Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua edetä/muuttaa yhteen
11.08.2021 |
Ollaan seurusteltu yli vuosi, mies 50 v ja itse olen vähän päälle 40 v. Molemmat ollaan erottu pitkistä avioliitoista muutama vuosi sitten, molempien exät löytäneet uudet avioliiton aikana joten sama karu kokemus on yhdistänyt meitä. Miehen lapset jo aikuisia, mulla vielä 2 alaikäistä teiniä kotona. Asumme lähekkäin ja itse olen alkanut haaveilemaan yhteisestä arjesta, tuntuu hassulta tässä iässä ikävöidä toista, nähdään viikolla yleensä yhtenä iltana ja viikonloppuisin. Olemme keskustelleet asiasta ja mies on sitä mieltä ettei ole kiire mihinkään ja nautitaan vaan toistemme seurasta. Hän on selvästi tottunut asumaan eronsa jälkeen yksin, on omistautunut työlleen ja illat venyvät töissä.
Onko muilla kokemuksia, odotanko turhaan sellaista päivää että asuisimme saman katon alla tai onko tässä vielä toivoa että asiat etenevät?
Kommentit (187)
Ehkä itselläni on välillä epätietoinen olo suhteen tilasta ja siitä haluaako mies muuta kuin kevyttä yhdessäoloa hänen aikataulujensa mukaan. Välillä tulee mieleen että luonnollista se kai olisi asua yhdessä jakaen arki rakkaan ihmisen kanssa, nyt eletään toista vuotta seurustelusuhteessa.
Tässä iässä ei haluaisi tuhlata aikaa sellaiseen suhteeseen joka ei välttämättä koskaan etene.. Haluaisin löytää vielä elämänkumppanin, mutta kiva kuulla että osalla on kokemus ettei nopea yhteenmuutto muuta suhdetta välttämättä sen paremmaksi.
Ja lasten sopeutuminen voisi olla myös haasteellista ottaen huomioon heidän kokemansa vanhempien vaikean avioeron.
Mies ei ole koskaan arkena luonani yötä, ja satunnaisesti muutenkaan käy meillä, näemme useimmiten hänen luonaan. Olen joskus ehdottanut että voisimme olla luonani yötä, mutta se ei ole käynyt miehelle..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä itselläni on välillä epätietoinen olo suhteen tilasta ja siitä haluaako mies muuta kuin kevyttä yhdessäoloa hänen aikataulujensa mukaan. Välillä tulee mieleen että luonnollista se kai olisi asua yhdessä jakaen arki rakkaan ihmisen kanssa, nyt eletään toista vuotta seurustelusuhteessa.
Tässä iässä ei haluaisi tuhlata aikaa sellaiseen suhteeseen joka ei välttämättä koskaan etene.. Haluaisin löytää vielä elämänkumppanin, mutta kiva kuulla että osalla on kokemus ettei nopea yhteenmuutto muuta suhdetta välttämättä sen paremmaksi.
Ja lasten sopeutuminen voisi olla myös haasteellista ottaen huomioon heidän kokemansa vanhempien vaikean avioeron.
Mies ei ole koskaan arkena luonani yötä, ja satunnaisesti muutenkaan käy meillä, näemme useimmiten hänen luonaan. Olen joskus ehdottanut että voisimme olla luonani yötä, mutta se ei ole käynyt miehelle..
ap
Mitä lapsesi olisivat asiasta mieltä?
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
No kai sitä nyt voi nukkua yhdessä silloinkin, kun ei asu yhdessä?! Kun AP:n lapsukaiset on kerran jo teinejä, niin miksi mies ei voi olla välillä yötä? Jos mies ei halua, niin se on sitten hyvinkin selvä merkki siitä, että ei halua yhteistä kotia ainakaan niin pitkään, kun lapsia on mukana asumisjärjestelyissä.
Ymmärrän miestä hyvin. Etsi toinen.
Miksi ihmeessä haluaisit asumaan saman katon alle? Eihän siitä ole mitään hyötyä kummallekkaan!
