Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...

Olen niin onnellinen lapseni puolesta, että pääsi pääsykokeella yliopistoon. Kirjoitti kyllä magnan paperit mutta ei pitkää matikkaa eikä fysiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olikos tämä taas niitä Suomen kaikkien aikojen surkeimman opetusministerin (Sanni-tyttönen) neropattileimauksia? Silloin tehtiin ne päätökset, joiden vuoksi Suomen koulutusjärjestelmä on nyt joka saralla romahtanut.

Eiköhän Sanni ollut lähinnä setien oikeistoejakulaation syntipukki.

Pääsykokeiden poisto on kyllä virhe minunkin mielestäni. "Pelkillä papereilla" valittavia saa toki olla jonkun verran mutta vähintään 50% tulisi valita pääsykokeilla, niissä se motivaatio juuri tiettyä alaa kohti mitataan.

Lisäksi saattaa olla, että pääsykoekirjoja päntätessä joku tajuaa, että ko. ala ei olekaan häntä varten ja turhat opiskelut vähenevät.

Puhumattakaan alanvaihdosta. Toisaalla puhutaan, että pitäisi olla valmis opiskelemaan lisää ja vaihtamaan tarvittaessa ja sitten kuitenkin toisaalla ajetaan politiikkaa, jossa se "ainoa oikea" ala täytyy valita alle kaksikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olikos tämä taas niitä Suomen kaikkien aikojen surkeimman opetusministerin (Sanni-tyttönen) neropattileimauksia? Silloin tehtiin ne päätökset, joiden vuoksi Suomen koulutusjärjestelmä on nyt joka saralla romahtanut.

Eiköhän Sanni ollut lähinnä setien oikeistoejakulaation syntipukki.

Totta tämäkin.

Setämiehet ottavat suurisilmäisen marionetin joukkoonsa, tekevät hänet 'tärkeäksi' (viis asiaosaamisesta) ja sanelevat mitä tehdään. Mutta Santsun puumerkki niissä päätöksissä on. Mitäs läksi.

Ketä ap tarkoitat vapaamatkustajilla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa. 

MIKSI SE MATIKKA ON NIIN TÄRKEÄ KIELEN OPISKELIJALLE?

...

Pääsykoe mittasi loogista päättelykykyä ja kielellistä lahjakkuutta.

Koska se mittaa juuri tuota loogista päättelykykyä, kykyä opiskella ja soveltaa oppimaansa sekä korreloi hyvin vahvasti yleisen älykkyyden kanssa. Nämä ovat niitä tärkeitä alueita ihan minkä tahansa alan opiskelijalle. Se varsinainen aine opitaan sitten siellä yliopistolla.

Vierailija kirjoitti:

Pitkä matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.

Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.

Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.

Matemaattisen osaamisen painottaminen jatko-opinnoissa jotka eivät vaadi matemaattista osaamista on kyllä typerintä ikinä. On sitä muitakin asioita kuin matematiikka. 

Vähän sama kuin älykkyysosamäärän testi on pääasiassa matemaattista päättelyä. Eivät ole kuitenkaan niin fiksuja Mensassa ymmärtääkseen, että on muutakin älykkyyttä kuin matemaattista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa. 

MIKSI SE MATIKKA ON NIIN TÄRKEÄ KIELEN OPISKELIJALLE?

...

Pääsykoe mittasi loogista päättelykykyä ja kielellistä lahjakkuutta.

Koska se mittaa juuri tuota loogista päättelykykyä, kykyä opiskella ja soveltaa oppimaansa sekä korreloi hyvin vahvasti yleisen älykkyyden kanssa. Nämä ovat niitä tärkeitä alueita ihan minkä tahansa alan opiskelijalle. Se varsinainen aine opitaan sitten siellä yliopistolla.

Jos näin on niin matikassa hyvien oppilaiden pitäisi saada muita parempia arvosanoja myös ihan kaikista muista oppiaineista. Kyllähän se älykäs ja päättelykykyinen toki oppii minkä tahansa oppiaineen hyvin, eikö niin?

Sitäpaitsi oppinen on kiinni paljon myös motivaatiosta ja innostuksesta. Eikä sitä takaa yliopistossa se että on osannut hyvin matikkaa.

Haluaisin kyllä nähdä, kun taidealoille (Sibelius akatemiaan, Teakiin yms.) valitaan näitä ihmisiä, joilla ei ole mitään taitoa kyseisille aloille eivätkä ole koskaan soittaneet esimerkiksi viulua, esiintyneet tai maalanneet, mutta silti pääsevät sinne, koska saivat hyvän arvosanan pitkästä matematiikasta. :D

En ymmärrä lainkaan tätä rutinaa. Yliopistoilla on vapaat kädet päättää pääsykriteereistä. Jos he ovat tulleet siihen tulokseen että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa korreloi hyvän opintomenestyksen kanssa niin miksi sitä asiaa ei voi hyväksyä? Luulisi että yliopistoilla on paras tieto käytettävissä asiasta. Miksi yliopistot tahallaan sabotoisivat opiskelijavalintaa?

Minulla ei ole mitään syytä epäillä etteikö hyvä arvosana pitkässä matematiikassa myös oikeasti korreloisi menestyksesstä kieliopinnoissa. Kunhan tarkasteltava joukko on tarpeeksi suuri.

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisen osaamisen painottaminen jatko-opinnoissa jotka eivät vaadi matemaattista osaamista on kyllä typerintä ikinä.

