Lesken asumisoikeus
Isäni ilmoitti tässä vähän aikaa sitten, että aikoo tehdä vaimonsa kanssa avioehdon, jossa hänen omistamansa talo eli minun ja sisarusteni lapsuudenkoti suljetaan pois hänen vaimoltaan, mutta sen lisäksi hän aikoo kuitenkin testamentissään määrätä, että leskelle jäisi elinikäinen asumisoikeus tähän taloon. Miten tämä toimii kaikkien lakikiemuroiden mukaan? Onko oikeasti niin, että isäni kuolessa emme saisi myydä taloa, koska siinä asuu leski, joka ei omista siitä mitään? Ja että joutuisimme sitten maksamaan kaikki taloon liittyvät remontit ja muut? Vaimolla on ainakin tällä hetkellä oma talonsa myös, jolloin minun ymmärrykseni mukaan asumisoikeus ei pätisi, mutta jos hän sen myy ennen isäni kuolemaa niin sittenkö pätee?
Raivostuttava tilanne, isä ei yhtään tajua, että jos hän näin tekee niin hankaloittaa vain lapsiensä elämää. Välit hänen vaimoonsa ovat muutenkin suhteellisen kylmät niin tämä ei ainakaan auta asiaa. Ja kyllä, vikaa on varmasti myös meissä lapsissakin, mutta vaimo ei ole missään vaiheessa edes yrittänyt muodostaa mitään suhdetta meihin ja on ollut isona tekijänä siinä, että isä ei suostu maksamaan elatusmaksuja pikkusisaruksistani ja hän on myös tehnyt hyvin selväksi, että ei halua meidän vierailevan lapsuudenkodissamme ollenkaan.
Kommentit (220)
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä voi kieltäytyä.
Tämän sain selville kun alkkis-isäni heitti veivit ja oli ilmeisesti kuvitellut että me jäisimme veljeni kanssa elättämään hänen hoitoaan. Ei oltu missään tekemisissä. Kuolinilmoitus tuli ja kutsu hautajaisiin. Ei menty.
Kuukausi-kaksi myöhemmin isäni naisystävä soitti minulle raivoissaan kun mitään laskuja ei ole hoidettu. Luojan kiitos mieheni on asianajaja.
Meillä suunnilleen sama kokemus. Perinnöstä ei tarvinnut luopua, mutta juristia siinä tarvittiin, että naisystävä saatiin ulos.
Naisystävästä ei onneksi olla kuultu sen koommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
" Olettamukseni" Lähes kaikilla tuntemillani avopareilla on omistus 50/50. Itse mukaan lukien. Leskelle jää oma ja lapset perivät sen 50%.
Toivottavasti sinulla on myös hallintaoikeus testamentti siihen toisen osuuteen? Määritelty, että toisella on etuoikeus lunastaa se toiseen osuus? Muuten voi tulla äkkilähtö.
Asunnossa asuvalla ja sen puoliksi omistavalla on oikeus se toinen puoli lunastaa, vaikka sitten oikeuden määräämänä.
Avopuolison kuollessa laki on avoleskeä kohtaan raaka. Toinen puolisko kuuluu rintaperillisille, jos he sitä vaativat.
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
Voitko selittää tarkemmin? Siis avovaimon kohdalla. Jos hän ei omista asunnosta osaa, eikä itse asiassa yhtään mitään/ei varallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
Voitko selittää tarkemmin? Siis avovaimon kohdalla. Jos hän ei omista asunnosta osaa, eikä itse asiassa yhtään mitään/ei varallisuutta.
No ei ole jatkossakaan. Menee vuokralle yksiöön sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tapahtuu silloin, jos perilliset ovat niin köyhiä, että eivät pysty maksamaan talon kuluja tai vaikka perintöveroja? meneekö se niin, että leski saa asustella ilmaiseksi toisten kustannuksella, ja perilliset eli vainajat lapset joutuvat vaikka ulosottoon lesken asumisoikeuden vuoksi? Uskomatonta, jos laki turvaa ensisijaisesti lasken aseman, lapsista viis!
En ymmärrä miksi kukaan menisi uudestaan naimisiin ja tekisi lapsilleen moisen karhunpalveluksen.
