Muistoja entisaikojen jälki-istunnoista
Olen syntynyt 1980. 3. luokalla sain tunnin moista penaltya. Keväällä 90. Katsottiin luokan opettajan kanssa Izvestyja-turnauksesta Neuvostoliitto-Suomi eka erä. Sitten ope sanoi että voin mennä, vaikka mun analogisessa Leijona-kellossa oli mennyt vasta 45 minuuttia. Juoksin kotiin katsomaan loppupelin.
Yläasteen 8. luokalla ollessani rankkuja keränneet kerättiin perjantaina samaan luokkaan, kaikilta luokilta 7.-9. Taisin joutua sinne pari kertaa, ja 24 oppilaan luokka oli kummallakin kerralla puolillaan. Rangaistusta ikään kuin kovensi se että perjantaina muut olivat päässeet viikonlopun viettoon jo tuntia aiemmin. Koulussa oli luokat a-f siis 6 x 24 oppilasta x 3 luokkaa = 435 tai jotain. Jos 15/435 istui jälki-istunnossa niin se oli 3,5% oppilaista. Ja rikoksen uusijat olivat kova prosentti joten ei sinne helposti joutunut.
80-luvulla ala ja yläaste tuli käytyä. Yläasteella paljon jälki istuntoja röökin vuoksi. Aina ne valvoi koulumme pelätty rehtori. Meitä oli aina samat naamat joka perjantaina kärsimässä rapsuja koulun jälkeen. Muun osan ryhmästä piti tuijottaa herkeämättä rehtorin taululle piirtämää rastia, kun yksi otti opettajan pöydän alla rehtorin sykkivää poskeen. Ensimmäises jälki-istunnos yks erehty 'rastiryhmästä' kääntään silmät lutkutusta kohti, nii rehtori syöksy pulpetin luo ja pisti kaverin polvilleen ja vain pelkkä mulkun varressa oleva sylki liukkarina lykkäs kakkoseen... Muistan vieläkin sen repeämisen äänen ja veren. Sen jälkeisissä istunnoissa rasti kiinnosti eniten.