Muistoja entisaikojen jälki-istunnoista
Olen syntynyt 1980. 3. luokalla sain tunnin moista penaltya. Keväällä 90. Katsottiin luokan opettajan kanssa Izvestyja-turnauksesta Neuvostoliitto-Suomi eka erä. Sitten ope sanoi että voin mennä, vaikka mun analogisessa Leijona-kellossa oli mennyt vasta 45 minuuttia. Juoksin kotiin katsomaan loppupelin.
Yläasteen 8. luokalla ollessani rankkuja keränneet kerättiin perjantaina samaan luokkaan, kaikilta luokilta 7.-9. Taisin joutua sinne pari kertaa, ja 24 oppilaan luokka oli kummallakin kerralla puolillaan. Rangaistusta ikään kuin kovensi se että perjantaina muut olivat päässeet viikonlopun viettoon jo tuntia aiemmin. Koulussa oli luokat a-f siis 6 x 24 oppilasta x 3 luokkaa = 435 tai jotain. Jos 15/435 istui jälki-istunnossa niin se oli 3,5% oppilaista. Ja rikoksen uusijat olivat kova prosentti joten ei sinne helposti joutunut.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Minä istuin jälkkärissä lähes joka päivä. Tuntui että tein mitä hyvänsä aina tuli rangaistus. Lopulta päädyin istumaan luokassa ihan hiljaa, enkä edes viitannut enää.
Aika usein istuin siellä jälki-istunnossa yksin. Joskus oli muitakin. Ajattelin omia ajatuksia tai tein läksyjä. Olin tyttö. Nykyään nainen.
Tuo kuulostaa järkyttävältä. Kerro lisää.
Onneksi nykyään sanoitetaan eikä enää laiteta jälki-istuntoon.
Olen ollut jälki-istunnossa yhden kerran, kolmannnella luokalla vuonna 1973. Joku oli tehnyt jotain kiellettyä, ja opettaja jätti koko luokan jälkkään kai siinä toivossa, että ryhmäpaine tai muu sakinhivutus estäisi rikkeen uusimisen. Minun mielestäni tuo oli äärimmäisen epäreilua, ja siksi sen muistankin näin neljänkymmenen vuoden jälkeen.
Mä oon syntynyt -66 ja olin aika vallaton teini, joten jälki-istunnot tuli tutuiksi. Välillä oli ryhmäistuntoja, välillä joutui istumaan jonkun muun luokan tunnille ja kerran istuin tarkkisluokan tunnilla. Siihen loppu mun perseilyt. T: Mummo
Vierailija kirjoitti:
Onneksi nykyään sanoitetaan eikä enää laiteta jälki-istuntoon.
Kai se ysärilläkin oli enemmän muuta. Tappelin yläasteella kolme kertaa koulun pihalla ja vain kerran tästä jouduin jälkkäriin. Yksi välituntija-valvoja ope tykkäsi antaa tappelun olla käynnissä kunhan se oli 1 vs 1 ja lyödään vain käsin, ei potkita. Matsi loppuu kun toinen kaatuu maahan. Silloin välkkävalvoja tuli keskeyttämään kuin joku kehätuomari ikään. Usein muut oppilaat loivat ympärille sellaisen luonnollisen kehän.
Nykyään varmaan meininki on eri, vaikka tuntuu että erot ovat suuret koulujen välillä. Jos jotain välitunnilla kiusataan tai pahoinpidellään niin onhan se persiistä. Ja juuri niin opettajat/muukoulutusväki ei muka nää mitään.
Olen syntynyt 1980. 3. luokalla sain tunnin moista penaltya. Keväällä 90. Katsottiin luokan opettajan kanssa Izvestyja-turnauksesta Neuvostoliitto-Suomi eka erä. Sitten ope sanoi että voin mennä, vaikka mun analogisessa Leijona-kellossa oli mennyt vasta 45 minuuttia. Juoksin kotiin katsomaan loppupelin.
Mitä ihmettä? Tästä tekstistä ei kyllä selvinnyt, että mikä oli jälki-istunnon syy.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1980. 3. luokalla sain tunnin moista penaltya. Keväällä 90. Katsottiin luokan opettajan kanssa Izvestyja-turnauksesta Neuvostoliitto-Suomi eka erä. Sitten ope sanoi että voin mennä, vaikka mun analogisessa Leijona-kellossa oli mennyt vasta 45 minuuttia. Juoksin kotiin katsomaan loppupelin.
Mitä ihmettä? Tästä tekstistä ei kyllä selvinnyt, että mikä oli jälki-istunnon syy.
