jos tuleekin uskoon.
Jumala osaa yllättää ihmiset hauskalla tavalla, sillä mikäpä ihanampaa kuin Jeesuksen löytäminen ja uskoontulo!
Tulee värit elämään ja harmaus väistyy!
Se on ihan normaalia että hävettää kirkossa käynti, Jeesus nimi hävettää, Raamattu hävettää, eikä missään nimessä haluaisi sanoa että uskoo Jeesukseen. Adam ja Eeva syntiinlankeemuksiin lymyili ja häpesi. Häpeä liittyy tiiviisti uskonasioihin.
Mutta luulen että sitten kun syntyy uudesti niin ei enää hävetä. Tietääkö joku paremmin? Itse olen uskossa mutta en vielä uudestisyntynyt, enkä pysty kaikille sanomaan että olen uskossa. Kunpa saisin syntyä uudesti. Odotan armoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan.
Ei todellakaan kuulu ainakaan Suomessa, eikä ev. lut kirkossa. Et ole näköjään koskaan ollutkaan kirkossa.
Kyllä joskus on se kättely tai pitää sanoa "Rauhaa" tai jotain. Se on kauheaa kun on solsiaalinen pelkotila- Samoin kun lähtee pois pitää joskus kätellä pappia. Kerran sain paniikin kun emmin kätelläkö vai ei. Kotiin kun pääsin, aloin itkemään. Tässä on tietysti vika ainoastaan itsessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt Vapaakirkon tilaisuuksissa. Itkeä vollotan joka kerta, liikutun niin kovasti Jeesuksen rakkaudesta.
Kerran näin nuorien esittäessä laulua heidän valokehänsä.Itkin entistä enemmän.Olin niin täynnä rakkautta.
Vapaakirkkokin kiinnostais, mutta se on vielä oudompi itelleni. Pelottaa, tuleeko ihmiset heti utelemaan mitä teen sielä ja oonko maksanu jäsenmaksua.
Sanot vaan, että tulit vaan käymään ja ehkä tulet toistekin jos siltä tuntuu.
Mitään jäsenmaksua ei ole, eikä kysytä.
Itse tykkään baptistien rauhallisemmasta menosta enemmän, mutta makunsa kullakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣
Minun kirkkokäynneilläni ei tuollaista tapaa ole kyllä ollut.
Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan.
Ei todellakaan kuulu ainakaan Suomessa, eikä ev. lut kirkossa. Et ole näköjään koskaan ollutkaan kirkossa.
Kyllä joskus on se kättely tai pitää sanoa "Rauhaa" tai jotain. Se on kauheaa kun on solsiaalinen pelkotila- Samoin kun lähtee pois pitää joskus kätellä pappia. Kerran sain paniikin kun emmin kätelläkö vai ei. Kotiin kun pääsin, aloin itkemään. Tässä on tiet
Mitään ei ole pakko tehdä, jos ei halua. Tai jos sitten haluat, voit vaan kätellä ja hymyillä, niin monet muutkin tekevät.
Ei siihen kuole, se on ihan normaalia touhua.
Ap täällä, taidan kokeilla virtuaalikirkkoa tänä aamuna.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä, taidan kokeilla virtuaalikirkkoa tänä aamuna.
👍 😊 Siinähän sen näkee, mitä siellä tapahtuu. Paikan päälle sitten myöhemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt Vapaakirkon tilaisuuksissa. Itkeä vollotan joka kerta, liikutun niin kovasti Jeesuksen rakkaudesta.
Kerran näin nuorien esittäessä laulua heidän valokehänsä.Itkin entistä enemmän.Olin niin täynnä rakkautta.
Vapaakirkkokin kiinnostais, mutta se on vielä oudompi itelleni. Pelottaa, tuleeko ihmiset heti utelemaan mitä teen sielä ja oonko maksanu jäsenmaksua.
Vapaakirkko on ramatulle uskollisempi kuin isot kirkot, se se suurin ero. Joku voi tervehtiä (nyökäten yleensä), mutta voit olla silti ihan omillasi, ellet itse halua hymyillä takaisin tms. Jos joku kysyy oletko "uusi", voit vain sanoa tulin kylään. Jos jatkaa utelua, sanot vain että et nyt ole oikein juttutuulella.
Yleensä ei isommissa vaiksissa kukaan kysy mitään. Jäsenmaksua vapiksessa ei ole. Annat jotain jos haluat kolehtiin, tai et mitään, ellei sinulla ole halua tai mahdollisuutta antaa.
Nämä samat pätee myös hellareihin.
Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.