Lue keskustelun säännöt.
Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
02.12.2021 |
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Yhteiskuntaoppi on se aine jossa koulussa on JURIDIIKKAA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Matikka kertoo etttä opettelet hyvin ulkoa viisaampien höpöhöpöjen tekemiä kaavoja. Tarvitaan kuule se höpöhöpö keksimään se kaava jota sitten voit kopioida.
Älytöntä. Sain itse hirveän huonot pisteet kun menin opiskelemaan historiaa. Eniten pisteitä olisi saanut pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Koska kirjoitin lyhyen matematiikan sain pisteitä vain muutaman: äidinkielen e:stä, englannista ja ihan pari historian e:stä. Siis historian opiskelija.
Pääsin sisään pääsykokeilla.
Pääsykokeet ovat mielestäni parempi kuin nuo pisteet. Ne antavat mahdollisuuden opiskeluihin niille jotka ovat motivoituneita opiskeluun. Nuo pisteet takaa opiskelupaikat niille jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, vaikka opiskeltavalla alalla ei pitkällä matikalla mitään tekisi. Tai ainakin pistesysteemin pitäisi olla alakohtainen ja pisteiden tulla niistä aineista, joita ko alaa opiskellessa tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tämä johtaa siihen että lukio suoritetaan neljään vuoteen ja sitten niitä arvosanoja korotellaan viisi vuotta.
Olikos tämä taas niitä Suomen kaikkien aikojen surkeimman opetusministerin (Sanni-tyttönen) neropattileimauksia? Silloin tehtiin ne päätökset, joiden vuoksi Suomen koulutusjärjestelmä on nyt joka saralla romahtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkä matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Yliopiston opettajilta olen jo kuullut, että kirjallisen tuottamisen taso on opiskelijoilla laskenut. Toki asiaan vaikuttaa älylaitteet ja käsinkirjoittamisen vähentyminen, mutta en voi olla miettimättä, että vaikuttaako matemaattisten aineiden suhteeton painotus myös siihenkin. Jos lukiossa pänttää vain kaavoja jää kielellisen osaamisen taso heikommaksi, jos ei vastaavasti käytä myös paljon aikaa kirjalliseen tuottamiseen. Onko siihen aikaa kun pitää tahkota pitkää matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni Grahn-Laasonen kavereineen tuhosi nuorten elämän ja mahdollisuudet. 16-vuotiaat hakee työkyvyttömyyseläkkeelle kun ei jaksa näitä järjettömyyksiä.
Yleissivistävyydestä ei ole enää tietoakaan, monien mahdollisuudet tuhotaan täysin, nuoret ei mene mihinkään opiskelemaan vuosiin kun metsästetään sitä omaa unelmapaikkaa. Kielentaito romahtaa jopa opiskelevissa ryhmissä.
Ennen vanhaan pääsykoerumba kesti 1-5 kk ja saatettiin käydä yksi parin kuukauden valmennuskurssi. Samalla opittiin perusasiat aiheesta, jota oltiin menossa opiskelemaan.
Nyt pääsykoerumba kestää 2-5 vuotta ja valmennuksia voi joutua alkaa ostaa jo peruskoulussa. Vaikka hakisi opiskelemaan englantia, tärkeintä on saada erinomaiset arvosanat pitkästä matematiikasta.
Tässä ei ole tasan mitään järkeä mutta tämähän piti silti runnoa läpi.
Tällaista jälkeä KOKOOMUS tekee Suomen maassa. Älkää nyt saa...na unohtako.
Vierailija kirjoitti:
Sanni Grahn-Laasonen kavereineen tuhosi nuorten elämän ja mahdollisuudet. 16-vuotiaat hakee työkyvyttömyyseläkkeelle kun ei jaksa näitä järjettömyyksiä.
Yleissivistävyydestä ei ole enää tietoakaan, monien mahdollisuudet tuhotaan täysin, nuoret ei mene mihinkään opiskelemaan vuosiin kun metsästetään sitä omaa unelmapaikkaa. Kielentaito romahtaa jopa opiskelevissa ryhmissä.
Ennen vanhaan pääsykoerumba kesti 1-5 kk ja saatettiin käydä yksi parin kuukauden valmennuskurssi. Samalla opittiin perusasiat aiheesta, jota oltiin menossa opiskelemaan.
Nyt pääsykoerumba kestää 2-5 vuotta ja valmennuksia voi joutua alkaa ostaa jo peruskoulussa. Vaikka hakisi opiskelemaan englantia, tärkeintä on saada erinomaiset arvosanat pitkästä matematiikasta.
Tässä ei ole tasan mitään järkeä mutta tämähän piti silti runnoa läpi.
Tällaista jälkeä KOKOOMUS tekee Suomen maassa. Älkää nyt saa...na unohtako.
Todellakin just näin. Ja sama toive lopuksi: älkää unohtako mitä kokkarit teki Suomen koulutukselle. Meillä ei ole enää varaa tuollaiseen katastrofiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiosta on tullut 3-vuotinen pääsykoe. Aiemmin stressattiin pari kuukautta kun luettiin pääsykokeisiin, nyt lukiolaiset stressaavat ensin 3-4 vuotta yo-kirjoituksia ja siihen perään vielä pääsykokeita. Nimittäin pääsykokeisiin on edelleen pakko lukea, ellei ole tulossa varma L-rivi. Todistusvalinnan tulokset tulevat vain pari päivää ennen pääsykoetta ja hyvin monille aloille tarvitaan vähintään E:n paperit. Kyse ei ole pelkästään Helsingin lääkiksestä ja oikiksesta, vaan ihan kaikista suosituista aloista niin Helsingin, Turun kuin Tampereenkin yliopistoissa. Käykää itse katsomassa jos ette usko. Meillä abi aikoo hakea tekniselle alalle maakuntayliopistoon mutta sinne päästäkseen on saatava vähintään eximia sekä äidinkielestä, pitkästä matikasta ja joko kemiasta tai fysiikasta. Ja kun paikoista 70% jaetaan todistusvalinnalla, ei pääsykoekaan ole kovin houkutteleva vaihtoehto.
