Lue keskustelun säännöt.
Saat sen mistä luovut, voiko joku selittää tämän logiikan?
23.07.2021 |
Minun on todella vaikeaa ymmärtää tätä väitettä. Itselläni on esimerkiksi kipukohtana sosiaalisten suhteiden puute sekä kaikenlainen arvostuksen janoaminen. Koen olevani todella riittämätön ja arvoton ja kaipaisin kipeästi ihmistä, jolle olisin tärkeä. Minulla on tällä hetkellä parisuhde, mutta se vetelee viimeisiään tarvitsevuuteni ja epätoivoni takia. Mitä enemmän pyydän, sitä kauemmas mies haluaa? Ja juu, tämän tietysti ymmärrän, mutta ihan oikeasti en ole pyytänyt mitään aamusta iltaan kädestä pitämistä ja palvomista. Ihan vain normaalia huomioimista ja ystävällisyyttä.
Miten tässä kohtaa logiikka muka toimii? Saan sen parisuhteen takaisin, kun eroan? Saan ystäviä, kun en enää pyydä kavereita minnekään? Vai perustuuko tämä vain siihen, että kun lakkaan haluamasta niitä asioita, se jotenkin lasketaan, että olen "saanut" ne? Miten? Miten minulla on rakastava kumppani, jos eroan? Kokemuksesta tiedän, että ei niitä kumppaneita oven taakse itsestään tule.
Kommentit (563)
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi näistä sanonnoista jotka ovat muuttuneet aikojen saatossa päivastaiseksi. Alkuperäinen sanontahan kuuluu "Saat turpaan jos luovutat".
no minä tunnun saavan turpaani joka tapauksessa, joten ihan oikeasti olen hieman hukassa elämäni kanssa
ap
Sanoit sen jo itse. Koet riittämättömyyttä ja arvottomuutta sekä ilmeisesti ripustaudut toiseen ihmiseen hakiessaan täytettä poistaaksesi nämä tunteet.
Miksi koet näin? Mistä se kumpuaa?
Kohdallasi olisi hyvä luopua näistä tunteista, jotka vaivaavat sinua ja silloin saat myös sitä läheisyyttä/sosiaalisia suhteita joita niin kovasti kaipaat.
Ajattele syvemmältä, ei pinnallisesti.
Tuubaa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä lukee.
Sinun esimerkissä tämä on helppoa. Kun luovut vaatimuksista ja tarvitsuvuudesta, saat rakkautta ja läheisyyttä.
Niin se vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun opit rakastamaan itseäsi, ja annat itsellesi sen mitä tarvitset sen sijaan, että odottaisit sitä muilta. Silloin ihmiset kiinnostuvat sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli miehen kanssa aluksi sama ongelma. Hän oli minussa liian kiinni. Se saa työntämään etäämmälle.
Tästä on jo yli 20 v aikaa ja ollaan tasapainossa. Toiselle pitää antaa tilaa ha kuottaa.
Kyse on siitä, millä motiivilla haluat noita asioita. Jos haluat niitä siksi, että rakastat sitä toista ihmistä, siinä ei ole mitään väärää. Jos toinen ei anna vastakaikua, rikot vain itsesi, jos et hyväksy sitä. Ei meillä kenelläkään ole liikaa rakkaita ihmisiä lähellä, mutta jos suhde on epätasapainossa, joku itkee lopussa kuitenkin. Irtipäästämisen taidosta on kyse. Ihminen haluaa kaikenlaista, mutta onko se ihmiselle hyväksi? Ei siihen heti vastausta saa, voi mennä vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Olen lukenut, mutta en ymmärrä. Paitsi juuri noin, että kun lakkaa haluamasta, se jotenkin lasketaan saamiseksi.
ap
Kumppanisi ahdistaa kun koko ajan vaadit häneltä ystävällisyyttä ja huomiota. Peräänny ja anna hänelle tilaa. Eli luovu ja päästä irti. Sen jälkeen voit saada huomiota kumppaniltasi. Mutta ittipäästämisen pitää lähteä sydämestä, ei vain sen vuoksi että irtipäästämisellä saavuttaisit jotain. Tutumpi ajatus on ehkäpä että kun päästää irti, lakkaa myös odottamasta toisilta ihmisiltä liikoja ja kun odotukset laskevat, kanssaihmiset luonnostaan ylittää ne = kokee saavansa jotakin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen luopunut toivosta.
Toivosta ei kannata luopua. Olisipa se niin helppoa kuin sanoa niin.