Ei ole, vaan viisainta ikinä. En usko että menestys missään muussa yksittäisessä aineessa korreloi niin vahvasti hyvän opiskelumenestyksen kanssa kuin pitkässä matematiikkassa. Se kun ei "tule luonnostaan" keneltäkään, siihen ei voi soveltaa "maalaisjärkeä" eikä siinä pärjää intuitiolla vaan se pitää oppia ja sitä pitää oppia soveltamaan. Ja yliopiston koko tarkoitus on oppia ja oppia soveltamaan sitä omaa ainettaan.

Vierailija kirjoitti:

Ketä ap tarkoitat vapaamatkustajilla? 

En ole ap, mutta viittaiskohan siihen, että matemaattisesti lahjakkaille aukeaa kaikki ovet, ja matematiikan osaamisesta palkitaan enemmän kuin opiskeltavan alan ymmärryksestä tai alalle soveltumisesta (esim. kielellisen lahjakkuuden kohdalla). 

Opiskelemaan pääsee myös pelkällä pääsykokeella.

Se mikä poistui on todistuksen ja pääsykokeen yhdistelmä.

blahblahblah kirjoitti:

En ymmärrä lainkaan tätä rutinaa. Yliopistoilla on vapaat kädet päättää pääsykriteereistä. Jos he ovat tulleet siihen tulokseen että hyvä arvosana pitkässä matematiikassa korreloi hyvän opintomenestyksen kanssa niin miksi sitä asiaa ei voi hyväksyä? Luulisi että yliopistoilla on paras tieto käytettävissä asiasta. Miksi yliopistot tahallaan sabotoisivat opiskelijavalintaa?

Minulla ei ole mitään syytä epäillä etteikö hyvä arvosana pitkässä matematiikassa myös oikeasti korreloisi menestyksesstä kieliopinnoissa. Kunhan tarkasteltava joukko on tarpeeksi suuri.

Ei yliopistot tätä ole päättäneet.

Ja edelleenkään matikka ei liity millään tavoin kielten opiskeluun.

Ja miksi ihmeessä joukon pitäisi olla suuri?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkä

matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.

Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.

Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.

Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.

Matematiikka etenkin lukiotasolla (yliopistossa menee sitten nopeasti ns. överiksi) on kiistatta paras älykkyyden mittari.

Ei poista sitä faktaa, että pääsykokeet olisivat parempi opiskelijavalintakeino kuin todistusvalinta.

Amen. Ja vaikka ei olisikaan vapaamatkustaja, en ymmärrä mikä on pointti, että ylioppilastodistuksella päästään oikkikseen ja sitten hutaistaan se vuodessa jotenkuten läpi että päästään äkkiä opiskelemaan jotain muuta kun ei ollutkaan kivaa. Samalla ollaan viety paikka joltain, joka on ahkerasti lukenut pääsykokeisiin ja tutustunut alaan mutta karsiutuu parhaimmillaan arvalla pois jos pisteet on justiinsa siinä rajalla, jolloin joku vielä pääsee samoilla pisteillä sisään. Toki näitä "väärän alan valinneita" eksyisi väärään paikkaan pääsykokeillakin, mutta vähemmän.

Ne pääsykokeet on paitsi reilu, myös hakijoiden itsensä kannalta hyödyllinen prosessi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisen osaamisen painottaminen jatko-opinnoissa jotka eivät vaadi matemaattista osaamista on kyllä typerintä ikinä.

Ei ole, vaan viisainta ikinä. En usko että menestys missään muussa yksittäisessä aineessa korreloi niin vahvasti hyvän opiskelumenestyksen kanssa kuin pitkässä matematiikkassa. Se kun ei "tule luonnostaan" keneltäkään, siihen ei voi soveltaa "maalaisjärkeä" eikä siinä pärjää intuitiolla vaan se pitää oppia ja sitä pitää oppia soveltamaan. Ja yliopiston koko tarkoitus on oppia ja oppia soveltamaan sitä omaa ainettaan.

Ja vaikka osaisit matikan ulkoa, voit olla täyspölvästi kielissä. Esimerkiksi ääntämyksen oppimiseen ei kaavojen ulkoa opettelu auta millään tavalla.

Ennen lukio oli yleissivistävä koulu. Nykyisistä lukiolaisista tehdään matematiikkaa (ehkä) osaavia kielitaidottomia ja sivistymättömiä stressaajia.

Tässä kohtaa voi oikeasti sanoa, että kyllä ennen oli asiat paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matemaattisen osaamisen painottaminen jatko-opinnoissa jotka eivät vaadi matemaattista osaamista on kyllä typerintä ikinä.

Ei ole, vaan viisainta ikinä. En usko että menestys missään muussa yksittäisessä aineessa korreloi niin vahvasti hyvän opiskelumenestyksen kanssa kuin pitkässä matematiikkassa. Se kun ei "tule luonnostaan" keneltäkään, siihen ei voi soveltaa "maalaisjärkeä" eikä siinä pärjää intuitiolla vaan se pitää oppia ja sitä pitää oppia soveltamaan. Ja yliopiston koko tarkoitus on oppia ja oppia soveltamaan sitä omaa ainettaan.

toiseksi painotettavaksi aineeksi voitaisiin ottaa saksan kieli. Se on jotenkin matemaattinen kieli, joka vaatii pohtimista. Älykäs oppii senkin.