Tekee mieli mennä kirkkoon, mutta ei kehtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheinta on siinä palveluksen lopussa kun pitää ottaa kontaktia johonki viereiseen ja toivottaa jotain siunausta 😣

Minun kirkkokäynneilläni ei  tuollaista tapaa ole kyllä ollut.

Kyllä sellainen vieressä olijan kättely kuuluu ihan Junalanpalveluskaavaan. 

 

 

Helluntaiseurakunnissa tuota on. Ja liekö vapaaseurakunnassakin.

 

Ev.lut kirkoissa ei kätellä eikä toivoteta rauhaa. Saa istua rauhassa ja keskittyä jumalanpalvelukseen, sekä hiljentyä.

 

 

Toki voi vierustoveria tervehtiä paikalle tullessaan halutessaan. Ainakaan pappi ei kehota kättelemään vieressä istuvaa, eikä toivottamaan siunausta tai rauhaa. Kuten hellareissa.

Ainakin Turun Mikaelinseurakunnan iltamessuissa kaikkia kehotetaan toivottamaan lähellä oleville ihmisille Jumalan rauhaa. Ja joillain on tapana mennä toivottamaan sitä myös syrjempänä istuville, jottei kukaan kokisi jäävänsä yksin. 

^ Tuosta tietysti unohtui, että Mikaelinseurakunta on ihan tavallinen ev.lut. seurakunta. Eli kyllä sitä tapahtuu myös luterilaisissa messuissa. 

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käynyt Vapaakirkon tilaisuuksissa. Itkeä vollotan joka kerta, liikutun niin kovasti Jeesuksen rakkaudesta.

Kerran näin nuorien esittäessä laulua heidän valokehänsä.Itkin entistä enemmän.Olin niin täynnä rakkautta.

Vapaakirkkokin kiinnostais, mutta se on vielä oudompi itelleni. Pelottaa, tuleeko ihmiset heti utelemaan mitä teen sielä ja oonko maksanu jäsenmaksua. 

Ei meillä ole mitään jäsenmaksuja. Sinne vaan. Luultavasti joku toivottaa sinut tervetulleeksi ja esimerkiksi kertoo tulevista tilaisuuksista. Terveisin vapaakirkkolainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä uskovaiset ottavat sinut vastaan ihan sellaisena, kuin olet. Mutta kunhan vaan muistat, että kirkossa käynnin myötä tulee tehdä parannusta elämässä.

Miten tehdä parannusta? En oo rikollinen tms. Elän tavallisesti. Kysytäänkö sitä joku kerta 

Aika alussa on rukouksena tai lauluna synnintunnustus. Tai ennen oli. Jos on tosi liberaalia, se voi olla poistettu?

Siunausta seuraavana sunnuntaina luetaan vainajan nimi jumalanpalveluksessa, jos omaiset on antaneet luvan.

T. kirkkoherranviraston työntekijä

Vierailija kirjoitti:

Oli mukavaa kuunnella aamulla messu. Aion kuunnella myös viikon päästä. Vielä en paikan päälle uskaltaudu, liikaa tuttuja ja pieni kylä, juorut leviää. Ehkä jos menis toiselle paikkakunnalle niinkö joku muukin kommentoi.

Oli mielenkiintoista kun pappi kertoi (lähi) historian tapahtumista. Muutenkin kuulosti enemmän historian oppitunnilta kuin saarnaamiselta. Ap

Saarnaa kuulee ainakin herätysliikkeiden jumalanpalveluksissa. Kansan Raamattuseura, Kansanlähetys, Sley jne

Vierailija kirjoitti:

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Mihin se perustuu, että Jeesusta pitäisi pyytää rukouksessa elämäänsä? Kehottaako joku raamatunkohta siihen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Mihin se perustuu, että Jeesusta pitäisi pyytää rukouksessa elämäänsä? Kehottaako joku raamatunkohta siihen? 

Ns. syntisen rukous tai uskoontulorukous on vapaiden suuntien omaa keksintöä, jolle ei löydy mitään perusteita Raamatusta. 

