Lue keskustelun säännöt.
430 000 ihmisen tutkimus: rikkaat ja koulutetut opettavat lapsilleen eri asioita kuin pienituloiset
24.08.2021 |
Kasvatuksen asenteet ovat vahvasti yhteydessä perheen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, maailmankuulu taloustieteilijä havaitsi.
Pienituloiset vanhemmat opettavat lapsilleen tottelevaisuutta ja kovaa työtä, kun taas suurituloiset opettavat itsenäisyyttä.
Pienituloisissa perheissä välittyvät asenteet voivat kuitenkin muuttua, kun lapsille avautuu mahdollisuuksia työmarkkinoilla, arvioi maailmankuulu taloustieteilijä, MIT-yliopiston professori Daron Acemoğlu uudessa tutkimuksessaan.
Tutkimuksen lähtökohtana on maailmanlaajuisen asennemittauksen World Value Surveyn tulokset vuosilta 1981–2018. Kyselyyn saatiin vastauksia 430 000 ihmiseltä yli sadasta maasta, myös Suomesta.
Mittauksissa kysyttiin esimerkiksi sitä, mitä viittä ominaisuutta lapsessa on erityisen tärkeää rohkaista. Valittavia piirteitä oli kymmenen, muun muassa kova työ, tottelevaisuus ja itsenäisyys.
Acemoğlu havaitsi, että näiden kasvatusasenteiden ja perheen sosioekonomisen aseman välillä on vahva yhteys.
Lapsen itsenäisyys saa mainintoja sitä useammin, mitä varakkaammasta tai koulutetummasta perheestä on kyse.
Tottelevaisuuden ja kovan työn osalta yhteys on päinvastainen. Mitä pienemmät tulot ja mitä vähemmän koulutusta perheessä on, sitä enemmän näitä ominaisuuksia pidettiin lapselle tärkeinä.
”Sanalla sanoen rikkaat ja koulutetut vanhemmat näyttävät arvottavan lapsissaan eri piirteitä – itsenäisyyteen liittyviä – kuin vähemmän varakkaat ja vähemmän koulutetut”, Acemoğlu kirjoittaa.
Kovan työn arvostus liittyy Acemoğlun mukaan asenteena tottelevaisuuden ihanteeseen.
Acemoğlu julkaisi tutkimuskäsikirjoituksensa arvovaltaisen yhdysvaltalaisen NBER-tutkimuslaitoksen sivustolla. Tutkimuksen voi lukea myös hänen kotisivultaan.
Kommentit (137)
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Nykyään kun hakee esim Prismaan niin oman kokemukseni pohjalta työhaastattelut menee tyyliin näin:
"Teillä oli kassamyyjän paikka auki."
"Onko sinulla korkeakoulututkimusta"
"Ei ole, olen merkonomi."
"No ei me sitten voida sua ottaa."
Nollatutkimus. Yhtä yllättävää kuin se, että heinäkuussa on lämpimämpää kuin joulukuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Luokka määritellään tulotason mukaan etupäässä, ei koulutustason.
Kertoo sinusta paljon jos määrität sen koulutason mukaan. Se on nykyään muodissa, mutta ei oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhät opettavat nöyryyttä, rikkaat opettavat, että heidän kuuluu saada enemmän ja heillä on siihen oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Luokka määritellään tulotason mukaan etupäässä, ei koulutustason.
Kertoo sinusta paljon jos määrität sen koulutason mukaan. Se on nykyään muodissa, mutta ei oikein.
Yhteiskuntatieteissä yhteiskuntaluokka määritellään elintapojen ja vaikutusmahdollisuuksien mukaan. Kouluttamaton harvemmin kykenee työoloihinsa vaikuttaa edes työaikaan eikä tee itsenäisiä päätöksiä työssään. Hän ajaa sitä bussia aikataulun mukaan ja thats it. Keskiluokassa sen sijaan on jo itsenäistä päätäntävaltaa, on liukuvia työaikoja, etätöitä, valmistellaan oppitunteja, tehdään päätöksiä jne. Edellyttää aina koulutusta nämä hommat. Myös vaikutusmahdollisuudet suhteessa yhteiskuntaan kasvavat keskiluokassa, osallistutaan monesti esim. poliittiseen vaikuttamiseen, oman asuinalueen yhteisiin asioihin esim. koulussa tai taloyhtiössä. Eliitti sitten luonnollisesti elää vapaasti, itsenäisesti ja johtaa maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri noin on mennyt ainakin omassa suvussani kuin aloituksessa. Plus että keskituloisena matkusteltiin lapsen kanssa paljon ulkomailla. Vielä niin, että jos lapsi halusi huvipuistoon, niin sen lisäksi vein lasta museoihin ja ravintoloihin ym sivistäviin paikkoihin.
