Lue keskustelun säännöt.
täällä menee hukkaan hyvä nainen
15.09.2019 |
Olen peruspositiivinen, iloinen, seksinnälkäinen ja kivannäköinen nainen. Saan helposti huomiota miehiltä, ja ne muutamat, jotka olen huolinut sänkyyn asti, ovat olleet innoissaan minun haluistani ja innostani... Mutta. Minä haluan oikean suhteen! Ei tarvita asua saman katon alla, mutta haluan jakaa elämääni jonkun kanssa. Sitoutua. Rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Olla turvasatama toisillemme. Oppia rakastamaan toista syvällisesti. Pitkän avioliiton jälkeen en ole reilussa kolmessa vuodessa onnistunut löytämään miestä, joka haluaisi samaa...
Minulla oli pari vuotta friends with benefits-suhde, mikä oli aivan ihana, mutta opin myös sen aikana, ettei minulle sovi "pelkkä seksisuhde". Jos seksi on hyvää, minä rakastun...
Lopetin juuri 4kk kestäneen suhteen, jossa oli heti alusta lähtien selvää, että molemmat ovat etsimässä tositarkoituksella "loppuelämänsä suhdetta". Seksi oli huippua, huumorimme sopivat yhteen, keskustelu sujui, pystyimme avautumaan toisillemme, tunsimme kihelmöivää vetovoimaa toisiamme kohtaan... Koska meidän auinpaikkojemme välillä oli reilusti välimatkaa, näimme vain noin kerran viikossa viikonloppuisin päivän ja yön verran. Olimme tosin jo yhdessä lomallakin viikon verran. Kun keskustelimme miten näemme suhteemme jatkon, halusin minä enemmän ja hän vähemmän!
Kyllä, tiedän tarkalleen mistä kiikastaa. Minulla on yksi viisi-vuotias lapsi. Olen totaali-yh. Ja olen jo 45v. Miehet haluaisivat minut, mutta eivät (enää) lapsiperhe-elämää. Ahdistaa aivan valtavasti. Kun lapsi on 18v, olen minä jo lähemmäksi kuusikymppinen! Silloinko minulla on vihdoinkin omaa vapaata aikaa? Joskus elämä tuntuu epäreilulta. Ja en todellakaan syytä miehiä, en itsekään lapsettomana, tai osa-aika vanhempana valitsisi pienen lapsen vanhempaa partneriksi. Vapaus nauttia elämän iloista tämän ikäisenä olisi ihanaa!
Olisiko kenelläkään totaali-yh:lla kertoa positiivista tarinaa löytyneestä parisuhteesta olosuhteista huolimatta? Kaipaan jotain, joka lisäisi luottamustani tulevaisuuteen.
Kommentit (128)
Mistä saat sitä huomiota? Tinderistä, baarista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä saat sitä huomiota? Tinderistä, baarista?
En ole Tinderiä kokeillut, erästä toista netissä olevaa palvelua kylläkin, ja kyllä, saan siellä paljon hyviä keskustelunavauksia. Mutta myös ihan koiran kanssa ulkoilessa, kaupassa, ystävien illanvietoissa jne. Olen helposti lähestyttävissä, tykkään jutella ja olen yleisesti ottaen hyvällä tuulella. Joten se ei kai ole mikään ihme. Lisäksi miehet tuntuvat tykkäävän pitkistä hiuksista ja hameista...
Baareissa käyn todella harvoin, joissakin kulttuuritapahtumissa ja keikoilla kylläkin.
ap
Joku ilmapää tuli kommentoimaan. Älä välitä.
Olen muutaman vuoden sinua vanhempi jonka lapset jo muuttaneet pois. Muutoin elämän tilanne suht sama.
Haluaisin oikean suhteen tavallisen miehen kanssa. Pelurit kyllä vaivautuu ja normimiehet pakenee paikalta. Olen normaalipainoinen ja ok näköinen, hottikseksi en edes pyri. Harrastan liikuntaa eli kroppa on kunnossa.
Tavallinen kohta 50-vuotias nainen.
Älä luovu toivosta ja tee sekä harrasta asioita jotka ovat sinulle mieluisia. Ainakin elämäsi on silloin oman näköistäsi ja mieluisaa. Ja kuka tietää ehkäpä se vahva, samanhenkinen mies sieltä löytyy. Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Joku ilmapää tuli kommentoimaan. Älä välitä.
Olen muutaman vuoden sinua vanhempi jonka lapset jo muuttaneet pois. Muutoin elämän tilanne suht sama.