Hyvä ap,

Noudata haluasi käydä kirkossa äläkä välitä, mitä muut sanovat. Tässä on kyse sinusta arvokkaana ihmisenä. Ehkäpä Jumala kutsuu sinua ja viisainta on vastata myöntävästi kutsuun. Näitä Jumalan kutsumisia ja vetämistä puoleensa tapahtuu muutaman kerran elämän aikana.

Et tule katumaan kirkossa käymistäsi vaan saat siitä ajattelemista omaan elämääsi, oletko onnellinen vai puuttuuko jokin jota et osaa nimetä elämästäsi. Asiat etenevät hitaasti eikä sinua kukaan pakota mihinkään mihkä et halua. Olet ehkä kuullut sanan etsikkoaika ja kirjoituksestasi päättelen, että sinulla on se. Käytä aika hyödyksesi ja tutustu kirkonmenoihin sekä ala lukemaan Raamattua. Psalmeista on helpoin aloittaa ja jo ne panevat miettimään asioita.

Siunausta ja kaikkea hyvää elämääsi!

Vierailija kirjoitti:

Oli mukavaa kuunnella aamulla messu. Aion kuunnella myös viikon päästä. Vielä en paikan päälle uskaltaudu, liikaa tuttuja ja pieni kylä, juorut leviää. Ehkä jos menis toiselle paikkakunnalle niinkö joku muukin kommentoi.

Oli mielenkiintoista kun pappi kertoi (lähi) historian tapahtumista. Muutenkin kuulosti enemmän historian oppitunnilta kuin saarnaamiselta. Ap

Ap minkä messun katoit virtuaalisti? Minä katon yleensä Helsingin Kansanlähetyksen Alppikodin Messun. Siellä on ollu hyviä saarnoja, mielenkiintosia, ei "unettavia" ja oon tykänny niistä tosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Mihin se perustuu, että Jeesusta pitäisi pyytää rukouksessa elämäänsä? Kehottaako joku raamatunkohta siihen? 

Voiskohan se olla tästä Ilmestyskirjan 3. luvun jakeesta 20?

"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani."

Voi olla muitakin kohtia, en tiedä, mutta tämä mulle tuli mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Mihin se perustuu, että Jeesusta pitäisi pyytää rukouksessa elämäänsä? Kehottaako joku raamatunkohta siihen? 

 

Voiskohan se olla tästä Ilmestyskirjan 3. luvun jakeesta 20?

"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani."

Voi olla muitakin kohtia, en tiedä, mutta tämä mulle tuli mieleen.

Tuossa Ilmestyskirjan kohdassa Jeesus on aloitteellinen osapuoli ja ihminen vastaa Jeesuksen kolkuttamiseen avaamalla hänelle oven. Ihminen ei siis itse pyydä Jeesusta tulemaan sisään, vaan pelkästään päästää Jeesuksen sisään silloin kun Jeesus haluaa tulla. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap,

Noudata haluasi käydä kirkossa äläkä välitä, mitä muut sanovat. Tässä on kyse sinusta arvokkaana ihmisenä. Ehkäpä Jumala kutsuu sinua ja viisainta on vastata myöntävästi kutsuun. Näitä Jumalan kutsumisia ja vetämistä puoleensa tapahtuu muutaman kerran elämän aikana.

Et tule katumaan kirkossa käymistäsi vaan saat siitä ajattelemista omaan elämääsi, oletko onnellinen vai puuttuuko jokin jota et osaa nimetä elämästäsi. Asiat etenevät hitaasti eikä sinua kukaan pakota mihinkään mihkä et halua. Olet ehkä kuullut sanan etsikkoaika ja kirjoituksestasi päättelen, että sinulla on se. Käytä aika hyödyksesi ja tutustu kirkonmenoihin sekä ala lukemaan Raamattua. Psalmeista on helpoin aloittaa ja jo ne panevat miettimään asioita.

Siunausta ja kaikkea hyvää elämääsi!