Minä ymmärrän.
Lähipiirissä on mies, kunnollinen ja raitis, jonka lapset eivät pidä mitään yhteyttä isäänsä.
Onneksi hän löysi hyvän vaimon ja toivottavasti saavat olla loppuelämänsä yhdessä. Miksi kukaan jättäisi mitään ihmisille joista ei kuulu mitään vuosikausiin?
Minä ymmärrän lapsia. Ydinperheenä eläessä isä hakkasi, haukkui ja petti äitiä jatkuvasti ja nyt harhaisesti kuvittelee, että lapset palvovat hänen uutta naistaan. Hah, muija saa hoitaa kävyn yksin hautaan.
Ei käynyt näin. Vaimo petti ja lähti uuden matkaan. Mies on veljeni, joten tapauksen tunnen. Ei lyönyt, ei juonut.
Oikeassa olet että muija saa hoitaa kävyn yksin hautaan, lapsilla ei ole aikaa.
Ainoa aika löytyy kun testamenttia luetaan, silloin onneksi ei ole kiirettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
Voitko selittää tarkemmin? Siis avovaimon kohdalla. Jos hän ei omista asunnosta osaa, eikä itse asiassa yhtään mitään/ei varallisuutta.
Avovaimon kannattaa alkaa etsiä uutta asuntoa heti, kun mies on kylmennyt. Koska se lähtö todennäköisesti tulee, ja kaikille osapuolille on helpompi ja parempi, että lähtö on rauhanomainen. Häädössä myös kestää jonkun aikaa, ei se mikään huomenna tapahtuva automaatio ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aviovaimolla tuo oikeus on.
Avovaimolla ei ole edes testamentilla, jos pesässä ei ole muuta varallisuutta maksaa lakiosia ulos kuin asunto. Ei taloa voi myydäkään sillä ehdolla, että Lissu se siellä asuu elämänsä loppuun asti, kun ei sitä kukaan niin osta.
Been there done that.
Voitko selittää tarkemmin? Siis avovaimon kohdalla. Jos hän ei omista asunnosta osaa, eikä itse asiassa yhtään mitään/ei varallisuutta.
Avovaimon kannattaa alkaa etsiä uutta asuntoa heti, kun mies on kylmennyt. Koska se lähtö todennäköisesti tulee, ja kaikille osapuolille on helpompi ja parempi, että lähtö on rauhanomainen. Häädössä myös kestää jonkun aikaa, ei se mikään huomenna tapahtuva automaatio ole.
Kiitos. Tulee olemaan tämä tilanne lähi vuosina edessä. Oletus on että rauhanomaisesti ei lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin muuten muutama viikko sitten (jostain, en muista mistä), että leski sai pitää hallussaan 5 h+k, vaikka hänellä oli omistuksessaan kaksio.
Lapsipuolet olivat pitäneet tässä tapauksessa lesken asumisoikeutta kohtuuttomana. Leski voitti jutun oikeudessa.Vastenmielinen loinen tuo kyseinen leski. Kuvastaa hyvin sitä, että uusperheessä ei todellakaan aikuiset puhalla yhteen hiileen, vaan näkevät kumppaninsa lapset ylimääräisinä ja ulkopuolisena. Itse en ole suostunut muuttamaan kumppanin kanssa yhteen juuri siksi, ja tällaiset tarinat vahvistavat näkemystäni.
Näitä loisia on koko maa pullollaan. Uusperheet ovat nykyisin niin yleisiä, että laki tarvitsee pikaista päivitystä. Siinä ei ole mitään järkeä, että joudut kustantamaan itsellesi vieraan ihmisen elämää. Siksi uusperheissä täytyisi tehdä pakollisesksi testamentti jos vainaja eläessään haluaa mahdollistaa leskelle samat olot. Ellei testamenttia ole, lapset perivät.
