Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lesken asumisoikeus
05.08.2021 |
Isäni ilmoitti tässä vähän aikaa sitten, että aikoo tehdä vaimonsa kanssa avioehdon, jossa hänen omistamansa talo eli minun ja sisarusteni lapsuudenkoti suljetaan pois hänen vaimoltaan, mutta sen lisäksi hän aikoo kuitenkin testamentissään määrätä, että leskelle jäisi elinikäinen asumisoikeus tähän taloon. Miten tämä toimii kaikkien lakikiemuroiden mukaan? Onko oikeasti niin, että isäni kuolessa emme saisi myydä taloa, koska siinä asuu leski, joka ei omista siitä mitään? Ja että joutuisimme sitten maksamaan kaikki taloon liittyvät remontit ja muut? Vaimolla on ainakin tällä hetkellä oma talonsa myös, jolloin minun ymmärrykseni mukaan asumisoikeus ei pätisi, mutta jos hän sen myy ennen isäni kuolemaa niin sittenkö pätee?
Raivostuttava tilanne, isä ei yhtään tajua, että jos hän näin tekee niin hankaloittaa vain lapsiensä elämää. Välit hänen vaimoonsa ovat muutenkin suhteellisen kylmät niin tämä ei ainakaan auta asiaa. Ja kyllä, vikaa on varmasti myös meissä lapsissakin, mutta vaimo ei ole missään vaiheessa edes yrittänyt muodostaa mitään suhdetta meihin ja on ollut isona tekijänä siinä, että isä ei suostu maksamaan elatusmaksuja pikkusisaruksistani ja hän on myös tehnyt hyvin selväksi, että ei halua meidän vierailevan lapsuudenkodissamme ollenkaan.
Kommentit (220)
Jos isä hairahtuu avioon itseään nuoremman naisen kanssa, tällä naisella ja hänen nuoremmalla puolisollaan (kun isä kuolee) on käytännössä elinikäinen asumisoikeus asuntoon. Hyvästi perintö. Jos aikoo hyötyä asunnosta, pitää iskeä äitipuolilesken puoliso. Hehheh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
" Olettamukseni" Lähes kaikilla tuntemillani avopareilla on omistus 50/50. Itse mukaan lukien. Leskelle jää oma ja lapset perivät sen 50%.
Toivottavasti sinulla on myös hallintaoikeus testamentti siihen toisen osuuteen? Määritelty, että toisella on etuoikeus lunastaa se toiseen osuus? Muuten voi tulla äkkilähtö.
Asunnossa asuvalla ja sen puoliksi omistavalla on oikeus se toinen puoli lunastaa, vaikka sitten oikeuden määräämänä.
Avopuolison kuollessa laki on avoleskeä kohtaan raaka. Toinen puolisko kuuluu rintaperillisille, jos he sitä vaativat.
Totta kai kuuluu, mutta sillä avoleskellä on oikeus lunastaa se puolisko niiltä perillisiltä kyllä, niin rintaperillisiltä kuin muiltakin.
On oikeasti käsittämätöntä, ettei edes avioehdolla tai muulla sopimuksella voida rajoittaa lesken asumisoikeutta, vaikka tätä molemmat haluaisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paitsi jos omaan varallisuuteen kuuluu hänen kodikseen sopiva asunto
Luin muuten muutama viikko sitten (jostain, en muista mistä), että leski sai pitää hallussaan 5 h+k, vaikka hänellä oli omistuksessaan kaksio.
Lapsipuolet olivat pitäneet tässä tapauksessa lesken asumisoikeutta kohtuuttomana. Leski voitti jutun oikeudessa.
Myös kiintestön tarkoituksella on väliä. Vaikka lesken nimissä olisi täysin talviasuttava iso luksushuvila samalta paikkakunnalta, tällä ei ole mitään merkitystä jos mökki on loma-asunto vakituiseen asumiseen.
Samoin jos lesken asunto sijaitsee jossain Sodankylässä tai Ilomantsissa ja yhteinen koti sekä vaikka työt ja ”yleinen elämänpiiri” Helsingissä, niin tätä asuntoa ei oteta lukuun.
Mikä siinä on että mätisäkkimammat vaativat ahneina omiaan aikuisilta ihmisiltä.
Isäsi on löytänyt rinnalleen ihmisen, joka tekee hänet onnelliseksi. Nyt hän on esittänyt toiveen, mikä on mielestäni reilua vielä elossa ollessaan kertoa asiasta, että toivoo vaimon voivan jäädä yhteiseen kotiin asumaan. Ei yritä viedä teiltä perintöä (johon ei pystyisikään), mutta haluaa turvata itselleen rakkaimman ihmisen elämän kun aika isästäsi jättää. Ja mitä teet sinä? Valitat vauva.fi:ssä. Aikuiset kateelliset kakarat ovat aina huutamassa ja vaatimassa. Rakenna itse elämäsi äläkä kärky kenenkään muun elämää.
