Lue keskustelun säännöt.
Lasten vaatteet, hiukset ja sukupuolioletukset - yksi näkökulma
15.07.2023 |
Olen ajatellut tehdä tästä aiheesta ketjun jo jonkin aikaa, joten täältä pesee. Lyhyesti: olen huomannut, että vieraat aikuiset jatkuvasti olettavat lasteni sukupuolen vaatteiden värin ja hiusten pituuden perusteella, ja myös sanovat tämän oletuksensa ääneen.
Taustaa: minulla on tyttö 5 v. ja poika 3 v. Huomasin jo tytön vauva-aikoina, että vaatteiden värin perusteella häntä kutsuttiin yleisillä paikoilla joko prinsessaksi tai "pikkumieheksi". Siniset vaatteet tekivät pojan, punertavat ja röyhelöiset tytön. Tosiasiassa lapsen päälle osui tasan sitä, mikä sattui olemaan puhtaana juuri silloin ja käytimme enemmäkseen kirppiskamaa satunnaisissa väreissä. Emme siis erikseen pyrkineet viestimään vaatevalinnoilla sukupuolesta, mutta niin monet tuntuivat olettavan. Kuopuspoikamme käyttää paljon isosiskolta perittyjä vaatteita, joista osa on pinkkejä (muttei mitään prinsessamekkoja). Jos hänellä on pinkki hellehattu, häntä pidetään tyttönä - aivan sama minkä näköinen tai oloinen hän on muutoin.
Molemmilla lapsilla on toistaiseksi yli olkapäiden ulottuva tukka, jollaiseksi se on itsestään kasvanut. Emme ole nähneet tarvetta muunkaanlaiseen kampaukseen, eikä kumpikaan ole muuta toivonut. Tästäkin johtuen poikaamme luullaan usein tytöksi. Olen pannut merkille, että ainakin täällä Pohjanmaalla pitkä tukka on pikkupojilla harvinaisuus. Junan leikkivaunussakin joku pikkutyttö huomauttikin lapsilleni, että heillä on (tytöksi ja pojaksi) väärän väriset kengät. :D Kuitenkin tyttöäni tytötellään nykyään aina julkisilla paikoilla - onhan hänellä "tyttötukka".
Onko tällä sitten mitään merkitystä? Ei kai, paitsi: on hieman rasittavaa kuulla jatkuvasti poikaani kutsuttavan tytöksi. Pidän hiukan kiusallisena lähteä oikomaan ventovieraan tekemiä sukupuoliarvailuja, mutta on sekin kiusallista, jos jätän oletuksen korjaamatta ja hetken päästä kutsun lasta "Matiksi". Olen jopa miettinyt, pitäisikö poika viedä parturiin ihan vain tämän asian takia, mutta annan mieluummin herran itse päättää, kun oma ulkonäkö alkaa kiinnostaa.
Mikäs tässä nyt oli pointtina? Varmaan se, että ymmärrän hyvin, miksi ihmiset kokevat tarvetta pukea ja parturoidan lapsensa sukupuolioletusten mukaisesti. Jos niin ei tee (kuten me), saa takuuvarmasti kuulla vääriä olettamuksia, jotka on joko tietoisesti ohitettava tai sitten korjattava. Minulle on aikalailla sama, miten muut lapsensa pukevat. Sellainen toive minulla kuitenkin olisi, että automaattisen tytöttelyn ja pojittelun sijaan lapsiani voisi kutsua vaikka ilmaisuilla "lapsi" tai "hän", kunnes joko nimestä tai kysymällä saa sukupuolen selville. Silloin tältä av-mammalta säästyisi arjessa pikkuisen aikaa ja vaivaa.
Ei mulla muuta. Repikää kappaleiksi.
Kommentit (234)
Jos asia häiritsee, pue lapsesi niin ettei tule vääriä oletuksia. Et voi hallita muiden ihmisten mielikuvia ja oletuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa tietysti olettaa, mitä tykkää ja teen niin tietysti itsekin. Erona on kuitenkin, että minä en kerro niitä oletuksia muille, koska tiedän, että erehtymisen vaara on suuri. Jos esim. näen nuorehkon naisen maha pystyssä, en kysy häneltä, milloin laskettu aika on. Mitä lisäarvoa vieraiden lasten pojittelu ja tytöttely teille tuo? Kysyn ihan vilpittömästä mielenkiinnosta. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Saa tietysti olettaa, mitä tykkää ja teen niin tietysti itsekin. Erona on kuitenkin, että minä en kerro niitä oletuksia muille, koska tiedän, että erehtymisen vaara on suuri. Jos esim. näen nuorehkon naisen maha pystyssä, en kysy häneltä, milloin laskettu aika on. Mitä lisäarvoa vieraiden lasten pojittelu ja tytöttely teille tuo? Kysyn ihan vilpittömästä mielenkiinnosta. T. Ap
Vaikka kuinka pitäisit itseäsi parempana kuin muut, lastesi kuten kaikkien ihmisten sukupuolta arvataan. Ihan kuten aikuisten. Itsekin päättelet ihmisten sukupuolta jostain.
