Suututaan, kun haluan lapsettoman miehen
Miksi ihmeessä miehet suuttuu siitä, että haluan lapsettoman miehen?
Olen pari kertaa yrittänyt seurustella miehen kanssa, jolla on lapsia... ekalla oli alakouluikäiset, toisella jo aikuinen. Totesin ekassa tapauksessa, etten halua elää toisen ihmisen lasten ehdoilla, vaan olla ihmisen kanssa, joka voi antaa suhteelle yhtä paljon kuin mä. Tokassa tapauksessa taas aikuinen lapsi odotti mun jotenkin osoittavan hänelle, että olen hänen isälleen sopiva. Ei mulla oo tarvetta eikä halua alkaa aikuiselle vieraalle ihmiselle mitään todistelemaan.
Näistä viisastuneena kysyn siis mieheltä heti, onko hänellä lapsia ja jos on, en ryhdy mihinkään enempään. Olen saanut vihaisia reaktioita, suoraa haukkumista päin naamaa ymv. , vaikka eikö se ole hyvä, että on heti rehellinen?
Kommentit (172)
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Ne ne vasta onkin hankalia.
Antaa suuttua. Kertoo siitä että kaveri on vajaa jos sitä asiaa ei kestä ettei halua olla mikää täti jollekki
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Johan se ap kertoi ongelman. Itsellä tulisi lisäksi mieleen lapsenlapset ja muut perhevelvoitteet, jotka ei lopu siihen, kun lapset muuttaa pois.
Niin. Se on parempi tietää ajoissa mitä haluaa. Ja onko joustoa vai ei. Ihmisiin vaikuttaa voimakkaasti eri asiat. Tosin voi hienovaraisesti lähteä, ettei kuuluta liikaa sitä lapsiasiaa ja saa ne miehet vaan kimppuun.
Aikuiset, omillaan asuvat lapsukaiset ovat kaikista pahimpia. Tuppaavat kylään ja ruokapöytään kutsumatta ja isänsä vaan hymistelee. Muutenkin pyörittävät isää miten huvittaa ja jättävät äitipuolen ulkopuolelle kaikesta.
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Pah, no sittenhän ne lapsenlapset on kohta hoidossa ja lapset kulkee miten tahtoo jne.
En minäkään alkaisi enää miehen kanssa jolla lapsia, vaikka itsellänikin on. Voin olla yksinkin jos ei lapsetonta löydy.
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
No kohta saattaa olla lauma lapsenlapsia ja sitten kaikki juhlapyhät pyörii siinä sirkuksessa.
Niin olet rehellinen ja eikä pitäisi suuttua jos haluat Lapsettoman miehen , jopa minulle on meinattu suuttua kun siltikään 50- n iässä en olisi Hyväksynyt , jolla on lapsia tai
jopa kutsutaan papaksi , eli on jo isoisä onneksi ! Tulevalla mielelläni ei ole lapsia Pidä vaan pääsi kylmänä Semppiä sinulle !
Ihan samalla tavalla tällä palstalla monessa keskustelussa naiset ovat riehuneet, kun eivät kelpaa miehille lasten takia. Mulla on itselläkin lapsia, mutta en ikinä seurustelisi sellaisen miehen kanssa, jolla on lapsia. En pidä muiden lapsista. Mieluummin elän sinkkuna, jos ero tulee.
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
No näinhän minäkin ennen ajattelin, mutta tuo yksi seurustelusuhde opetti, että vanhemman ja aikuisenkin lapsen suhde on usein tiivis. Mua tosiaan miehen aikuinen lapsi jotenkin epäili ja oli mustasukkainen, halusi mun osoittavan, että olen tosissani isänsä kanssa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olet heti rehellinen. Itse olen lapseton mies, ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani naisen kanssa, jolla on lapsia. On se niin erilaista elämää, eikä oma lapsettomuuteni ole sattumaa.
Näin juuri. Me lapsettomat taidamme olla vähän oma lajimme ja lika barn leka bäst. ap
Vierailija kirjoitti:
Hyvä että olet heti rehellinen. Itse olen lapseton mies, ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani naisen kanssa, jolla on lapsia. On se niin erilaista elämää, eikä oma lapsettomuuteni ole sattumaa.
Joo just sama!
Mulla on jo aikuinen, mutta kun mulla EI Ollut lasta, rajasin myös "lapselliset" pois.
Olen liian laiska, tulee liikaa säätöä. Kuka on missä ja milloin, ex-vaimot, päiväkodit, ei kiitos.
Tapailin oikeita poikamiehiä, ilman lapsia, koska en itse ollut "lapsellista" tyyppiä.
Kunnes <3 ja tehtiin oma, yhteinen
Minulla ei ole lapsia eikä tule. T: kiltti mies35
Christiiina kirjoitti:
Onko sulla AP omia lapsia?
?
Se on sinun valintasi ja sinulla on siihen täysi oikeus.
Christiiina kirjoitti:
On ihan ok toive tai ehto, että kumppanille ei ole alle teini-ikäisiä lapsia, mutta mä en ihan ymmärrä, ettö mikä ongelma on, jos kumppanilla on omillaan asuvia lapsia ?
Omillaan asuvat lapsetkin on sitä lähiperhettä, joiden kanssa on oltava tekemisissä jatkuvasti. On kaiken maailman juhlia joihin myös isän kumppanin oletetaan osallistuvan. Isä seuraa lastensa elämää ja puhuu niistä, ja olettaa että puoliso kuuntelee ja kommentoi ja osallistuu. Puhumattakaan tilanteesta, jossa tulee lapsenlapsia, sittenhän se sirkus vasta alkaa. Minulle ne ihmiset on ventovieraita, eikä minua kiinnostakaan tutustua lähemmin heihin eikä ottaa osaa heidän elämäänsä.
Itse olen huomannut, että todella monet miehet eivät kerro lapsistaan deittiprofiilissaan. Sitten jossain sivulauseessa tulee ilmi, että lapsia on. Ihmettelen suuresti, että noin isosta asiasta jätetään kertomatta ja se mainitaan ohimennen sivulauseessa olettaen, että toiselle osapuolelle ne lapset on ok.
Hyvä että olet heti rehellinen. Itse olen lapseton mies, ja en voisi kuvitellakaan seurustelevani naisen kanssa, jolla on lapsia. On se niin erilaista elämää, eikä oma lapsettomuuteni ole sattumaa.