430 000 ihmisen tutkimus: rikkaat ja koulutetut opettavat lapsilleen eri asioita kuin pienituloiset
Kasvatuksen asenteet ovat vahvasti yhteydessä perheen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, maailmankuulu taloustieteilijä havaitsi.
Pienituloiset vanhemmat opettavat lapsilleen tottelevaisuutta ja kovaa työtä, kun taas suurituloiset opettavat itsenäisyyttä.
Pienituloisissa perheissä välittyvät asenteet voivat kuitenkin muuttua, kun lapsille avautuu mahdollisuuksia työmarkkinoilla, arvioi maailmankuulu taloustieteilijä, MIT-yliopiston professori Daron Acemoğlu uudessa tutkimuksessaan.
Tutkimuksen lähtökohtana on maailmanlaajuisen asennemittauksen World Value Surveyn tulokset vuosilta 1981–2018. Kyselyyn saatiin vastauksia 430 000 ihmiseltä yli sadasta maasta, myös Suomesta.
Mittauksissa kysyttiin esimerkiksi sitä, mitä viittä ominaisuutta lapsessa on erityisen tärkeää rohkaista. Valittavia piirteitä oli kymmenen, muun muassa kova työ, tottelevaisuus ja itsenäisyys.
Acemoğlu havaitsi, että näiden kasvatusasenteiden ja perheen sosioekonomisen aseman välillä on vahva yhteys.
Lapsen itsenäisyys saa mainintoja sitä useammin, mitä varakkaammasta tai koulutetummasta perheestä on kyse.
Tottelevaisuuden ja kovan työn osalta yhteys on päinvastainen. Mitä pienemmät tulot ja mitä vähemmän koulutusta perheessä on, sitä enemmän näitä ominaisuuksia pidettiin lapselle tärkeinä.
”Sanalla sanoen rikkaat ja koulutetut vanhemmat näyttävät arvottavan lapsissaan eri piirteitä – itsenäisyyteen liittyviä – kuin vähemmän varakkaat ja vähemmän koulutetut”, Acemoğlu kirjoittaa.
Kovan työn arvostus liittyy Acemoğlun mukaan asenteena tottelevaisuuden ihanteeseen.
Acemoğlu julkaisi tutkimuskäsikirjoituksensa arvovaltaisen yhdysvaltalaisen NBER-tutkimuslaitoksen sivustolla. Tutkimuksen voi lukea myös hänen kotisivultaan.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Huomaahan tuon vanhempien yhteiskuntalukkaeron jo päivähoitokeskusteluissa. Kouluttamattomille lapsille riittää kuulemma lämmin syli ja vapaa leikki. Akateemisten lapset sen sijaan tarvitsevat suunnitelmallista varhaiskasvatusta ja opetusohjelmaa. On selvää, että tavoitteet lapsen elämälle ovat eri.
Entä jos se lapsi on niin voimakastahtoinen, että sanoo suksi kuuseen sen ponin kanssa? En halua opetella ratsastusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla kouluttamattomat olivat usein keskiluokkaisia ja keskituloisia.
Nykyään kouluttamattomuus on matalan tulotason synonyymi. Se on outoa 70-luvun lapselle.
Ennen vanhemmat saattoivat olla keskiluokkaisia ja kunnianhimoisia, vaikka olivat käyneet pelkän kansakoulun.
Ei ne olleet keskiluokkaa, vaan työväenluokkaa. Ei kannata oikoa sieltä, missä ei ole oikotietä. T: toinen 70 -luvun lapsi
Luokka määritellään tulotason mukaan etupäässä, ei koulutustason.
Kertoo sinusta paljon jos määrität sen koulutason mukaan. Se on nykyään muodissa, mutta ei oikein.
Väärin. Suomessa ei ole mitään luokkia, emme ole sääty-yhteiskunta ja vaikka olisimmekin niin koulutus määrää luokan ei tulotaso 6
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Suomessa tosiaan ei ole kovin paljon tutkimusmateriaalia suvuista, jotka ovat eläneet sukupolvia pelkillä pääomatuloilla. Näitä voisi kutsua kirjaimellisesti rikkaiksi. Keskiluokka hankkii varallisuutensa yleensä liiketoiminnan kautta, mihin he yleensä itse osallistuvat aktiivisesti.
Keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö. Keskiluokka on vaurastunut ennen muuta koulutuksen avulla ja elinkeinorakenteen murroksen vuoksi.
Vähävaraiset tykkää kasvattaa lapsia pelolla, syyllistämällä, huutamalla ja hakkaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Huomaahan tuon vanhempien yhteiskuntalukkaeron jo päivähoitokeskusteluissa. Kouluttamattomille lapsille riittää kuulemma lämmin syli ja vapaa leikki. Akateemisten lapset sen sijaan tarvitsevat suunnitelmallista varhaiskasvatusta ja opetusohjelmaa. On selvää, että tavoitteet lapsen elämälle ovat eri.
Itse asiassa vapaalla leikillä on suuri rooli lasten kehittymisessä ja sille asiantuntijat antavat nykyään paljon arvoa. Joka päivä lapsilla tulisi olla varhaiskasvatuksessa mahdollisuus vapaaseen leikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Suomessa tosiaan ei ole kovin paljon tutkimusmateriaalia suvuista, jotka ovat eläneet sukupolvia pelkillä pääomatuloilla. Näitä voisi kutsua kirjaimellisesti rikkaiksi. Keskiluokka hankkii varallisuutensa yleensä liiketoiminnan kautta, mihin he yleensä itse osallistuvat aktiivisesti.
Keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö. Keskiluokka on vaurastunut ennen muuta koulutuksen avulla ja elinkeinorakenteen murroksen vuoksi.
Rajat ovat tänä päivänä häilyviä. Keskiluokkaiset arvot vallitsevat myös niissä perheissä vahvoina, jotka ovat onnistuneet keräämään miljoonia oman työnteon kautta, joten nettovarallisuus ei pelkästään käy mittariksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Suomessa tosiaan ei ole kovin paljon tutkimusmateriaalia suvuista, jotka ovat eläneet sukupolvia pelkillä pääomatuloilla. Näitä voisi kutsua kirjaimellisesti rikkaiksi. Keskiluokka hankkii varallisuutensa yleensä liiketoiminnan kautta, mihin he yleensä itse osallistuvat aktiivisesti.
Keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö. Keskiluokka on vaurastunut ennen muuta koulutuksen avulla ja elinkeinorakenteen murroksen vuoksi.
Rajat ovat tänä päivänä häilyviä. Keskiluokkaiset arvot vallitsevat myös niissä perheissä vahvoina, jotka ovat onnistuneet keräämään miljoonia oman työnteon kautta, joten nettovarallisuus ei pelkästään käy mittariksi.
Ne miljonäärit ei kyllä enää kuulu keskiluokkaan vaikka arvot olisi keskiluokkaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Suomessa tosiaan ei ole kovin paljon tutkimusmateriaalia suvuista, jotka ovat eläneet sukupolvia pelkillä pääomatuloilla. Näitä voisi kutsua kirjaimellisesti rikkaiksi. Keskiluokka hankkii varallisuutensa yleensä liiketoiminnan kautta, mihin he yleensä itse osallistuvat aktiivisesti.
Keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö. Keskiluokka on vaurastunut ennen muuta koulutuksen avulla ja elinkeinorakenteen murroksen vuoksi.
Rajat ovat tänä päivänä häilyviä. Keskiluokkaiset arvot vallitsevat myös niissä perheissä vahvoina, jotka ovat onnistuneet keräämään miljoonia oman työnteon kautta, joten nettovarallisuus ei pelkästään käy mittariksi.
Ne miljonäärit ei kyllä enää kuulu keskiluokkaan vaikka arvot olisi keskiluokkaisia.
Keskustelu liittyy perhe- ja kasvatusarvoihin.
Hyvä, että asenteita tutkitaan ja tuodaan näkyviksi. Pitääkin miettiä, että mitä asenteita itse välitän. Jotain sieltä ja väliltä.
Toinen vanhempani on päässyt ylemmän keskiluokan tuloihin ahkeruudella ja nöyryydellä ja minullekin olisi voinut sitä vähän opettaa. Johtajatyypit ja asiantuntijat on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat kasvattavat lapsistaan määrätietoisia ja itsenäisesti ajattelevia kun sitten taas köyhät kasvattavat lapsensa kuuliaisiksi työjuhdiksi. Se näkyy myös ihmisissä jotka ovat köyhistä perheistä mutta kouluttautuneet korkealle. Heille on koulutuksestaan huolimatta ongelmallista päästä paremmalle oksalle oppimansa asenteen takia. Nämä asenteet näkyvät myös parisuhteissa.