Kaikki on sinänsä hyvin, mutta tunnen yksinäisyyttä ja juurikin tuota, että jotain puuttuu. Teot ovat vailla merkitystä. Ehkä vähän masennustakin, olen kokenut vakavan sairauden hiljattain. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli mukavaa kuunnella aamulla messu. Aion kuunnella myös viikon päästä. Vielä en paikan päälle uskaltaudu, liikaa tuttuja ja pieni kylä, juorut leviää. Ehkä jos menis toiselle paikkakunnalle niinkö joku muukin kommentoi.

Oli mielenkiintoista kun pappi kertoi (lähi) historian tapahtumista. Muutenkin kuulosti enemmän historian oppitunnilta kuin saarnaamiselta. Ap

 

Ap minkä messun katoit virtuaalisti? Minä katon yleensä Helsingin Kansanlähetyksen Alppikodin Messun. Siellä on ollu hyviä saarnoja, mielenkiintosia, ei "unettavia" ja oon tykänny niistä tosi paljon.

Taisi olla Oulun tuomiokirkon lähetys. Ensi sunnuntaina kokeilen vaihtelun vuoksi jotain muuta. Ap

Vierailija kirjoitti:

Taas mä kerron omakohtaisuuksia.

Mä kävin kirkossa sen jälkeen kun mun yks läheinen kuoli. En nyt muista, mutta hautajaisiin liittyy kai jonkinlainen sellainen tapa että tietyn ajan jälkeen käydään sunnuntain jumalanpalveluksessa - oliko se joku kiitosjuttu, siis vainajan elämästä kiittämässä ikään kuin..

No, mä kävin, ja mä olin tietty ihan itkuinen sitten vaikkei se saarna ja niin edelleen mitään itkun aihetta olis antanut. Ja mua hävetti.. kun mun vieressä istunut vanha nainenkin vilkaisi, että mikähän tolla. Syntejäänkö se tänne on tullut itkemään.

Mut joo. Kävin kiittämässä.

Minä en nyt millään muista miksi tätä "kiitosjuttua" oikeasti sanotaan.

Toivottavasti ei nyt pahalla katsonut. Olisiko ollut huolissaan ja mietti, et pitäiskö hänen sanoa jotain?

Ja kirkko on just hyvä paikka itkeä, niitä syntejäkin :)

Kyllä minä kirkkoon kehtaisin mennä, vaikka en kirkkoon kuulukaan. En ole muunuskovainenkaan, sanottakoon tässä. Mutta homobaariin en todellakaan kehtaisi mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskoa voi vaikka ei menisi/kuuluisi kirkkoon. Pyydä rukouksessa Jeesusta elämääsi.

Mihin se perustuu, että Jeesusta pitäisi pyytää rukouksessa elämäänsä? Kehottaako joku raamatunkohta siihen? 

Ns. syntisen rukous tai uskoontulorukous on vapaiden suuntien omaa keksintöä, jolle ei löydy mitään perusteita Raamatusta. 

Todellakin. Lähetyskäskyssäkin käsketään tekemään opetuslapsia kastamalla ihmisiä ja opettamalla heitä noudattamaan kaikkea mitä Jeesus käski omia opetuslapsiaan noudattamaan. Ei sanaakaan siitä, että ihmisiä pitäisi kehottaa rukoilemaan Jeesusta sydämeensä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä kirkkoon kehtaisin mennä, vaikka en kirkkoon kuulukaan. En ole muunuskovainenkaan, sanottakoon tässä. Mutta homobaariin en todellakaan kehtaisi mennä.

Ei sillä, että haluaisinkaan tai että olisi mitään syytäkään mennä homobaariin. Sanottakoon sekin tässä.

Siis vähän sama, mutta myös se että ainakin tv:n jumalanpalvelukset on pirun tylsiä :D Pitäis alottaa kiertämällä eri kirkoissa ja kuuntelemassa eri saarnaajia. Ei tarttee siis olla mitään sirkushuveja mutta vähän väriä edes saarnaajan olemuksessa. Mulla on tätä hiljaista hengellisyyttä ihan tarpeeksi omassa arjessa :D