Älkää luopuko toivosta! 😎👍
Eli kun mä haluaisin seksiä, niin alkaisin yhtäkkiä saada sitä, jos lakkaisin yrittämästä? Kohta ovella on liuta miehiä, jotka haluavat minua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun esimerkissä tämä on helppoa. Kun luovut vaatimuksista ja tarvitsuvuudesta, saat rakkautta ja läheisyyttä.
Niin se vaan menee.
Eli mistä minä sen sitten yhtäkkiä saan? Parisuhteessani oli tilanne, että mies pyysi enemmän tilaa ja minä annoin. Nyt tuntuu, että hän on vain entistä kauempana enkä saa enää senkään vertaa kuin aiemmin. Sama juttu kavereiden kanssa. Ei ole puhelin soinut kertaakaan, kun olen itse lopettanut yhteydenotot.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Olen lukenut, mutta en ymmärrä. Paitsi juuri noin, että kun lakkaa haluamasta, se jotenkin lasketaan saamiseksi.
ap
Jos haluat eteenpäin elämässä, sinun täytyy kohdata kipupisteesi. Lopeta ulkoisiin tekijöihin turvautuminen ja käänny pohtimaan elämääsi ja mieti miksi toimit niin kuin toimit.
Pohdin elämääsi lapsuudesta aikuisuuteen rehellisesti, traumat jne.
Ammattilaisterapia on hyvä keino jos ei yksin pääse eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanisi ahdistaa kun koko ajan vaadit häneltä ystävällisyyttä ja huomiota. Peräänny ja anna hänelle tilaa. Eli luovu ja päästä irti. Sen jälkeen voit saada huomiota kumppaniltasi. Mutta ittipäästämisen pitää lähteä sydämestä, ei vain sen vuoksi että irtipäästämisellä saavuttaisit jotain. Tutumpi ajatus on ehkäpä että kun päästää irti, lakkaa myös odottamasta toisilta ihmisiltä liikoja ja kun odotukset laskevat, kanssaihmiset luonnostaan ylittää ne = kokee saavansa jotakin enemmän.
Eli tuohan on juuri sitä, että se, että ei enää halua jotain, lasketaan sen asian saamiseksi. Eli käytännössähän tuo ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin sitä, että pitää vain hyväksyä, että niitä asioita ei saa. Eli minun tapauksessani pitää vain hyväksyä, että olen yksin. Hieno filosofia eikä lainkaan "epäreilu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue se Hellstenin kirja. Siinä se selitetään. Ei kukaan sitä sulle jaksa tänne referoida.
Olen lukenut, mutta en ymmärrä. Paitsi juuri noin, että kun lakkaa haluamasta, se jotenkin lasketaan saamiseksi.
ap
Jos haluat eteenpäin elämässä, sinun täytyy kohdata kipupisteesi. Lopeta ulkoisiin tekijöihin turvautuminen ja käänny pohtimaan elämääsi ja mieti miksi toimit niin kuin toimit.
Pohdin elämääsi lapsuudesta aikuisuuteen rehellisesti, traumat jne.
Ammattilaisterapia on hyvä keino jos ei yksin pääse eteenpäin.
Terapiassa olen käynyt vuoden. Kun elämä ja sisin vain kumisee tyhjyyttään, ei vain tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanisi ahdistaa kun koko ajan vaadit häneltä ystävällisyyttä ja huomiota. Peräänny ja anna hänelle tilaa. Eli luovu ja päästä irti. Sen jälkeen voit saada huomiota kumppaniltasi. Mutta ittipäästämisen pitää lähteä sydämestä, ei vain sen vuoksi että irtipäästämisellä saavuttaisit jotain. Tutumpi ajatus on ehkäpä että kun päästää irti, lakkaa myös odottamasta toisilta ihmisiltä liikoja ja kun odotukset laskevat, kanssaihmiset luonnostaan ylittää ne = kokee saavansa jotakin enemmän.
Eli tuohan on juuri sitä, että se, että ei enää halua jotain, lasketaan sen asian saamiseksi. Eli käytännössähän tuo ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin sitä, että pitää vain hyväksyä, että niitä asioita ei saa. Eli minun tapauksessani pitää vain hyväksyä, että olen yksin. Hieno filosofia eikä lainkaan "epäreilu".
Hieno filosofia sekin, että älä vain koskaan muuta itsessäsi mitään tai huomaa omia vikoja sitä ja muutu sitten marttyyriksi. 👍
Kun luovut unelmistasi niin et enää välitä siitä toteutuvatko ne, siinä se lyhykäisyydessään.
Taas yksi näistä sanonnoista jotka ovat muuttuneet aikojen saatossa päivastaiseksi. Alkuperäinen sanontahan kuuluu "Saat turpaan jos luovutat".