Itse olen ilmeisesti niin jääräpäinen ja voimakastahtoinen, ettei minusta pystynyt kukaan kasvattamaan kuuliaista.
Saitko remmistä lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Helposti tunnistan itseni tästä keskustelusta. Maalaistaustaiset ja huonosti koulutetut vanhempani kasvattivat minusta nöyrän kynnysmaton vailla itsetuntoa ja kuvitelmia, että minusta olisi johonkin. Kaikenlaisiin kysymyksiini sain vastaukseksi "eikö teille koulussa opeteta mitään?". Opiskeluaikana seurasin ihmeissäni ns. paremmista perheistä tulevien nuorten elämää, miten heillä oli jotenkin elämä hallussa, siinä missä minä itse yritin opetella ihan perusasioita omin päin.
Uskallan väittää, ettet näe toisten ihmisten pään sisälle. Ihan varmasti moni niistäkin, jotka ovat sinusta näyttäneet itsevarmoilta ja oman elämänsä haltuun ottaneilta nuorilta, ovat sinun laillasi olleet epävarmoja ja osaamattomia. Jotkut vain onnistuvat näyttämään siltä, että heillä on kaikki asiat hallussa. Ei se, että tulee ns. hyvästä perheestä tarkoita, ettei pään sisällä myllerrä yhtään, kun lähtee opiskelemaan, ja niissäkin perheissä on ongelmansa (avioeroja, mielenterveysongelmia, työnarkomaniaa jne,), jotka vaikuttavat lapsiin. Osa nuorista myös kokee, että heiltä odotetaan akateemista menestystä, vaikka ehkä oikeasti haluaisivat opiskella jotain muuta.
Olet itse ollut epävarma, ja siksi "kaikki muut" ovat mielestäsi vaikuttaneet itsevarmoilta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että asenteita tutkitaan ja tuodaan näkyviksi. Pitääkin miettiä, että mitä asenteita itse välitän. Jotain sieltä ja väliltä.
Aikaisemminhan on jo tutkittu esim. tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita eri yhteiskuntaluokissa. Akateemisissa perheissä tytöt ovat tasa-arvoisia, pystyvät ihan samalla lailla luomaan uraa ja vaurastumaan kuin pojatkin. Kouluttamattomilla tytöt ovat prinsessoja, jotka saavat nauttia hörhelöistä lapsena ja aikuisena hellan välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että asenteita tutkitaan ja tuodaan näkyviksi. Pitääkin miettiä, että mitä asenteita itse välitän. Jotain sieltä ja väliltä.
Aikaisemminhan on jo tutkittu esim. tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita eri yhteiskuntaluokissa. Akateemisissa perheissä tytöt ovat tasa-arvoisia, pystyvät ihan samalla lailla luomaan uraa ja vaurastumaan kuin pojatkin. Kouluttamattomilla tytöt ovat prinsessoja, jotka saavat nauttia hörhelöistä lapsena ja aikuisena hellan välistä.
Seksismin tunnistaa mm. siitä, että halveksii tyttömäisiksi miellettyjä leikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Tämä. Siellä Jenkeissä voi olla vielä niitä yhteiskuntaluokka ja periytyvää asemaa, mutta Suomessa niitä ei ole. Suomessa yhteiskuntaluokat lakkautettiin vuosia sitten ja nykyään kaikki luetaanko länsimaalaisten arvojen mukaisesti keskiluokkaan riippumatta siitä paljonko heillä on omaisuutta tai tuloja. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maistaa ja se jopa herättää kansainvälistä hämmästystä ja ihmettelyä että miten täällä on onnistuttu siinä.