Todistusvalinta myös ohjaa lukiokurssien valintaa. Näen sen hyvin selvästi, sillä minulla on sekä lukiolainen että ysiluokkalainen. Molemmat selaavat opintopolkua ja laskevat mihin aineisiin kannattaa panostaa. Lukioikäiset kun haluavat muutakin elämää eikä pelkää koulunkäyntiä, joten on aivan pakko priorisoida. Kun lukujärjestykseen on tungettava muiden pakollisten lisäksi vielä pitkä matikka ja fysiikka, tilaa ei juuri jää muulle. Nämä aineet ovat myös työläitä jopa niille, joilla on matemaattisia taipumuksia. On aivan päivän selvää, että lyhyiden kielten opiskelu vähitellen loppuu, koska niistä ei saa juuri lainkaan valintapisteitä. Englanti dominoi ja suomalaisten kielitaito kapenee entisestään. Tähän toki vaikuttaa myös RKP:n sitkeästi ajama pakkoruotsi. Aikaa ylimääräisille tai englantia vaikeammille pitkille kielille ei yksinkertaisesti enää ole.
Jos uudistuksella oli tarkoitus vähentää lukiolaisten stressiä, niin pieleen meni. Stressi on lisääntynyt ja stressaava ajanjakso pidentynyt. Ennen stressattiin muutama kuukausi pääsykokeeseen, nyt 3-4 vuotta yo-kokeeseen.
Jos uudistuksella oli tarkoitus tukea ja vahvistaa lukio-opintojen yleissivistävyyttä, niin pieleen meni. Lukiolaiset ovat rationaalisia ja keskittävät voimansa niihin aineisiin, joiden avulla voi parhaiten saada jatko-opiskelupaikan. Eli luetaan pitkää matikkaa ja jätetään pois lyhyet kielet ja muut "turhat" eli vähän pisteitä tuovat aineet.
Jos uudistuksella oli tarkoitus vähentää maksullisia valmennuskursseja, niin pieleen meni. Aiemmin oli tarjolla yksi valmennuskurssi pääsykoetta varten. Nyt maksullisia kursseja tarjotaan jo peruskoululaisille, jotta pääsisivät hyvään lukioon ja lukiolaisille läpi koko lukioajan. Maksulliset yo-valmennuskurssit ovat hyvin yleisiä ja niitä ostetaan useisiin kirjoitettaviin aineisiin. Näiden lisäksi on edelleen maksulliset pääsykoevalmennukset.
Jos uudistuksen tarkoituksena oli vähentää tarvetta lukea pääsykokeisiin, niin pieleen meni. Useille aloille todistusvalinnan pisterajat ovat niin korkealla (tarvittaan L / E), että hyvin harva voi luottaa sisäänpääsyyn todistuksella. Todistusvalinnan tulokset tulevat vain päivää paria ennen pääsykoetta, joten lähes kaikkien on edelleen pakko päntätä yo-kirjoitusten lisäksi myös pääsykokeeseen.
Jos tavoite oli nopeuttaa jatko-opintoihin siirtymistä, niin epäilen onko tässäkään onnistuttu (en tiedä tilastoja). Mutta ensikertalaiskiintiö on johtanut siihen, ettei kannata lähteä opiskelemaan B-vaihtoehtoa, vaan mielummin viettää vuosi tai pari korottelemalla yo-arvosanoja.
Ainoa tavoite, joka on saavutettu, on pitkän matematiikan opiskelun lisääntyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
MIKSI SE MATIKKA ON NIIN TÄRKEÄ KIELEN OPISKELIJALLE? Se ei liity millään tavoin kielelliseen lahjakkuuteen tai kielten opiskeluun?
Kun itse pyrin kieliä lukemaan, sain maksimipisteet todistuksesta, vaikken ole edes kirjoittanut matikkaa. En lyhyttä, en pitkää.
Pääsykoe mittasi loogista päättelykykyä ja kielellistä lahjakkuutta.
Yliopistossa noiden lisäksi tärkeintä oli äidinkielen hallinta.
t. kielten ope ja suomentaja, 10 kielen taitaja
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
Hyvä niin. Kyllä englantiin yliopistoon pyrkivän tulee saadakin L englannista.
Samaa sano Hjalliskin. Hakiko se 3 kertaa kauppikseen C papereilla ja sano, että jos silloin ei olis ollut pääsykokeita, niin ei olis päässyt mihinkään opiskelemaan.
Luin, että jopa puolet kirjoittaa pitkän matematiikan. Onko niin fiksua väkeä Suomessa? Kai siitä pitäisi saada suht hyvä arvosanakin. Itse kyllä kirjoitin kolme vuosikymmentä sitten pitkän matikan mutta sain vain A:n. Pääsin yliopistoon pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Samaa sano Hjalliskin. Hakiko se 3 kertaa kauppikseen C papereilla ja sano, että jos silloin ei olis ollut pääsykokeita, niin ei olis päässyt mihinkään opiskelemaan.
Ei se kauppikseen hakenut vaan Hankenille. Sinne pääsee kyllä idiootitkin, koska ruotsin kieli.
Tässä vielä linkki tämän päivän HS juttuun aiheesta:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008407079.html