Lue keskustelun säännöt.
Lasten vaatteet, hiukset ja sukupuolioletukset - yksi näkökulma
15.07.2023 |
Olen ajatellut tehdä tästä aiheesta ketjun jo jonkin aikaa, joten täältä pesee. Lyhyesti: olen huomannut, että vieraat aikuiset jatkuvasti olettavat lasteni sukupuolen vaatteiden värin ja hiusten pituuden perusteella, ja myös sanovat tämän oletuksensa ääneen.
Taustaa: minulla on tyttö 5 v. ja poika 3 v. Huomasin jo tytön vauva-aikoina, että vaatteiden värin perusteella häntä kutsuttiin yleisillä paikoilla joko prinsessaksi tai "pikkumieheksi". Siniset vaatteet tekivät pojan, punertavat ja röyhelöiset tytön. Tosiasiassa lapsen päälle osui tasan sitä, mikä sattui olemaan puhtaana juuri silloin ja käytimme enemmäkseen kirppiskamaa satunnaisissa väreissä. Emme siis erikseen pyrkineet viestimään vaatevalinnoilla sukupuolesta, mutta niin monet tuntuivat olettavan. Kuopuspoikamme käyttää paljon isosiskolta perittyjä vaatteita, joista osa on pinkkejä (muttei mitään prinsessamekkoja). Jos hänellä on pinkki hellehattu, häntä pidetään tyttönä - aivan sama minkä näköinen tai oloinen hän on muutoin.
Molemmilla lapsilla on toistaiseksi yli olkapäiden ulottuva tukka, jollaiseksi se on itsestään kasvanut. Emme ole nähneet tarvetta muunkaanlaiseen kampaukseen, eikä kumpikaan ole muuta toivonut. Tästäkin johtuen poikaamme luullaan usein tytöksi. Olen pannut merkille, että ainakin täällä Pohjanmaalla pitkä tukka on pikkupojilla harvinaisuus. Junan leikkivaunussakin joku pikkutyttö huomauttikin lapsilleni, että heillä on (tytöksi ja pojaksi) väärän väriset kengät. :D Kuitenkin tyttöäni tytötellään nykyään aina julkisilla paikoilla - onhan hänellä "tyttötukka".
Onko tällä sitten mitään merkitystä? Ei kai, paitsi: on hieman rasittavaa kuulla jatkuvasti poikaani kutsuttavan tytöksi. Pidän hiukan kiusallisena lähteä oikomaan ventovieraan tekemiä sukupuoliarvailuja, mutta on sekin kiusallista, jos jätän oletuksen korjaamatta ja hetken päästä kutsun lasta "Matiksi". Olen jopa miettinyt, pitäisikö poika viedä parturiin ihan vain tämän asian takia, mutta annan mieluummin herran itse päättää, kun oma ulkonäkö alkaa kiinnostaa.
Mikäs tässä nyt oli pointtina? Varmaan se, että ymmärrän hyvin, miksi ihmiset kokevat tarvetta pukea ja parturoidan lapsensa sukupuolioletusten mukaisesti. Jos niin ei tee (kuten me), saa takuuvarmasti kuulla vääriä olettamuksia, jotka on joko tietoisesti ohitettava tai sitten korjattava. Minulle on aikalailla sama, miten muut lapsensa pukevat. Sellainen toive minulla kuitenkin olisi, että automaattisen tytöttelyn ja pojittelun sijaan lapsiani voisi kutsua vaikka ilmaisuilla "lapsi" tai "hän", kunnes joko nimestä tai kysymällä saa sukupuolen selville. Silloin tältä av-mammalta säästyisi arjessa pikkuisen aikaa ja vaivaa.
Ei mulla muuta. Repikää kappaleiksi.
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsista ei pysty välttämättä määrittämään kasvojen tai vartalon perusteella. Ne, jotka eivät tätä tiedä, yrittävät arvata sukupuolta. Lapset arvuuttelevat toistensa sukupuolta opittelujen piirteiden avulla.
En ole varma, onko ap:n pointti, että kysyttäisiin ensin lapsen sukupuolta vai että korvattaisiin sanat tyttö ja poika sanalla lapsi. Puhe kuulostaa jäykemmältä, jos puhutaan vain lapsista.
Käytäthän sinäkin viestissäsi viisi kertaa lapsi-sanaa ja vain kerran tyttöä ja poikaa. Tuntuuko jäykältä?
En puhu tuossa yhdelle ihmiselle, joten se ei olekaan jäykkää, kun puhun monikossa lapsista. Hei, lapsi, onpas sinulla kiva paita.
Hei mies, onpa sinulla hassut mielipiteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vaatteet menevät sukupuolen mukaan (esim. hijab), siitä on aivan turha alkaa inisemään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En ajattele sinua miksikään, en ole sinun kanssasi tekemisissä. Olet vain kirjoittaja täällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En miksikään noista. Olet sukupuoleton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En ajattele sinua miksikään, en ole sinun kanssasi tekemisissä. Olet vain kirjoittaja täällä palstalla.