Haluaisin oikean suhteen tavallisen miehen kanssa. Pelurit kyllä vaivautuu ja normimiehet pakenee paikalta. Olen normaalipainoinen ja ok näköinen, hottikseksi en edes pyri. Harrastan liikuntaa eli kroppa on kunnossa.
Tavallinen kohta 50-vuotias nainen.Älä luovu toivosta ja tee sekä harrasta asioita jotka ovat sinulle mieluisia. Ainakin elämäsi on silloin oman näköistäsi ja mieluisaa. Ja kuka tietää ehkäpä se vahva, samanhenkinen mies sieltä löytyy. Tsemppiä!!
Hei, kiitos lohduttavasta vastauksesta!
Näinhän sitä täytyy tehdä, nauttia omasta elämästään näissä puitteissa. Jos libidoni ei olisi niin vahva, niin se olisi helpompaa... Käytkö paljonkin treffeillä? Luulen, että minä jätän toistaiseksi treffailun pois, en vain psyykkisesti kestä enää yhtään ihastumista ja sitten jättämistä.
Haluaisin tosiaankin luottaa vielä siihen ihmeeseen, että kohtaisin oikean kumppanin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap venyttää aika rajusti ”hyvän naisen” määritelmää. 😂
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias seksinnälkäinen yh?
Suuhuni tuli juuri hieman oksennusta. Olen itse yli nelikymppinen mies ja runkkaisin mieluummin loppuikäni kuin ottaisin moisen riesakseni.
Sinun onneksesi olen rehellinen tilanteestani, joten todennäköisyys siihen, että koskaan kohtaisimme toisiamme on minimaallinen. Ja minun onnekseni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko lähestynyt kilttiksiä?
Hieman ällöttää termi "kilttis", mutta jos nyt oletan sinun tarkoittavan tavallista, hyvää miestä, niin kyllä.
ap
No olisiko pitänyt miettiä tuota lapsentekoa vähän aikaisemmin? Et voi säästää ja syödä kakkua samaan aikaan katsos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap venyttää aika rajusti ”hyvän naisen” määritelmää. 😂
Näin laiskana sunnuntai aamuna tartun tähän. Kerrohan miksi minä en ole Hyvä Nainen. Tai mikä on sinun määritelmäsi hyvästä naisesta. Huom. tässä ikäluokassa.
Vierailija kirjoitti:
No olisiko pitänyt miettiä tuota lapsentekoa vähän aikaisemmin? Et voi säästää ja syödä kakkua samaan aikaan katsos.
Vahinkolapsi ja totesin raskauden vasta ollessani kymmenennellä viikolla raskaana. En vain pystynyt abortoimaan sikiötä, jolla oli jo ihan tunnistettavia kasvonpiirteitä. Olin silloin ollut jo myös yli 20 vuotta avioliitossa. Luultavasti valitsisin edelleen samoin tällä elämänkokemuksella. En ole ihan varma. Olisi niin paljon helpompaa, jossa elämä olisi yksinkertaisen mustavalkoista eikä täynnä ristiriitaisuuksia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias seksinnälkäinen yh?
Suuhuni tuli juuri hieman oksennusta. Olen itse yli nelikymppinen mies ja runkkaisin mieluummin loppuikäni kuin ottaisin moisen riesakseni.
Sinun onneksesi olen rehellinen tilanteestani, joten todennäköisyys siihen, että koskaan kohtaisimme toisiamme on minimaallinen. Ja minun onnekseni.
ap
Oliko kommentoimasi viesti mielestäsi asiallinen ja palstan sääntöjen mukainen? Jos oli, niin ok. Jos ei, niin minkä ihmeen takia levität sitä vielä entistä laajemmalle sen sijaan, että olisit ilmoittanut asiattomaksi ja ignoorannut?
Ongelmahan on usein siinä, että nämä huomiota antavat miehet eivät yleensä ole parisuhdeainesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisiko pitänyt miettiä tuota lapsentekoa vähän aikaisemmin? Et voi säästää ja syödä kakkua samaan aikaan katsos.