Ihmiset antavat paikkansa bussissa iäkkäälle "rouvalle" jne. Toki voit toivoa sukupuoletonta maailmaa, mutta sitä et saa.
Haluat että lapsesi saa valita leikkaako hiuksensa myöhemmin vai ei. Sekin on valinta, ettet leikkaa. On turha väittää, ettei ole valinnut hänen puolestaan. Ihan samalla tavalla valinta on olkapituiset, pidemmät tai lyhyemmät hiukset.
Pitkähiuksinen lapsi tyttöjen vaatteissa on useimpien ihmisten silmissä tyttö. Ei sen kummempaa. Harvalle tulee mieleenkään, ettei olisi tai että sanoissa tyttö tai poika olisi jotain väleltävää. Ihan kuten ei sanoissa mies tai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En toivo sukupuoletonta maailmaa, joten sitä olkiukkoa on turha rakennella. Ihmettelen edelleen, miksi vieraita lapsia on tarpeellista ääneen kutsua tytöiksi ja pojiksi. Kun se oletus nyt menee ainakin minun lasteni kohdalla toistuvasti pieleen, mitä hyötyä sen ilmaisemisesta on? Jos tytöttelet poikaani, pitäisikö minun sinun mielestäsi jättää asia siihen vai korjata arvauksesi? T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Haluat että lapsesi saa valita leikkaako hiuksensa myöhemmin vai ei. Sekin on valinta, ettet leikkaa. On turha väittää, ettei ole valinnut hänen puolestaan. Ihan samalla tavalla valinta on olkapituiset, pidemmät tai lyhyemmät hiukset.
Tietysti se leikkaamattomuus on valinta. Mutta tukkaa on helpompi leikata kuin kasvattaa, joten tämä valinta antaa enemmän liikkumavaraa, kun lapsi alkaa esittää omia toiveita. Kavereillaan ja aikuisilla he näkevät joka tapauksessa erilaisia kampauksia, joten heviletti ei ole ainoa vaihtoehto. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompele vaatteisiin pimpin tai pippelin kuva ettei tule väärinkäsityksiä. Tai vaikka lippalakit joissa lukee pimppi tai penis. Kaikesta sitä saa ongelman itselleen tehtyä :D
Meillä tytär puetaan tyttöjen vaatteisiin ja hiukset ovat yleensä ponnarilla. Kauhistelkaa vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sulla ei ole väliä näyttääkö lapsesi tytöltä vai pojalta, niin miksi välitän siitä kummaksi vieraat ihmiset häntä kutsuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat että lapsesi saa valita leikkaako hiuksensa myöhemmin vai ei. Sekin on valinta, ettet leikkaa. On turha väittää, ettei ole valinnut hänen puolestaan. Ihan samalla tavalla valinta on olkapituiset, pidemmät tai lyhyemmät hiukset.
Tietysti se leikkaamattomuus on valinta. Mutta tukkaa on helpompi leikata kuin kasvattaa, joten tämä valinta antaa enemmän liikkumavaraa, kun lapsi alkaa esittää omia toiveita. Kavereillaan ja aikuisilla he näkevät joka tapauksessa erilaisia kampauksia, joten heviletti ei ole ainoa vaihtoehto. T. Ap
Ihme verhoilua, kun joka päivä sillä lapsella on sinun päättämä kampaus . Olet valinnut hiusmallin, joka on tavallisempi tytöillä ja paheksut nyt muita omasta valinnastasi. Hiusten kasvattaminen ei muuten ole yhtään vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein tänne joskus aiemmin samantyyppisen aloituksen, ja sain kauheasti kuraa niskaani.
Minulla on vain poikia, mutta he ovat nättejä poikia. On ollut samantekevää, kuinka heidät on puettu. Kerran esikoiseni oli puistossa mustassa haalarissa ja ruskeissa asusteissa. Mutta hupun alta näkyivät pitkäripsiset siniset silmät. Eiköhän taas joku mamma sanonut omalle lapselleen, että annapa tytön mennä ensin liukumäkeen.
Kysyn siis jälleen kerran teiltä arvailijoilta: mitä vikaa on sanassa lapsi? Miksi täytyy viitata toisen ihmisen jalkoväliin, kun viittaus menee vielä pieleenkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos asia häiritsee, pue lapsesi niin ettei tule vääriä oletuksia. Et voi hallita muiden ihmisten mielikuvia ja oletuksia.