Vierailija kirjoitti:
Kiitokset asiallisista vastauksista. Oma katkeruuteni varmaan nyt paistaa läpi, mutta ihmetyttää kyllä, miksi isäni on näin tämän asian näin hoitanut. Kovasti meille sanoo, että talo on lapsuudenkotimme ja aina olemme tervetulleita sinne, mutta sitten kun niin olisimme tekemässä hän kuitenkin sitten ihan paniikissa selittelee, että nyt ei ole oikein hyvä hetki, kun vaimo ei tykkää että vietämme aikaa siellä. Juuri muutama viikko sitten olin siellä huikeat kolme päivää, ja koko sen ajan vaimo näytti nyrpeää naamaa ja lukittautui huoneeseensa ja sain sitten isältäni valitukset, että miksi minä en ole kiltti hänen vaimolleen ja yritä tulla toimeen. Vaikea yrittää, kun toinen ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Ihan peruskohtelias olen siis aina kyllä ollut.
Ja tosiaan isä on myös kovaan ääneen aina sanonut, että sitten talo jää meille lapsille ja joku meistä voi vaikka itse muuttaa sinne perheineen. Noh, jospa teenkin niin sitten isän kuollessa, siellähän se leski voi asua kanssani, jos niin tahtoo.
- Ap
Lopeta
Isasi ei ole edes kuullut
Ei sinulla ole oikeus ruveta kiusaamaan isasi mielikuvitus-leskea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin muuten muutama viikko sitten (jostain, en muista mistä), että leski sai pitää hallussaan 5 h+k, vaikka hänellä oli omistuksessaan kaksio.
Lapsipuolet olivat pitäneet tässä tapauksessa lesken asumisoikeutta kohtuuttomana. Leski voitti jutun oikeudessa.Vastenmielinen loinen tuo kyseinen leski. Kuvastaa hyvin sitä, että uusperheessä ei todellakaan aikuiset puhalla yhteen hiileen, vaan näkevät kumppaninsa lapset ylimääräisinä ja ulkopuolisena. Itse en ole suostunut muuttamaan kumppanin kanssa yhteen juuri siksi, ja tällaiset tarinat vahvistavat näkemystäni.
Näitä loisia on koko maa pullollaan. Uusperheet ovat nykyisin niin yleisiä, että laki tarvitsee pikaista päivitystä. Siinä ei ole mitään järkeä, että joudut kustantamaan itsellesi vieraan ihmisen elämää. Siksi uusperheissä täytyisi tehdä pakollisesksi testamentti jos vainaja eläessään haluaa mahdollistaa leskelle samat olot. Ellei testamenttia ole, lapset perivät.
Kenenkään ei ole pakko mennä naimisiin ja jokainen voi tehdä avioehdon jos niin haluaa. Elämä on valintoja.
Johan tässä nuoremmilta leskiltä lyhennetään leskeneläke kymmenen vuoden pituiseksi, miksei siis lesken asumisoikeutta? Muutosta kehiin vaan. Ei ole nykyaikaa loisia toisen omaisuudella, siksihän leskeneläkettäkin lyhennettiin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se kivalta ole meistä lapsista tuntunut, kun perintöverot piti maksaa heti perunkirjoituksen jälkeen, mutta ei ole mitään tietoa siitä, koska saa oman osuutensa isän perinnöstä.
Meillä on ihan sama tilanne. Isällä oli myös avioehto neljännen vaimonsa kanssa... ja kuten kuvioon kuuluu, neljäs vaimo on huomattavasti isäämme nuorempi, muutaman vuoden itseäni vanhempi En itsekään aio kuolla vielä pariin vuosikymmeneen, jos Luoja suo. Ehkä lapseni pääsevät aikanaan nauttimaan isäni perinnöstä.
Ei kai testamenttia ole pakko ottaa vastaan. Sitä paitsi lainaa saa helposti asunto-osaketta vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Lesken oikeus yhteiseen kotiin pätee ilman testamenttiakin.
Jatkan vähän: Mikäli leskellä itsellään ei ole asumistarkoitukseensa soveliasta asuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Lesken oikeus yhteiseen kotiin pätee ilman testamenttiakin.
Jatkan vähän: Mikäli leskellä itsellään ei ole asumistarkoitukseensa soveliasta asuntoa.