Vahinkolapsi ja totesin raskauden vasta ollessani kymmenennellä viikolla raskaana. En vain pystynyt abortoimaan sikiötä, jolla oli jo ihan tunnistettavia kasvonpiirteitä. Olin silloin ollut jo myös yli 20 vuotta avioliitossa. Luultavasti valitsisin edelleen samoin tällä elämänkokemuksella. En ole ihan varma. Olisi niin paljon helpompaa, jossa elämä olisi yksinkertaisen mustavalkoista eikä täynnä ristiriitaisuuksia.
ap
Elämä on kuitenkin niitä valintoja. Ja tämän valinnan sun kanssa nyt täytyy elää. Ei ole todellakaan väärin haluta miestä parisuhteeseen, mutta ei ole myöskään todellakaan väärin, että mies ei halua elää enää pikkulapsiarkea tuossa vaiheessa. Ehkä löydät miehen, ehkä et. Tsemppiä kuitenkin hakuun!
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan on usein siinä, että nämä huomiota antavat miehet eivät yleensä ole parisuhdeainesta.
En ole samaa mieltä. Olen oikeaasti tavannut paljon oikeasti hyviä miehiä. Esim. se fwb-suhteeni mies tapasi heti minun jälkeeni elämänsä naisen ja asuvat nyt yhdessä. Kun meillä oli meidän juttu meneillään, niin paitsi paljon hyvää seksiä, teimme kaikenlaista yhdessessä: kokkasimme, teimme pitkiä luontokävelyjä, pyöräilyretkiä, remontoimme, kävimme keikoilla jne. Hän ei vain koskaan halunnut lapsia. Uusi naisystävänsä on minua vanhempi ja lapseton.
Tämä minun 4kk suhteeni mies, oli minua vanhempi, omat lapsensa jo opiskelemassa. Elämänsä järjestyksessä, hyvä suhde lapsiinsa, urheilullinen, syö terveellisest ja osaa myös nauttia elämästään...
Minulla oli myös muutaman kuukauden suhde todella sympaattiseen minua nuorempaan mieheen, joka totesi oikeasti vielä haluavansa oman biologisen lapsen.
En ole päätynyt vielä kertaakaan treffeille miehen kanssa, joka ei vaikuttaisi olevan parisuhdeihminen. Olosuhteet tai odotukset vain eivät ole olleet otolliset. Ja toki netissä on tullut sellaisia yhteydenottoja miehiltä, joista heti huomaa, että odotuksemme ja tavoitteemme ovat ihan eri maailmoista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisiko pitänyt miettiä tuota lapsentekoa vähän aikaisemmin? Et voi säästää ja syödä kakkua samaan aikaan katsos.
Vahinkolapsi ja totesin raskauden vasta ollessani kymmenennellä viikolla raskaana. En vain pystynyt abortoimaan sikiötä, jolla oli jo ihan tunnistettavia kasvonpiirteitä. Olin silloin ollut jo myös yli 20 vuotta avioliitossa. Luultavasti valitsisin edelleen samoin tällä elämänkokemuksella. En ole ihan varma. Olisi niin paljon helpompaa, jossa elämä olisi yksinkertaisen mustavalkoista eikä täynnä ristiriitaisuuksia.
ap
Elämä on kuitenkin niitä valintoja. Ja tämän valinnan sun kanssa nyt täytyy elää. Ei ole todellakaan väärin haluta miestä parisuhteeseen, mutta ei ole myöskään todellakaan väärin, että mies ei halua elää enää pikkulapsiarkea tuossa vaiheessa. Ehkä löydät miehen, ehkä et. Tsemppiä kuitenkin hakuun!
Näinhän se on. Kiitos tsempeistä! Niitä nyt tarvitsenkin.
Mihin avioliitosi kaatui. Oletan että lapsi on tämän ex-miehesi.
Jäin 47 vuotiaana kahden kouluikäisen lapsen totaali-yh:ksi. Olen parisuhdeihminen ja aloin etsimään itselleni loppuelämän kestävää parisuhdetta treffisivustoilta. Vastasin vain niihin profiileihin, jotka sopivat minun kriteereihini ja otin selvää millä mielellä mies oli liikenteessä ennen treffeille menoa. En tuhlannut aikaa sellaisiin, joiden elämäntilanne tai tulevaisuudenhaaveet eivät sopineet yhteen omieni kanssa. Puolen vuoden jälkeen löysiin itseäni muutaman vuoden nuoremman miehen, jolla on samanikäinen lapsi kuin itsellänikin on ja muutkin toiveemme kohtasivat.
Vierailija kirjoitti:
Oletko lähestynyt kilttiksiä?
Ainakaan palstan k-miehet eivät huoli yli nelikymppisiä yh-äitejä. Pitää saada parikymppinen instabeibe.
Ilmapää? :D Kerro lisää.