Sain kai kaksi varoitusta tunnilla häiriköinnistä. Kolmas oli 5 min poisto luokasta. Kun häiriköinti vielä jatkui, seuraus oli jälkäri. Olin kyllä aika koitos juuri koulusta tulleelle luokanopettajalle.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon syntynyt -66 ja olin aika vallaton teini, joten jälki-istunnot tuli tutuiksi. Välillä oli ryhmäistuntoja, välillä joutui istumaan jonkun muun luokan tunnille ja kerran istuin tarkkisluokan tunnilla. Siihen loppu mun perseilyt. T: Mummo
Niin mun istunnot tuli koulunalueelta poistumisista, tupakoinnista ja loppuhuippennus oli kun olin koulussa huppelissa. Kaikkea tarvii kokeilla, niin ei tarvi vanhana katua. T: Mummo
Minä istuin yläasteella ihan hirveesti. Opettaja piirti tauluun x kirjaimen ja sitä piti liikkumatta tuijottaa. Istuttiin pulpetin päällä. Ysiluokan lopussa mulla oli yli 30 tuntia rästissä istumisia. En niitä istunut ja todistus oli sen mukainen. Liikunta 9, kotitalous 8 kaikki muut numerot oli 5.😂 Että semmosta koulunkäyntiä.
Ulkomailta
Mieheni isä kertoi kuinka hänen nuoruudessaan täällä päin maailmaa laitettiin jälki-istuntoon.
Ensin nurkkaan seisomaan kasvot luokkaan päin. Kädet sivulle levälleen; jolloin molempien kämmenten päälle asetettiin painavat kirjat.
Lisäksi päähän piti laittaa jonkinlainen myssy, johon oli ommeltu suuret aasinkorvat.
Pahinta taisi juuri olla ja seistä tämä aasihattu päässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut jälki-istunnossa yhden kerran, kolmannnella luokalla vuonna 1973. Joku oli tehnyt jotain kiellettyä, ja opettaja jätti koko luokan jälkkään kai siinä toivossa, että ryhmäpaine tai muu sakinhivutus estäisi rikkeen uusimisen. Minun mielestäni tuo oli äärimmäisen epäreilua, ja siksi sen muistankin näin neljänkymmenen vuoden jälkeen.
Meillä sama ala-asteella 90-luvulla, joskus 8-9-vuotiaana. Yksi luokasta oli tehnyt jonkun kepposen opelle, en muista enää minkä, enkä tiennyt, kuka. Kun syyllinen ei selvinnyt, opettaja laittoi koko 32 lapsen luokan koulun jälkeen jälkkään. Jouduimme seisomaan asennossa pulpetin vieressä hiljaa ja hievahtamatta ja kuulemma sitten jälkkä loppuu, kun syyllisen nimi saadaan tietoon. Kukaan ei kertonut. En muista kauanko jouduttiin siinä seisomaan, mutta todella pitkältä tuntuvan ajan.
Toisen kerran sain jälkkää yläasteella, kun olin tupakkakatoksella tupakoivien kaverien kanssa, vaikken itse polttanut. Opettaja sanoi varmasti nähneensä miten poltin.
Kahdesti taisin olla jälkkärissä. Kakkosluokalla olin muutaman muun tyypin kanssa jäänyt sisälle välitunnin ajaksi, ja kolmannella tai neljännellä luokalla olin lukuisten luokkakaverien lailla jättänyt uskonnon kotitehtävät tekemättä. En siis jäänyt jälkkärille yksin kummallakaan kerralla, ja se helpotti olla.
Kerran melkein koko luokalle rapsahti jälkkäriä, kun välitunnilla oli käyty lumisotaa. Luokanvalvoja oli kieltänyt sellaiset huvit vain muutama päivää aiemmin. Minä en ollut sellainen kapinallinen, joten säästyin häpeästä.
Olen syntymyt 70-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut jälki-istunnossa yhden kerran, kolmannnella luokalla vuonna 1973. Joku oli tehnyt jotain kiellettyä, ja opettaja jätti koko luokan jälkkään kai siinä toivossa, että ryhmäpaine tai muu sakinhivutus estäisi rikkeen uusimisen. Minun mielestäni tuo oli äärimmäisen epäreilua, ja siksi sen muistankin näin neljänkymmenen vuoden jälkeen.
Meillä sama ala-asteella 90-luvulla, joskus 8-9-vuotiaana. Yksi luokasta oli tehnyt jonkun kepposen opelle, en muista enää minkä, enkä tiennyt, kuka. Kun syyllinen ei selvinnyt, opettaja laittoi koko 32 lapsen luokan koulun jälkeen jälkkään. Jouduimme seisomaan asennossa pulpetin vieressä hiljaa ja hievahtamatta ja kuulemma sitten jälkkä loppuu, kun syyllisen nimi saadaan tietoon. Kukaan ei kertonut. En muista kauanko jouduttiin siinä seisomaan, mutta todella pitkältä tuntuvan ajan.