Paitsi jos haluat hyötyä miehestä taloudellisesti ja laittaa tekemään teidän teini-perheen hommia. Ja rajoittaa miehen työntekoa yms. Et kai vaan tätä suunnittele? Molemmissa tilanteissa miehen kannalta olisi hölmöä muuttaa kanssasi yhteen.
Yhdessä asuminen on järkevää kun on yhteiset lapset. Niitä on näppärämpää yhdessä kasvattaa. Sen jälkeen yhdessä asumisen hyödyt alkaa olla enemmän rasitteita.
Sitoutua toki voitte toisiinne. Vaikka mennä naimisiin, mutta yhteen ei kannata muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteenmuuttoa ei varmaan tapahdu lähivuosina, kun hän kaipaa omaa aikaa runsaasti (akkujen lataus) ja työaikaa iltaisin. Elät nyt vain Miehen Määrittelemän Kaavan mukaan, että Hän haluaa nähdä tasan viikonloppuna ja tasan kerran viikossa, ja ON iltaisin töissä (venyy sinne saakka). Sinä taas kaipaat viikollakin parisuhdetta ja ehkä positiivista tukea tai seuraa. Jos haluat parisuhteen, jossa viikollakin toista näkyy, se on varmaan joku muu? Jolla on eri aikoina vähän enemmän mahdollisuuksia viestiä tai tavata, että neuvotellaan kumpaakin kuullen. Tai jotenkin toimii aikataulut yhteen toisella tavalla.
Oma asiasi tietenkin jos haluat tuota miehen samaa kaavaa jatkaa, minkä toinen on sinulle määrännyt tai määritellyt(?). Rakastunut aina yrittää liikaa miellyttää toista, on pinkit lasit silmillä. Haluaisitko edes tavata aina tasan viikonloppuisin, mitä jos sinulla on tarve tehdä omia suunnitelmia elämässä ylipäänsä.
Jos mies tekee töitä, niin hän määrää naisen yksinäisyyteen? Ei ihmissuhde saa olla sellainen, että pitää luopua itsestään toisen onnellisuuden vuoksi.
Ap kaipaa selkeästi jotain sellaista, mitä mies ei tällä hetkellä ole halukas tarjoamaan eli vaikka perhe-elämän jakamista. Harva mies oikeasti haluaa olla osana teiniperhettä ja kokea, miten koko ajan tulee verratuksi biologiseen isään. Toisaalta ap vaikuttaa läheisriippuvaiselta eli syynä eroon saattoi olla se, että hän ripustautui exään, joka koki tukehtuvansa. Lähtö oli ainoa mahdollisuus pysyä hengissä. Saattaa olla, että sille uudelle miehelle riittäisi varsin hyvin tapailusuhde, jossa vietetään yhdessä hyviä hetkiä ja muuten eletään omaa aikuista elämää, toki toista loukkaamatta.
En minäkään muuttaisi yhteen, jos miehellä olisi kaksi alaikäistä lasta. En edes, vaikka lapset olisivat isällään joka toinen viikonloppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka nyt haluaisi muuttaa tilanteeseen jossa sinulla on kotona odottaa kolme diktaattoria, nainen ja hänen lapset.
Hänelle riittää se että saa kuksia ja välillä muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
No kai sitä nyt voi nukkua yhdessä silloinkin, kun ei asu yhdessä?! Kun AP:n lapsukaiset on kerran jo teinejä, niin miksi mies ei voi olla välillä yötä? Jos mies ei halua, niin se on sitten hyvinkin selvä merkki siitä, että ei halua yhteistä kotia ainakaan niin pitkään, kun lapsia on mukana asumisjärjestelyissä.