Aikanaan saat perinnön, joka lain mukaan sinulle kuuluu. Kuvottavaa ettet osaa kunnioittaa isäsi valintaa ja toivetta. Sen Isäsi, joka tietysti on sinulle erittäin rakas ja läheinen, jonka vuoksi perinnön haluat mielellään kokonaan itsellesi, muttei niin rakas ja läheinen, että voisit kunnioittaa hänen valintojaan riittävästi. Isäsi ei pyydä mitään muuta, kun lupausta sinulta siitä, että et ala hankalaksi hänen kuolemansa jälkeen vaan vaimo saisi rauhassa elää elämäänsä heidän yhteisessä kodissaan. Ja hän esittää tämän toiveen siksi, että tietää miten ahneita, ilkeitä ja omaa napaa tuijottavia lapsia hänellä on.
Kuvottaa tuollaiset omaa napaa tuijottavat aikuiset ihmiset, jotka eivät välitä läheisistään sen vertaa että kunnioittaisivat näiden toiveita. Minäminäminä!
Toivon isällesi ja hänen vaimolleen kaikkea hyvää. Ja pitkää yhteistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se leski maksa ne asumiskulut. Omistajat sitten omistamiskulut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattoman ahne aloittaja. Isäsi ei ole edes vielä kuollut ja olet jo haaskalla. Miten edes kehtaat? Mistäs sitäkään tietää,vaikka sinäkuolisit ennen isääsi? Tuollaiset aloittajan kaltaiset ihmiset vievät uskon ihmiseen.
Et tajunnut juttua ollenkaan. Ei ap ole haaskalla vaan huolestunut tilanteesta. Ymmärrän ap:ta täysin.
Olisiko sinusta kiva periä jotain, jonka saakin joku muu mutta sinä olisit vastuussa kuluista ja perintöveroista?
Luultavasti hän on itse tuleva leski-lokki, joka on huolestunut ettei pääsekään loisimaan toisten kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman hyvinvoinnin kannalta olisi hyvä olla miettimättä perintöä ennen kuin se tulee ajankohtaiseksi. Vanhemmilla on oikeus päättää omaisuudestaan niin kuin parhaaksi näkee ja tämä pätee erityisen paljon omaan kotiin. Kun sitten joskus aika koittaa, niin sitten perintöä jakamaan.
Tai sitten tapahtuu kuten tuttavalleni.Lesken ihmetykseksi uo-mies ilmestyi ovelle ja asumisoikeus loppui seinään kun yhellä perillisellä oli velat perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttaisin taloon ja katsoisin kumman kantti kestää pidempään. Varmaan minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset asiallisista vastauksista. Oma katkeruuteni varmaan nyt paistaa läpi, mutta ihmetyttää kyllä, miksi isäni on näin tämän asian näin hoitanut. Kovasti meille sanoo, että talo on lapsuudenkotimme ja aina olemme tervetulleita sinne, mutta sitten kun niin olisimme tekemässä hän kuitenkin sitten ihan paniikissa selittelee, että nyt ei ole oikein hyvä hetki, kun vaimo ei tykkää että vietämme aikaa siellä. Juuri muutama viikko sitten olin siellä huikeat kolme päivää, ja koko sen ajan vaimo näytti nyrpeää naamaa ja lukittautui huoneeseensa ja sain sitten isältäni valitukset, että miksi minä en ole kiltti hänen vaimolleen ja yritä tulla toimeen. Vaikea yrittää, kun toinen ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Ihan peruskohtelias olen siis aina kyllä ollut.
Ja tosiaan isä on myös kovaan ääneen aina sanonut, että sitten talo jää meille lapsille ja joku meistä voi vaikka itse muuttaa sinne perheineen. Noh, jospa teenkin niin sitten isän kuollessa, siellähän se leski voi asua kanssani, jos niin tahtoo.
- Ap
Ei jumal@uta!!!! Miten i-diootti olet? Kuka aikuinen ihminen kiukuttelee siitä, ettei ole saanut viettää lapsuudenkodissaan kuin kolme päivää??? Kolme päivää???