Jos pystyt kommunikoimaan tällaisen aikuisen ja hedelmällisen ihmisen kanssa ajattelematta sukupuoltani, eikö se onnistuisi myös pienten lasten kanssa liukumäen juurella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En miksikään noista. Olet sukupuoleton.
Minä taas ajattelen, että sinulla on molemmat vehkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymäpäivälahjoja ostaessa ostan vaatteet ja lelut sukupuolen ja lasten toiveiden mukaan mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En ajattele sinua miksikään, en ole sinun kanssasi tekemisissä. Olet vain kirjoittaja täällä palstalla.
Jos pystyt kommunikoimaan tällaisen aikuisen ja hedelmällisen ihmisen kanssa ajattelematta sukupuoltani, eikö se onnistuisi myös pienten lasten kanssa liukumäen juurella?
Ei minun ole mitään tarvetta ottaa kontaktia vieraisiin lapsiin millään tavalla. Sinun lapsesi saavat laskea rauhassa liukumäkeä ja tehdä mitä tahansa muutakin, ei kuulu minulle. Pidän huolen vain lähipiirini lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
En itse edes mieti mitään elimiä. Kiitos vaan mielikuvasta. Aina olen ajatellut lapsia viattomasti lapsina, olivat sitten tyttöjä tai poikia, mutta nyt pitäisi varmaan alkaa ajatella sukupuolielimiä.
Ei tarvitse ajatella elimiä. Ajattelet vain lapsia lapsina.
Niinhän minä olen tehnytkin. Olivat sitten tyttöjä tai poikia. En minä ajattele elimiä, jos joku on tyttö tai poika. Vaan tyttönä tai poikana.
Miten sujuu tämä keskustelu minun kanssani? Ajatteletko minut naiseksi, mieheksi vai muunsukupuoliseksi?
En ajattele sinua miksikään, en ole sinun kanssasi tekemisissä. Olet vain kirjoittaja täällä palstalla.
Jos pystyt kommunikoimaan tällaisen aikuisen ja hedelmällisen ihmisen kanssa ajattelematta sukupuoltani, eikö se onnistuisi myös pienten lasten kanssa liukumäen juurella?
Ei minun ole mitään tarvetta ottaa kontaktia vieraisiin lapsiin millään tavalla. Sinun lapsesi saavat laskea rauhassa liukumäkeä ja tehdä mitä tahansa muutakin, ei kuulu minulle. Pidän huolen vain lähipiirini lapsista.
Sitten taisit vastata jossain vaiheessa jollekin toiselle esitettyyn kysymykseen. Tuossa yläpuolella eräs valitteli sitä, ettei liukumäen juurella ehdi kysyä lapsen nimeä.
Mukavaa päivänjatkoa sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsista ei pysty välttämättä määrittämään kasvojen tai vartalon perusteella. Ne, jotka eivät tätä tiedä, yrittävät arvata sukupuolta. Lapset arvuuttelevat toistensa sukupuolta opittelujen piirteiden avulla.
En ole varma, onko ap:n pointti, että kysyttäisiin ensin lapsen sukupuolta vai että korvattaisiin sanat tyttö ja poika sanalla lapsi. Puhe kuulostaa jäykemmältä, jos puhutaan vain lapsista.
Kiitos asiallisesta kysymyksestä. Pointtini on, että vieraat aikuiset kutsuvat poikaani jatkuvasti tytöksi, koska ovat arvanneet sukupuolen väärin. Kyseessä on sellainen lievästi kiusallinen "Finnish nightmares" -tyyppinen sosiaalinen tilanne, jonka mielelläni välttäisin. Ongelmana ei mielestäni ole poikani ulkonäkö, pukeutuminen tai sukupuolen arvaaminen itsessään , vaan se, että monet vieraat aikuiset haluavat tytötellä kaikkia tytöiksi luulemiaan lapsia (myös poikaani). Toiveeni on, että jos et tunne lastani, kutsut mieluummin häntä jollain muulla ilmaisulla kuin tytöksi (esim. lapsi, hän, kaveri, sinä tms.) tai vaikka kysyt sitä nimeä. Sanoja tyttö ja poika saa puolestani käyttää, jos oikeasti tietää lapsen sukupuolen. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Leikkaa nyt vaan se tukka
Kiitos neuvosta. Mulla tulee jotenkin mieleen 60-luku ja The Beatles (ja ne valtavan pitkät, korvien päälle ulottuvat hiukset). T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska en tiedä lapsesi nimeä, kutsun häntä/heitä työksi tai pojaksi riippuen siitä, miltä minusta lapsesi näyttää. Lapseksi kutsuminen on hölmöä.
Oletko muutenkaan tullut ajatelleeksi, ettei lapsesta välttämättä ulkonäön perusteella saa selvää, kumpaa lajia tämä mahtaa olla. Oletukset tästä syystä tehdään vaatteiden ja hiusten mukaan.