Vierailija kirjoitti:
Omassa perheessäni on 4 omalla rahalla elätettyä lasta. Olen siis keskituloinen (perheen brutot nykyään 140k€/vuosi)
Keskituloiset ansaitsevat 30000-50000 euroa vuodessa. Teidän tulot ovat reilusti siitä yli. Kommenttisi vahvistaa käsitystä, että hyvätuloiset haluavat mieltää itsensä huonompituloisiksi kuin ovatkaan, jotta voivat valittaa muiden kanssa, kuinka rahalla ei saa mitään (vaikka oikeasti heiltä ei puutu mitään). Tai ehkä sinulla ei ole käsitystä normaalista tulotasosta, mitä en oikeasti usko. Olet kuten poliitikot, jotka väittävät "eihän kenenkään palkka ole alle 3000 eur/kk!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat kasvattavat lapsistaan määrätietoisia ja itsenäisesti ajattelevia kun sitten taas köyhät kasvattavat lapsensa kuuliaisiksi työjuhdiksi. Se näkyy myös ihmisissä jotka ovat köyhistä perheistä mutta kouluttautuneet korkealle. Heille on koulutuksestaan huolimatta ongelmallista päästä paremmalle oksalle oppimansa asenteen takia. Nämä asenteet näkyvät myös parisuhteissa.
Itse olen ilmeisesti niin jääräpäinen ja voimakastahtoinen, ettei minusta pystynyt kukaan kasvattamaan kuuliaista.
Saitko remmistä lapsena?
En ja luultavasti olisin tehnyt lasun vanhemmista kuin alistunut.
Vierailija kirjoitti:
Helposti tunnistan itseni tästä keskustelusta. Maalaistaustaiset ja huonosti koulutetut vanhempani kasvattivat minusta nöyrän kynnysmaton vailla itsetuntoa ja kuvitelmia, että minusta olisi johonkin. Kaikenlaisiin kysymyksiini sain vastaukseksi "eikö teille koulussa opeteta mitään?". Opiskeluaikana seurasin ihmeissäni ns. paremmista perheistä tulevien nuorten elämää, miten heillä oli jotenkin elämä hallussa, siinä missä minä itse yritin opetella ihan perusasioita omin päin.
Just tuo eikö koulussa opeteta? Aina olisi pitänyt osata tehdä vaikka mitä, mut kun ei ollut kukaan opettanut, niin alkoi se sättiminen, häpäisy ja lannistaminen. Muistan vieläkin miten mua moitittiin lapsena, kun en osannut sitoa kengännauhoja. Kukaan ei ollut opettanut, joten eikö se ole aika luonnollista, ettei sitä osaa? Neuvomisen sijaan sai vttuilua ja sellaisen "anteeksi että olen olemassa" olon. Tämä sama asenne oli oikeastaan kaiken suhteen. En muista, että mulle olisi erikseen oikein opetettu mitään ja siitä sitten tuli tuollasta kohtelua. Ei riittänyt, että kun opin esim kotitöitä ja siivoamista, niin jos en ollut tehnyt muka tarpeeksi hyvin piti tehdä uusiksi. Vaatteiden viikaus ja hyllyttäminen jos ei ollut tehty tarpeeksi hyvin, niin ne pudotettiin vanhemman toimesta lattialle ja eiku uusiksi. Muutenkin lasten eteen tehtiin vain minimi ettei oteta huostaan. Mitään kannustusta ei saanut eikä neuvoja oikeiden asioiden suhteen "ei tuo kuitenkaan mittään ossaa". Sanomattakin selvää, että itsetunto on nollissa ja vaatimaton nöyrä ihminen minusta tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy nyt muistaa että tuo tutkimus on tehty Jenkeissä. Ihan erilainen maailma ja kulttuuri.
Suomessa tosiaan ei ole kovin paljon tutkimusmateriaalia suvuista, jotka ovat eläneet sukupolvia pelkillä pääomatuloilla. Näitä voisi kutsua kirjaimellisesti rikkaiksi. Keskiluokka hankkii varallisuutensa yleensä liiketoiminnan kautta, mihin he yleensä itse osallistuvat aktiivisesti.
Keskiluokkaan kuuluu kansan enemmistö. Keskiluokka on vaurastunut ennen muuta koulutuksen avulla ja elinkeinorakenteen murroksen vuoksi.
Suomessa kaikki kuuluvat keskiluokkaan riippumatta siitä paljonko heillä on omaisuutta tai tuloja.
Juuri näin. Ja toimii toiseenkin suuntaan.