Mitä jos kunnioittaisit muita ihmisiä. Ei kaikki ihmiset halua kotiinsa, vaikka olisi miten sinun lapsuudenkotisi, muita nurkkiinsa. Sovi ensi kerralla että menette kahville, kysy vietkö mennessäsi pullaa. Osta kukkia ja anna vaimolle. Olkaa pari tuntia, vaihtakaa kuulumiset ja lähtekää kotiin. On peruskohteliaisuutta kunnioittaa muiden kotia, varsinkin jos tiedät että teitä ei toivota vaivoiksi moneksi päiväksi.
Ja kyllä, katkeruutesi paistaa läpi. Et ymmärrä muita lainkaan. Sinun pitää saada viettää aikaa heillä, koska se on sinun lapsuudenkotisi. Et ymmärrä että olet kasvanut aikuiseksi ja isälläsi on uusi vaimo, joka ei erityisemmin halua vieraita kotiinsa. Varsinkaan ihmisiä joista ei pidä. Ja kertomasi perusteella en ihmettele.
Lokinpesässä on aivan upea tunnelma kirjoituksestasi päätellen. Kriik kriik! Ota uusi kiikariin jo valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset asiallisista vastauksista. Oma katkeruuteni varmaan nyt paistaa läpi, mutta ihmetyttää kyllä, miksi isäni on näin tämän asian näin hoitanut. Kovasti meille sanoo, että talo on lapsuudenkotimme ja aina olemme tervetulleita sinne, mutta sitten kun niin olisimme tekemässä hän kuitenkin sitten ihan paniikissa selittelee, että nyt ei ole oikein hyvä hetki, kun vaimo ei tykkää että vietämme aikaa siellä. Juuri muutama viikko sitten olin siellä huikeat kolme päivää, ja koko sen ajan vaimo näytti nyrpeää naamaa ja lukittautui huoneeseensa ja sain sitten isältäni valitukset, että miksi minä en ole kiltti hänen vaimolleen ja yritä tulla toimeen. Vaikea yrittää, kun toinen ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Ihan peruskohtelias olen siis aina kyllä ollut.
Ja tosiaan isä on myös kovaan ääneen aina sanonut, että sitten talo jää meille lapsille ja joku meistä voi vaikka itse muuttaa sinne perheineen. Noh, jospa teenkin niin sitten isän kuollessa, siellähän se leski voi asua kanssani, jos niin tahtoo.
- Ap
Ei jumal@uta!!!! Miten i-diootti olet? Kuka aikuinen ihminen kiukuttelee siitä, ettei ole saanut viettää lapsuudenkodissaan kuin kolme päivää??? Kolme päivää???
Mitä jos kunnioittaisit muita ihmisiä. Ei kaikki ihmiset halua kotiinsa, vaikka olisi miten sinun lapsuudenkotisi, muita nurkkiinsa. Sovi ensi kerralla että menette kahville, kysy vietkö mennessäsi pullaa. Osta kukkia ja anna vaimolle. Olkaa pari tuntia, vaihtakaa kuulumiset ja lähtekää kotiin. On peruskohteliaisuutta kunnioittaa muiden kotia, varsinkin jos tiedät että teitä ei toivota vaivoiksi moneksi päiväksi.
Ja kyllä, katkeruutesi paistaa läpi. Et ymmärrä muita lainkaan. Sinun pitää saada viettää aikaa heillä, koska se on sinun lapsuudenkotisi. Et ymmärrä että olet kasvanut aikuiseksi ja isälläsi on uusi vaimo, joka ei erityisemmin halua vieraita kotiinsa. Varsinkaan ihmisiä joista ei pidä. Ja kertomasi perusteella en ihmettele.
Lokinpesässä on aivan upea tunnelma kirjoituksestasi päätellen. Kriik kriik! Ota uusi kiikariin jo valmiiksi.
Olet oikeassa! Ap on todella lokkien lokki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset asiallisista vastauksista. Oma katkeruuteni varmaan nyt paistaa läpi, mutta ihmetyttää kyllä, miksi isäni on näin tämän asian näin hoitanut. Kovasti meille sanoo, että talo on lapsuudenkotimme ja aina olemme tervetulleita sinne, mutta sitten kun niin olisimme tekemässä hän kuitenkin sitten ihan paniikissa selittelee, että nyt ei ole oikein hyvä hetki, kun vaimo ei tykkää että vietämme aikaa siellä. Juuri muutama viikko sitten olin siellä huikeat kolme päivää, ja koko sen ajan vaimo näytti nyrpeää naamaa ja lukittautui huoneeseensa ja sain sitten isältäni valitukset, että miksi minä en ole kiltti hänen vaimolleen ja yritä tulla toimeen. Vaikea yrittää, kun toinen ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Ihan peruskohtelias olen siis aina kyllä ollut.