Eikö ne tuohon tutkimukseen haaskatut rahat ja aika olisi kannattanut käyttää johonkin hyödyllisempään, kuten vaikka ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut 1970-luvullakaan Suomessa erilaisia yhteiskuntaluokkia, vaikka ehkä silloin oli suurempia eroja tulotason ja koulutuksen mukaan kuin vuosisadan vaihteessa. Vielä silloin oli monella työläisellä ja maalaisella se asenne, että lukeminen oli turhaa ja enemmän arvostettiin työntekoa. Siihen aikaan vielä korkeakoulututkinto takasi paremman tulon ja varmemman työpaikan, mutta maksullinen koulutus ei ollut kaikkien ulottuvilla. Toista se nykyää, kun pätevä duunari voi päästä paljon paremmalle palkalle kuin humanistimaisteri.
Tuskin rikkaiden vanhempien tarvitsee opettaa lapsilleen työntekoa, kun palveluskunta ja duunariammattilaiset ovat sitä varten. Se varmaan pitää paikkansa, että rikkaat arvostavat lapsissaan erilaisia ominaisuuksia kuin köyhät. Tottelevaisuus ja kova työ on se, jolla pärjää vähän koulutettu ja pienituloinen, mutta ei se minun mielestäni sulke pois itsenäisyyttä.
Lukekaa Rikas isä, köyhä isä -Robert Kiyosaki ja Sharon Lechterin kirja josta käy ihan sama ilmi miten perusduunarin perheen pojasta kasvoi pohatta. Hän itse kertoo ja vertailee isiensä kasvatusmetodeja miten hänen oma köyhä isänsä opetti hänelle kovaa työtä ja hyvän työn hyvillä eduilla hankkimista ja eläkkeen saamista kun taas rikas isä (joka on siis oikeasti hänen lapsuuden ystävänsä isä) opetti itsenäisyyttä "keksiä" tapoja tehdä rahaa ja olla yritteliäs ja kekseliäs. Mielestäni asia on ihan totta, osasta ihmisistä kasvaa lampaita joita paimennetaan ja osa taas luo oman polkunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Luokka määritellään tulotason mukaan etupäässä, ei koulutustason.
Kertoo sinusta paljon jos määrität sen koulutason mukaan. Se on nykyään muodissa, mutta ei oikein.
Yhteiskuntatieteissä yhteiskuntaluokka määritellään elintapojen ja vaikutusmahdollisuuksien mukaan. Kouluttamaton harvemmin kykenee työoloihinsa vaikuttaa edes työaikaan eikä tee itsenäisiä päätöksiä työssään. Hän ajaa sitä bussia aikataulun mukaan ja thats it. Keskiluokassa sen sijaan on jo itsenäistä päätäntävaltaa, on liukuvia työaikoja, etätöitä, valmistellaan oppitunteja, tehdään päätöksiä jne. Edellyttää aina koulutusta nämä hommat. Myös vaikutusmahdollisuudet suhteessa yhteiskuntaan kasvavat keskiluokassa, osallistutaan monesti esim. poliittiseen vaikuttamiseen, oman asuinalueen yhteisiin asioihin esim. koulussa tai taloyhtiössä. Eliitti sitten luonnollisesti elää vapaasti, itsenäisesti ja johtaa maailmaa.
Suomessa ei ole mitään yhteiskuntaluokkia eikä eriarvoisuutta. Ne lakkautettiin täältä ajat sitten Suomen perustuslailla. Nykyään kaikki suomalaiset ovat länsimaisten arvojen mukaisesti taas-arvoisia, samanarvoisia ja kuuluvat keskiluokkaan riippumatta siitä mikä heidän tulonsa tai omaisuutensa arvo on.
Sen verran on porvarigeenit, että vaikka vanhempani on keskittyneet omaisuutensa polttamiseen, lainanottoon ja tuhlaamiseen niin minä opetan lapsilleni koulutuksen, työnteon ja SIJOITTAMISEN tärkeyttä. Ei siitä ole kuin pari päivää kun selitin lapselleni että televisio ei ole sijoitus vaan se on jotain mikä tekee sinut köyhäksi pitkässä juoksussa kun laitat rahasi tuottamattomiin asioihin. Kaikki mikä ei kanna rahaa takaisin päin on tuhlaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen rikkaiden puolella.