Jos asia häiritsee sinua kovasti, korjaa vastapuolelle tilanteessa sukupuolioletus.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Lapseltani (tai minulta) saa myös reippaasti kysyä lapsen nimeä, jos tämä tieto tuntuu olleelliselta luontevaa puhuttelua ajatellen. T. Ap
Nimen kysymiseen menee yleensä liilaa aikaa huomioiden se, että ns. "tilanne" (vaikka kahden lapsen yhtäaikainen liukumäkeen meno) on jo päällä.
Ja sukupuoli tarvitaan tässä mihin? Hei Millapetteri, voit etuilla tytöistä mutta anna poikien mennä ensin!
Vähän outoa on joidenkin aikuisten pakkomielle siitä, että on saatava tietää minkälaiset elimet vaatteiden alta löytyy. Ette tee sillä tiedolla yhtään mitään, joten lopettakaa!
Etkö ole tyytyväinen lapsesi sukupuoleen, kun haluat noin kovasti kiistää sen?
Kun esikoiseni oli yksivuotias, hänellä oli kirkkaanpunainen (ei siis mikään pinkki, vaan miehekkään vahvanpunainen) välikausiasu. Usein häntä muut vanhemmat pitivät puistossa tyttönä, vaikka poika hän on. Ei se minua haitannut, mutta hieman yllätti, koska vaate ei tosiaan ollut mikään röyhelö.
Ap. Haluat selvästi päästä tuomitsemaan ihmisiä, koska he käyttäytyvät kuin tavalliset ihmiset käyttäytyy. Sinä olet tietysti supertiedostavana heidän yläpuolellaan. Ja katselet sieltä ei-sukupuolittavasta norsunluutornistasi meitä muita matosia. "Kuinka he kehtaavat käyttäytyä ympäröivien normien mukaan. Miksi he eivät pysähdy ja muutu minun kallisarvoisen lapseni vuoksi ja toimi minun arvojeni mukaan?"
Ikäisillesi ihmisille tämä on varmaan kova juttu.
Mutta suurin osa vanhemmista ihmisistä kuin sinä, on elänyt lähes kaikki vuotensa erilaisessa ja ainakin minusta paremmassa maailmassa, jossa pojilla saa olla pitkä tukka ja pinkit vaatteet ihan vapaasti, mutta ei silloin ole oletusta että häntä ei kutsuttaisi tytöksi. Mutta jossa ei aleta kuvittelemaan, että muu maailma muuttuu tämän vuoksi ja rupeaa yhtä sukupuolisekavaksi kuin ap.
Lapsesi sukupuoli tai sukupuolettomuus on ap:lle jostain syystä supertärkeä asia, johon kaikkien pitäisi kiinnittää huomiota. Ja siksi hän kuvittelee, että muut miettii ekana lapsen genitaaleja (yäk).
Se, että joku sanoo lastasi tytöksi ei ole mikään maatamullistava juttu, vai onko tytöissä jotain vikaa mielestäsi?
On tietysti ikävää, että on olemassa sukupuolistereotypioita, mutta ei jokainen lapsesi tytöttelijä niitä kannata. Heillä on ehkäpä mielessä ja tehtävänä sata muuta asiaa siinä tilanteessa kun lipsahtaa tuo sinusta niin kamala 'tyttö' sana, joka ei ole ollut eikä ole ongelma juuri missään kuin heillä, joilla on sukupuoli tai sukupuolettomuus elämän yksi pääasia. Mutta sinun mielestä kaikkien pitäisi koko ajan pitää tämä asia mielessä päällimmäisenä vain siksi koska sinä halua ja koska poikalapsesi on niin kovin erityinen, että kaikkien pitää kiinnittää aina huomio juuri häneen, ja hänen kautta tietysti sinuun.
Olen samaa mieltä yhden toisen vastaajan kanssa. Olet huomionkipeä. Ja käytät lastasi sen saamiseen.
Ei ole pitkiin aikoihin ollut mitään lyhyet hiukset pojilla normia! Eipä.edes miehillä. Niin kivoja pitkiä hiuksia oli monilla jo kun lapseni olivat pieniä 20 vuotta sitten ja nyt samat nuoret miehet on edelleen pitkätukkaisia. Myös koruja ja näyttäviä vaatteita näkyy paljon.
Ei kukaan silloinkaan kutsunut poikaani tytöksi. Onko maailma menossa taaksepäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leikkaa nyt vaan se tukka
Kiitos neuvosta. Mulla tulee jotenkin mieleen 60-luku ja The Beatles (ja ne valtavan pitkät, korvien päälle ulottuvat hiukset). T. Ap
Äitini (s. 1948) on kertonut, että ainoan riidan isänsä kanssa hän kävi Beatlesin poikien hiuksista :D Toinen heistä piti niitä liian pitkinä, toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen - väärinkäsitykset ovat minulle muuten yhdentekeviä, mutta miksi ne omat arvaukset on tärkeää kertoa ääneen? Tähän en ole saanut vielä vastausta. T. Ap
Se on varmaan ihmisten tapa suhtautua maailmaan ja osa sen haltuunottoa. Asiathan on yleensä niin kuin niiden kuvitellaan olevan. Todellisuus ei kiinnosta useimpia.
Hei, onpas sinulla kiva paita.