Ja tosiaan isä on myös kovaan ääneen aina sanonut, että sitten talo jää meille lapsille ja joku meistä voi vaikka itse muuttaa sinne perheineen. Noh, jospa teenkin niin sitten isän kuollessa, siellähän se leski voi asua kanssani, jos niin tahtoo.
- Ap
Ei jumal@uta!!!! Miten i-diootti olet? Kuka aikuinen ihminen kiukuttelee siitä, ettei ole saanut viettää lapsuudenkodissaan kuin kolme päivää??? Kolme päivää???
Mitä jos kunnioittaisit muita ihmisiä. Ei kaikki ihmiset halua kotiinsa, vaikka olisi miten sinun lapsuudenkotisi, muita nurkkiinsa. Sovi ensi kerralla että menette kahville, kysy vietkö mennessäsi pullaa. Osta kukkia ja anna vaimolle. Olkaa pari tuntia, vaihtakaa kuulumiset ja lähtekää kotiin. On peruskohteliaisuutta kunnioittaa muiden kotia, varsinkin jos tiedät että teitä ei toivota vaivoiksi moneksi päiväksi.
Ja kyllä, katkeruutesi paistaa läpi. Et ymmärrä muita lainkaan. Sinun pitää saada viettää aikaa heillä, koska se on sinun lapsuudenkotisi. Et ymmärrä että olet kasvanut aikuiseksi ja isälläsi on uusi vaimo, joka ei erityisemmin halua vieraita kotiinsa. Varsinkaan ihmisiä joista ei pidä. Ja kertomasi perusteella en ihmettele.
Just tää. Mieheni on leski, ja edellisestä liitosta kaksi lasta, joiden käytös eroaa kuin yö päivästä. Hänen tyttärensä on kohtelias, mukava, huomaavainen ja elää yhteisten pelisääntöjen mukaan. Poika taas käyttää kotiamme ilmaisena hotellina, on viikkoja lomillaan vierashuoneessamme yötä mutta kaiket päivät tapaa kavereitaan ja tekee omia juttujaan. Ei seurustele velipuoltensa kanssa, saati isänsä ja vielä vähemmän minun.
Kerran kun tulin töistä, hän oli valloittanut koko sohvan, just ja just tervehti minua, naama kiinni tietokoneessa. Menin sit sohvalle ja ajattelin testata, aloittaisiko hän kerrankin keskustelun. Istuimme 2 tuntia sanomatta sanaakaan. Isälleen haukkuu minua ja kuinka kyttään hänen tekemisiä, ja perustelee omia touhujaan sillä että näin hänen lapsuudenkodissaan tehtiin. No asunto ei ole edes hänen lapsuudenkotinsa, josta muutimme pois jo hyvän aikaa sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomattoman ahne aloittaja. Isäsi ei ole edes vielä kuollut ja olet jo haaskalla. Miten edes kehtaat? Mistäs sitäkään tietää,vaikka sinäkuolisit ennen isääsi? Tuollaiset aloittajan kaltaiset ihmiset vievät uskon ihmiseen.
Et tajunnut juttua ollenkaan. Ei ap ole haaskalla vaan huolestunut tilanteesta. Ymmärrän ap:ta täysin.
Olisiko sinusta kiva periä jotain, jonka saakin joku muu mutta sinä olisit vastuussa kuluista ja perintöveroista?
Sitten voi kieltäytyä perinnöstä, jos tällainen tilanne nyt oikeasti on edes syntymässä.
Ap tuolla ihan kirjoitti, kuinka "ehkä vasta lapsenlapset pääsevät nauttimaan isoisän perinnöstä".
Kun tässä ketjussa nyt näitä loisleimoja heitellään, niin mun mielestä vastenmielisimpiä loisia ovat ihmiset, jotka suunnittelevat, että "sit kun perin sen-ja-sen omaisuuden". Ja loukkaantuvat, jos eivät perikään.
Pahimpia perinnönkuolaajia tuntuu vielä olevan oikeistolaiset, jotka muuten kyllä jaksaa hurskastella siitä, että oma omaisuus pitää itse ansaita. Harvemmin perijät ovat mitään tehneet perintönsä ansaitakseen, mut logiikalla voi heittää vesilintua, kun on itsellä tienaamisen mahdollisuus.