Toisen kerran sain jälkkää yläasteella, kun olin tupakkakatoksella tupakoivien kaverien kanssa, vaikken itse polttanut. Opettaja sanoi varmasti nähneensä miten poltin.
Mutta menitkö tupakoitsijoiden joukkoon uudelleen?
Seinässä oli 287 tiiltä. Tuli niitä siinä istuessa laskettua.
Olin jälki-istunnossa useita kertoja. Riippui vähän opettajasta miten siellä oltiin. Jotkut päästi ennen aikojaan kun eivät jaksaneet olla itse vahtimassa, osa oli kireitä ja tarkkoja ja vihaisen oloisia. Ei nämä jälkkärit minua pelottaneet, harmittivat kyllä. Rehtorin puhuttelu oli sitten pahempi, jossa olin parikin kertaa. Rehtori kun ei osannut puhua vaan aloitti karjumaan samantien kun sinne meni. "Syntejäni" olivat lähinnä hölinä tunnilla, pienet kepposet ja ilveily ja pelleily.
Ördög kirjoitti:
Kahdesti taisin olla jälkkärissä. Kakkosluokalla olin muutaman muun tyypin kanssa jäänyt sisälle välitunnin ajaksi, ja kolmannella tai neljännellä luokalla olin lukuisten luokkakaverien lailla jättänyt uskonnon kotitehtävät tekemättä. En siis jäänyt jälkkärille yksin kummallakaan kerralla, ja se helpotti olla.
Kerran melkein koko luokalle rapsahti jälkkäriä, kun välitunnilla oli käyty lumisotaa. Luokanvalvoja oli kieltänyt sellaiset huvit vain muutama päivää aiemmin. Minä en ollut sellainen kapinallinen, joten säästyin häpeästä.
Olen syntymyt 70-luvun alussa.
Meillä jälkkäri laitettiin suuhun tai biojätteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Olin jälki-istunnossa useita kertoja. Riippui vähän opettajasta miten siellä oltiin. Jotkut päästi ennen aikojaan kun eivät jaksaneet olla itse vahtimassa, osa oli kireitä ja tarkkoja ja vihaisen oloisia. Ei nämä jälkkärit minua pelottaneet, harmittivat kyllä. Rehtorin puhuttelu oli sitten pahempi, jossa olin parikin kertaa. Rehtori kun ei osannut puhua vaan aloitti karjumaan samantien kun sinne meni. "Syntejäni" olivat lähinnä hölinä tunnilla, pienet kepposet ja ilveily ja pelleily.
Kepposista tuli mieleen miten yksi luokkakaveri veti tuolin opettajan alta kun tämä istui ja kysyi sitten täysin vilpittömällä naamalla että "se taisi sattua, sattuiko se" ja ojensi kättään kuin auttaakseen. Siinä ei keretty kissaa sanoa kun opettaja tarttui tätä poikaa niskasta ja repi käytävälle niin että jalat ei osuneet maahan. Käytävältä kuului karjumista ja hetken kulutta opettaja palasi takaisin punaisena ja raivon vallassa. Tämä oli jo 90-lukua, eikä silloinkaan ollut sentään sallittua repiä oppilaita väkivaltaisesti. No ei tämä kohde siitä välittänyt, istui luokan ulkopuolella tunnin ja kuittasi jälki-istunnolla tämän tempun. Mutta se vaan nauratti ja naurattaa edelleen kun se kysyi niin vakavalla naamalla siltä opettajalta että "se taisi sattua, sattuiko se" kun opettaja oli lattialla perseellään (miesopettaja siis).
Jäin kiinni tupakoinnista ja kahden pojan kanssa jouduin jälki-istuntoon. Pojat livistivät ikkunasta, kun opettaja lähti johonkin. Mä siellä sitten istuin lopputunnin yksinäni.
Minä sain aikoinani joskus 70-luvun puolivälin jälkeen istumista kiroilusta no jälki-istunnossa oli mielestäni liian hiljaista ja päästin karmean kovan ja piiitkän pierun ja,taas tuli lisää istumista..en vieläkään ymmärrä että miksi.
Minä istuin jälkkärissä lähes joka päivä. Tuntui että tein mitä hyvänsä aina tuli rangaistus. Lopulta päädyin istumaan luokassa ihan hiljaa, enkä edes viitannut enää.
Aika usein istuin siellä jälki-istunnossa yksin. Joskus oli muitakin. Ajattelin omia ajatuksia tai tein läksyjä. Olin tyttö. Nykyään nainen.