Ap kertoi, että isä aikoo testamentata vaimolleen talon hallintaoikeuden. Tämä on eri asia kuin normaali lesken asumisoikeus. Testamentilla saatu hallintaoikeus pätee, vaikka leski omistaisi sata muuta asuntoa. Toisaalta testamentilla saadussa halluntaoikeudessa leski on velvollinen huolehtimaan kaikista taloon liittyvistä kuluista. Lisäksi isän perilliset voivat vaatia lakiosaansa, jolloin se pitää maksaa hallintaoikeudesta huolimatta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että talo menee myyntiin, jos kuolinpesässä ei ole tarpeeksi muita varoja lakiosan maksamiseen eikä leskellä ole normaalia lesken asumisoikeutta esim. siksi, että hänellä on tarpeeksi hyvä toinen asunto.
Testamentista huolimatta leskellä voi kuitenkin olla lisäksi taloon normaali lesken asumisoikeus, jos sen ehdot täyttyvät. Tällöin leskeä ei saa asunnosta ulos, jos hän ei halua sieltä muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin muuten muutama viikko sitten (jostain, en muista mistä), että leski sai pitää hallussaan 5 h+k, vaikka hänellä oli omistuksessaan kaksio.
Lapsipuolet olivat pitäneet tässä tapauksessa lesken asumisoikeutta kohtuuttomana. Leski voitti jutun oikeudessa.Vastenmielinen loinen tuo kyseinen leski. Kuvastaa hyvin sitä, että uusperheessä ei todellakaan aikuiset puhalla yhteen hiileen, vaan näkevät kumppaninsa lapset ylimääräisinä ja ulkopuolisena. Itse en ole suostunut muuttamaan kumppanin kanssa yhteen juuri siksi, ja tällaiset tarinat vahvistavat näkemystäni.
Näitä loisia on koko maa pullollaan. Uusperheet ovat nykyisin niin yleisiä, että laki tarvitsee pikaista päivitystä. Siinä ei ole mitään järkeä, että joudut kustantamaan itsellesi vieraan ihmisen elämää. Siksi uusperheissä täytyisi tehdä pakollisesksi testamentti jos vainaja eläessään haluaa mahdollistaa leskelle samat olot. Ellei testamenttia ole, lapset perivät.
Kenenkään ei ole pakko mennä naimisiin ja jokainen voi tehdä avioehdon jos niin haluaa. Elämä on valintoja.
Avioehto ei sulje pois leskenoikeutta. Kokemusta on.
Ei siihen tarvita edes testamenttia, leskellä on elinikäinen asumisoikeus puolison kuoleman jälkeen.
Eikä vainajan puoliso eli tässä tapauksessa vaimo perisi muutenkaan, vaan vainajan rintaperilliset.
Nuo kaikki tapahtuu, vaikka isäsi ei tekisi testamenttiä.
Uskomattoman ahne aloittaja. Isäsi ei ole edes vielä kuollut ja olet jo haaskalla. Miten edes kehtaat? Mistäs sitäkään tietää,vaikka sinäkuolisit ennen isääsi? Tuollaiset aloittajan kaltaiset ihmiset vievät uskon ihmiseen.
Kannattaa erota ennen kuin aikoo kuolla.
Kiitokset asiallisista vastauksista. Oma katkeruuteni varmaan nyt paistaa läpi, mutta ihmetyttää kyllä, miksi isäni on näin tämän asian näin hoitanut. Kovasti meille sanoo, että talo on lapsuudenkotimme ja aina olemme tervetulleita sinne, mutta sitten kun niin olisimme tekemässä hän kuitenkin sitten ihan paniikissa selittelee, että nyt ei ole oikein hyvä hetki, kun vaimo ei tykkää että vietämme aikaa siellä. Juuri muutama viikko sitten olin siellä huikeat kolme päivää, ja koko sen ajan vaimo näytti nyrpeää naamaa ja lukittautui huoneeseensa ja sain sitten isältäni valitukset, että miksi minä en ole kiltti hänen vaimolleen ja yritä tulla toimeen. Vaikea yrittää, kun toinen ei anna siihen mitään mahdollisuutta. Ihan peruskohtelias olen siis aina kyllä ollut.
Ja tosiaan isä on myös kovaan ääneen aina sanonut, että sitten talo jää meille lapsille ja joku meistä voi vaikka itse muuttaa sinne perheineen. Noh, jospa teenkin niin sitten isän kuollessa, siellähän se leski voi asua kanssani, jos niin tahtoo.
- Ap