Köyhät opettaa tottelevaisuutta ei johda muutakuin lampaisiin jotka työskentelee 1200€ palkalla.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa Rikas isä, köyhä isä -Robert Kiyosaki ja Sharon Lechterin kirja josta käy ihan sama ilmi miten perusduunarin perheen pojasta kasvoi pohatta. Hän itse kertoo ja vertailee isiensä kasvatusmetodeja miten hänen oma köyhä isänsä opetti hänelle kovaa työtä ja hyvän työn hyvillä eduilla hankkimista ja eläkkeen saamista kun taas rikas isä (joka on siis oikeasti hänen lapsuuden ystävänsä isä) opetti itsenäisyyttä "keksiä" tapoja tehdä rahaa ja olla yritteliäs ja kekseliäs. Mielestäni asia on ihan totta, osasta ihmisistä kasvaa lampaita joita paimennetaan ja osa taas luo oman polkunsa.
Tämä. Koulutetut arvostavat luovuutta, älykkyyttä ja massasta erottumista. Kyse on siitä, että tekee fiksummin asiat.
Mielenkiintoinen tutkimus.
Olen itse hyvätuloisen ja akateemisesti koulutetun perheen lapsi, aviopuolisoni sosioekonominen perhetausta on aivan päivnvastainen: kansakoulutausta, jopa ruuasta oli pulaa kun olivat niin pienivaraisia ja laman aikaan ei ollut töitä ollenkaan.
Yhteistä meille on se, että meidät on molemmat kasvatettu tekemään kovasti töitä. Minut siksi, että kun tekee töitä voi saavuttaa mitä haluaa, näin vanhempani opettivat. Ja niin saavutinkin. Puolison kotona opetettiin tekemään kovasti töitä siksi, että pysyy hengissä. Ideologia opin takana on siis aivan erilainen.
Huomaan jatkuvasti tsemppaavani puolisoani kunnioittamaan itseään, sillä hänellä tuntuu olevan kotoa opittu ajatus, ettei hän voi ikinä saavuttaa mitään, kaikki menee kuitenkin pieleen ja elämä on kurjaa vaikka kuinka yrittää. Eli vanhempansa aikoinaan ovat transferoineet oman ahdinkonsa perheen lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Luokka määritellään tulotason mukaan etupäässä, ei koulutustason.
Kertoo sinusta paljon jos määrität sen koulutason mukaan. Se on nykyään muodissa, mutta ei oikein.
Yhteiskuntatieteissä yhteiskuntaluokka määritellään elintapojen ja vaikutusmahdollisuuksien mukaan. Kouluttamaton harvemmin kykenee työoloihinsa vaikuttaa edes työaikaan eikä tee itsenäisiä päätöksiä työssään. Hän ajaa sitä bussia aikataulun mukaan ja thats it. Keskiluokassa sen sijaan on jo itsenäistä päätäntävaltaa, on liukuvia työaikoja, etätöitä, valmistellaan oppitunteja, tehdään päätöksiä jne. Edellyttää aina koulutusta nämä hommat. Myös vaikutusmahdollisuudet suhteessa yhteiskuntaan kasvavat keskiluokassa, osallistutaan monesti esim. poliittiseen vaikuttamiseen, oman asuinalueen yhteisiin asioihin esim. koulussa tai taloyhtiössä. Eliitti sitten luonnollisesti elää vapaasti, itsenäisesti ja johtaa maailmaa.
Suomessa ei ole mitään yhteiskuntaluokkia eikä eriarvoisuutta. Ne lakkautettiin täältä ajat sitten Suomen perustuslailla. Nykyään kaikki suomalaiset ovat länsimaisten arvojen mukaisesti taas-arvoisia, samanarvoisia ja kuuluvat keskiluokkaan riippumatta siitä mikä heidän tulonsa tai omaisuutensa arvo on.
Ihmisten sivistystaso on kyllä romahtanut. Sullakin on jäänyt ihan peruskoulu käymättä tekstistä päätellen. Yhteiskuntaluokat ovat hyvin vahvasti olemassa, mutta sinä sotket ne sääty-yhteiskunnan säätyihin, jotka tosiaan on lopetettu ajat sitten. Kyseessä on kaksi aivan eri asiaa, jonka tietäisit, jos olisit suorittanut oppivelvollisuutesi.
Enpä tiedä onnistuivatko köyhät vanhempani istuttamaan minuun sen kummempia ohjenuoria. Ehkä utilitarismin eli olen patalaiska silloin, kun en näe ahkeruudesta olevan mitään hyötyä. Sitten, kun minulla on selkeä päämäärä, teen töitä sen eteen sata lasissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Nykyään kun hakee esim Prismaan niin oman kokemukseni pohjalta työhaastattelut menee tyyliin näin:
"Teillä oli kassamyyjän paikka auki."
"Onko sinulla korkeakoulututkimusta"
"Ei ole, olen merkonomi."
"No ei me sitten voida sua ottaa."
Ja vit ut menee tuohon tyyliin. Olet muuten vaan huono hakija.
Eihän tuo mitenkään yllättävää ole, mutta hyvä että on tutkittu.