Nukutaan yhdessä, mutta asutaan erikseen? Näppärää 🙄
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
Parisuhde, kosketus ja läheisyys tai lähekkäin nukkuminen ei vaadi yhdessä asumista. Ei normaalissa parisuhteessa olla kylki kyljessä 24/7, joten aivan hyvin voi asua erillään, etenkin jos kokee tarvitsevansa omaa aikaa ja tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
No kai sitä nyt voi nukkua yhdessä silloinkin, kun ei asu yhdessä?! Kun AP:n lapsukaiset on kerran jo teinejä, niin miksi mies ei voi olla välillä yötä? Jos mies ei halua, niin se on sitten hyvinkin selvä merkki siitä, että ei halua yhteistä kotia ainakaan niin pitkään, kun lapsia on mukana asumisjärjestelyissä.
Nukutaan yhdessä, mutta asutaan erikseen? Näppärää 🙄
On se näppärää. Onko siinä mielestäsi jotain vikaa?
Niin, no kuten mies on sen sanonutkin: viihtyy seurassasi ja se toimii hänellä, koska ei halua mitään sen suurempaa etkä merkitse hänelle mitään sen enempää. Olet nainen, jota tapailla ja jonka seurassa on mahdollisuus olla kuitenkin menettämättä vapauttaan eli ei halua sen kummemmin sitoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on luultavasti "edennyt" itselleen sopivaan kohtaan, eikä näe tarvetta edetä sen pidemmälle.
Yleensä peiliin katsomalla löytyy syy toisen tiettyyn käyttäytymiseen.
Minkälaisen yhteiselämän näet miehen kanssa, joka on omistautunut työlleen ja illat venyvät töissä? Jatkuvaa mäkätystä siitä, että "et ole koskaan kotona"?
Mies on kertonut liiallisen työnteon olleen yksi syy avioliiton karitumiseen, mutta jatkaa silti samaan malliin..
On vaikea itse tehdä päätöstä suuntaan tai toiseen kun tykkään hänestä niin paljon, viihdyn hänen seurassaan mutta samalla tuntuu että joudun jarruttelemaan omia tunteitani ja ajatuksiani tässä suhteessa.
Otin tämän asian puheeksi, ja sanoin etten haluaisi tuhlata tässä iässä aikaa jos molemmat ei olla yhtä tosissaan, hän oli sitä mieltä ettei tämä ole hukkaan heitettyä aikaa, kävi miten kävi emme koskaan unohtaisi yhteisiä aikoja ja toisiamme😬
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
No kai sitä nyt voi nukkua yhdessä silloinkin, kun ei asu yhdessä?! Kun AP:n lapsukaiset on kerran jo teinejä, niin miksi mies ei voi olla välillä yötä? Jos mies ei halua, niin se on sitten hyvinkin selvä merkki siitä, että ei halua yhteistä kotia ainakaan niin pitkään, kun lapsia on mukana asumisjärjestelyissä.
Nukutaan yhdessä, mutta asutaan erikseen? Näppärää 🙄
On se näppärää. Onko siinä mielestäsi jotain vikaa?
Miten se käytännössä toteutuu? Joka ilta ja aamu vaihtaa kämppää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ollenkaan nykyään kaipaa läheisyyttä, kosketusta? Minusta parisuhteen paras anti on juurikin se, että voi nukkua lähekkäin. Ja herätä aamulla rakkaan vierestä.
No kai sitä nyt voi nukkua yhdessä silloinkin, kun ei asu yhdessä?! Kun AP:n lapsukaiset on kerran jo teinejä, niin miksi mies ei voi olla välillä yötä? Jos mies ei halua, niin se on sitten hyvinkin selvä merkki siitä, että ei halua yhteistä kotia ainakaan niin pitkään, kun lapsia on mukana asumisjärjestelyissä.
Nukutaan yhdessä, mutta asutaan erikseen? Näppärää 🙄
On se näppärää. Onko siinä mielestäsi jotain vikaa?
Miten se käytännössä toteutuu? Joka ilta ja aamu vaihtaa kämppää?
Ei vaan ollaan yhdessä ja nukutaan vaikka 3pv/vk ei 7pv/vk.
Mitä liittoa? Avo- vai avioliittoa? Avoliitto oli jo poissuljettu lasten takia. Miksi pitäisi mennä avioliittoonkaan erillään asuen?