Mutta te konservatiivithan aina kiljutte miten tulee saada valita. Sitten kun valitseekin vastoin sitä konservatiivien haluamaa sukupuolimallia, aletaan sysäämään vastuuta uhrille.
Vaatteet ei tee sukupuolta. Tässä näette, että ei sukupuolta edes lapsena voi erottaa ilman erillisiä symboleita, ja sekös konservatiivia hirvittää. Älkää tehkö oletuksia. Mikä siinä on niin vaikeaa? Tehän kikjutte miten lapsi ihan itse valitsee ne stereotypian mukaiset vermeet mutta kun ei valitsekaan, on konservatiivi kauhuissaan.
Mitä jos opettaisit lapsellesi käytöstapoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En toivo sukupuoletonta maailmaa, joten sitä olkiukkoa on turha rakennella. Ihmettelen edelleen, miksi vieraita lapsia on tarpeellista ääneen kutsua tytöiksi ja pojiksi. Kun se oletus nyt menee ainakin minun lasteni kohdalla toistuvasti pieleen, mitä hyötyä sen ilmaisemisesta on? Jos tytöttelet poikaani, pitäisikö minun sinun mielestäsi jättää asia siihen vai korjata arvauksesi? T. Ap
Samalla tavalla kuin itsekin ehkä kutsut vieraita miehiä tai naisia sukupuolitetusti. "Tuolla menee mies/nainen, jonka auton avain putosi, juoksenpa perään".
En ikinä pukisi poikalapselle pinkkiä 😬
Tässä on se syy miksi lapset nykyään oireilee sukupuoltaan jo tarhaikäisestä saakka. Yhteyskunta ja biologia olettaa lapsen olevan tyttö tai poika, mutta vanhemman mielestä hän ei ole kumpaakaan.
Toisaalta on törppöä tulla ketään tuntematonta sanomaan tytöksi tai pojaksi, prinsessaksi tai prinssiksi.
Vierailija kirjoitti:
En toivo sukupuoletonta maailmaa, joten sitä olkiukkoa on turha rakennella. Ihmettelen edelleen, miksi vieraita lapsia on tarpeellista ääneen kutsua tytöiksi ja pojiksi. Kun se oletus nyt menee ainakin minun lasteni kohdalla toistuvasti pieleen, mitä hyötyä sen ilmaisemisesta on? Jos tytöttelet poikaani, pitäisikö minun sinun mielestäsi jättää asia siihen vai korjata arvauksesi? T. Ap
Jos joku tuntematon äiti tytöttelee poikaasi, voit sanoa kovalla äänellä, että tuo jonkun isi taitaa olla vähän hupsu. Ja toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Tein tänne joskus aiemmin samantyyppisen aloituksen, ja sain kauheasti kuraa niskaani.
Minulla on vain poikia, mutta he ovat nättejä poikia. On ollut samantekevää, kuinka heidät on puettu. Kerran esikoiseni oli puistossa mustassa haalarissa ja ruskeissa asusteissa. Mutta hupun alta näkyivät pitkäripsiset siniset silmät. Eiköhän taas joku mamma sanonut omalle lapselleen, että annapa tytön mennä ensin liukumäkeen.
Kysyn siis jälleen kerran teiltä arvailijoilta: mitä vikaa on sanassa lapsi? Miksi täytyy viitata toisen ihmisen jalkoväliin, kun viittaus menee vielä pieleenkin.
Tämä. Oma sukulaispoikani pukeutuu ns. poikien vaatteisiin, mutta koska hänellä on platinablondit hiukset joissa vähän kiharaa, luullaan häntä hyvin usein tytöksi. Pitäisikö nyt siis tämän viisivuotiaan pojan hiukset värjätä mustiksi, jotta sukupuolitettaisiin oikein? Tai mitäpä jos vaan opettaisitte lapsillenne käyttämään neutraalimpia sanoja?
Edelleen - väärinkäsitykset ovat minulle muuten yhdentekeviä, mutta miksi ne omat arvaukset on tärkeää kertoa ääneen? Tähän en ole saanut vielä vastausta. T. Ap
Mitä sitten? Kyllä sinäkin varmasti teet joka päivä oletuksia ihmisistä heidän ulkonäkönsä perusteella. Kaikilla meillä on päänsisällä elämän varrella opitut kriteerit, joilla arvioimme, että onko joku mies tai nainen, nuori tai vanha, rikas tai köyhä yms. Me lopulta tulkitsemme maailmaa aika pitkälle stereotypioiden mukaan.