Kovasti täällä sanotaan, että olen ahneena isän perinnön perässä. Ei sillä itse perinnöllä ole mitään käytännön väliä, sillä mitään muuta yhtään arvokasta sieltä ei tule kuin talo, vaan sillä, että tässä käy niin, että minä ja sisarukseni joudumme maksamaan kuluja siitä, että vaimo sitten siellä meidän lapsuudenkodissamme asuu kunnes kuolee. Haluaisitteko itse olla rahallisesti vastuussa jostain, mitä ette voi käyttää mitenkään? Ja mitä tuohon tulee, että isäni olisi jotenkin "ylläpitänyt meidän elintasoa" eron jälkeen, niin asia on kyllä niin, että penniäkään isäni ei ole maksanut alimpia mahdollisia elatusmaksuja pikkusisaruksestani vaan kaikki tullut Kelalta. Itse olin eron tapahtuessa jo täysi-ikäinen, joten mitenkään en siitä hyötynyt suuntaan tai toiseen.
Ja tuo, että valitin siitä, että sain olla vain kolme päivää siellä, niin isäni itse minut kutsui sinne ja halusi minun olevan siellä, hänellä ei ollut ongelmaa asian kanssa vaan hänen vaimonsa oli se joka osoitti mieltään minun läsnäolostani. Unohtui myös sanoa, niin vaimo ei ole edes kirjoilla kyseisessä talossa, hänellä on omakin asuntonsa.
Mutta tämä asia on nyt minulle selvinnyt ja sille ei mitään mahda, joten ehkäpä parempi jättää tämä tähän. En tässä rupea nyt avaamaan kaikkea sitä paskaa, mitä olen isältäni ja hänen vaimoltaan saanut niskaani mikä vaikuttaa minun suhtautumiseeni tässä asiassa.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Kovasti täällä sanotaan, että olen ahneena isän perinnön perässä. Ei sillä itse perinnöllä ole mitään käytännön väliä, sillä mitään muuta yhtään arvokasta sieltä ei tule kuin talo, vaan sillä, että tässä käy niin, että minä ja sisarukseni joudumme maksamaan kuluja siitä, että vaimo sitten siellä meidän lapsuudenkodissamme asuu kunnes kuolee. Haluaisitteko itse olla rahallisesti vastuussa jostain, mitä ette voi käyttää mitenkään? Ja mitä tuohon tulee, että isäni olisi jotenkin "ylläpitänyt meidän elintasoa" eron jälkeen, niin asia on kyllä niin, että penniäkään isäni ei ole maksanut alimpia mahdollisia elatusmaksuja pikkusisaruksestani vaan kaikki tullut Kelalta. Itse olin eron tapahtuessa jo täysi-ikäinen, joten mitenkään en siitä hyötynyt suuntaan tai toiseen.
Ja tuo, että valitin siitä, että sain olla vain kolme päivää siellä, niin isäni itse minut kutsui sinne ja halusi minun olevan siellä, hänellä ei ollut ongelmaa asian kanssa vaan hänen vaimonsa oli se joka osoitti mieltään minun läsnäolostani. Unohtui myös sanoa, niin vaimo ei ole edes kirjoilla kyseisessä talossa, hänellä on omakin asuntonsa.
Mutta tämä asia on nyt minulle selvinnyt ja sille ei mitään mahda, joten ehkäpä parempi jättää tämä tähän. En tässä rupea nyt avaamaan kaikkea sitä paskaa, mitä olen isältäni ja hänen vaimoltaan saanut niskaani mikä vaikuttaa minun suhtautumiseeni tässä asiassa.
- Ap
Hallintaoikeus tarkoittaa, että leski maksaa itse asunnon kulut.
Vierailija kirjoitti:
On oikeasti käsittämätöntä, ettei edes avioehdolla tai muulla sopimuksella voida rajoittaa lesken asumisoikeutta, vaikka tätä molemmat haluaisivat.
Ketkä "molemmat"? Ei lesken ole mikään pakko käyttää asumisoikeuttaan, jos hän ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On oikeasti käsittämätöntä, ettei edes avioehdolla tai muulla sopimuksella voida rajoittaa lesken asumisoikeutta, vaikka tätä molemmat haluaisivat.
Ketkä "molemmat"? Ei lesken ole mikään pakko käyttää asumisoikeuttaan, jos hän ei halua.
Montakohan prosenttia on niitä leskiä jotka jättävät käyttämättä... Leskenoikeus-automaatti pois uusperheellisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ilman testamenttiakin leski saa asua kodissaan kunnes kuolee.
Paitsi jos hänellä on vaihtoehtoinen asunto.
Alue: Aihe vapaa
Et tajunnut juttua ollenkaan. Ei ap ole haaskalla vaan huolestunut tilanteesta. Ymmärrän ap:ta täysin.
Olisiko sinusta kiva periä jotain, jonka saakin joku muu mutta sinä olisit vastuussa kuluista ja perintöveroista?