Lue keskustelun säännöt.
täällä menee hukkaan hyvä nainen
15.09.2019 |
Olen peruspositiivinen, iloinen, seksinnälkäinen ja kivannäköinen nainen. Saan helposti huomiota miehiltä, ja ne muutamat, jotka olen huolinut sänkyyn asti, ovat olleet innoissaan minun haluistani ja innostani... Mutta. Minä haluan oikean suhteen! Ei tarvita asua saman katon alla, mutta haluan jakaa elämääni jonkun kanssa. Sitoutua. Rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Olla turvasatama toisillemme. Oppia rakastamaan toista syvällisesti. Pitkän avioliiton jälkeen en ole reilussa kolmessa vuodessa onnistunut löytämään miestä, joka haluaisi samaa...
Minulla oli pari vuotta friends with benefits-suhde, mikä oli aivan ihana, mutta opin myös sen aikana, ettei minulle sovi "pelkkä seksisuhde". Jos seksi on hyvää, minä rakastun...
Lopetin juuri 4kk kestäneen suhteen, jossa oli heti alusta lähtien selvää, että molemmat ovat etsimässä tositarkoituksella "loppuelämänsä suhdetta". Seksi oli huippua, huumorimme sopivat yhteen, keskustelu sujui, pystyimme avautumaan toisillemme, tunsimme kihelmöivää vetovoimaa toisiamme kohtaan... Koska meidän auinpaikkojemme välillä oli reilusti välimatkaa, näimme vain noin kerran viikossa viikonloppuisin päivän ja yön verran. Olimme tosin jo yhdessä lomallakin viikon verran. Kun keskustelimme miten näemme suhteemme jatkon, halusin minä enemmän ja hän vähemmän!
Kyllä, tiedän tarkalleen mistä kiikastaa. Minulla on yksi viisi-vuotias lapsi. Olen totaali-yh. Ja olen jo 45v. Miehet haluaisivat minut, mutta eivät (enää) lapsiperhe-elämää. Ahdistaa aivan valtavasti. Kun lapsi on 18v, olen minä jo lähemmäksi kuusikymppinen! Silloinko minulla on vihdoinkin omaa vapaata aikaa? Joskus elämä tuntuu epäreilulta. Ja en todellakaan syytä miehiä, en itsekään lapsettomana, tai osa-aika vanhempana valitsisi pienen lapsen vanhempaa partneriksi. Vapaus nauttia elämän iloista tämän ikäisenä olisi ihanaa!
Olisiko kenelläkään totaali-yh:lla kertoa positiivista tarinaa löytyneestä parisuhteesta olosuhteista huolimatta? Kaipaan jotain, joka lisäisi luottamustani tulevaisuuteen.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Heh heh hajoa siihen miehenkipeä voimanainen.
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Ah. Ja halusin vielä lisätä, että tämä on yksi syy miksi en todellakaan halua muuttaa kenenkään kanssa yhteen, kuin vasta kuin lapsi on muuttanut omaan elämään. Mutta parisuhde on mahdollista myös ilman yhdessä asumista. Jos olosuhteet ovat siihen otolliset ja odotukset.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Mistä sinä nyt olet luopunut? Koko ajanhan sinulla on joku jarrumies. Mutta ei, aina vain lisää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Ketjun alussa tsemppasin sinua. Mitä enemmän kirjoitat kommentteja, sitä vastenmielisemmäksi ihmiseksi muutut mielessäni. 5-vuotias lapsesi ei ansaitse tuollaista ajattelua sinulta. Hän on täysin syytön kaikkeen. Hyi miten kirjoitat, että lapsi on nyt vain taakka sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Hyi kamala mikä ajatuskin, että äitini olisi pitänyt uhrautua meidän lasten takia ja elää nunnana parhaat vuotensa, kun isä sai hurvitella ja perusti vielä uuden perheen. Onneksi äitini löysi mukavan miehen eron jälkeen. Se teki elämästämme turvallista ja nyt äikuisena olen rauhallisin mielin, kun äidilläni on edelleen sama hyvä kumppani elämässään. Vanhempana ei välttämättä olisi löytynyt yhtä helposti yhtä hyvää miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Heh heh hajoa siihen miehenkipeä voimanainen.
Aika jännä ilmiö, että ensin palstalla miehet vinkuvat, kun eivät saa naista tai naiset pihtaavat. Sitten, kun täällä esittäytyy nainen, joka kertoo etsivänsä miestä ja vielä kaiken lisäksi (hui kauhistus) pitävänsä seksistä, tämä lynkataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko lähestynyt kilttiksiä?
Ainakaan palstan k-miehet eivät huoli yli nelikymppisiä yh-äitejä. Pitää saada parikymppinen instabeibe.
No siinä on se "lapselle ja naiselle elättäjä" aspekti
20-kul.likaru.sellia ja sitten pitäisi löytää kiva mies kun kävi vahinko ja hormonit voittivat järjen äänen.
Jep. Ei pitäisi tähän edes vastata, mutta ihme viihdettä tämäkin. Olin avioliitossa yli 20 vuotta, minä suurimman osan ajasta paremmilla tuloilla. Viimeisin lapsi oli vahinko. Nyt eron jälkeen olen edelleenkin se paremmin toimeentuleva, enkä tarvitse mitään elättäjää. Lapsella on isä, vaikkakin hyvin kaukana ja näkevät vain harvakseltaan. Hyvä suhde turvalliseen aikuiseen on tosin aina tervetullut.
ap
20v kimpassa ja sitten lähdit muodikkaasti eroamisvillitykseen. Koitti se "villi oma aika".
Eiköhän erolle löydy yleensä joku muu syy kuin muoti. Kaikki minun tuntemani parit ovat eronneet ihan syystä. Huonossa suhteessa väkisin kitkuttelu ei tee kenellekään hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Heh heh hajoa siihen miehenkipeä voimanainen.
Aika jännä ilmiö, että ensin palstalla miehet vinkuvat, kun eivät saa naista tai naiset pihtaavat. Sitten, kun täällä esittäytyy nainen, joka kertoo etsivänsä miestä ja vielä kaiken lisäksi (hui kauhistus) pitävänsä seksistä, tämä lynkataan.
Etsii miestä top5% joukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Kyllä sä sitä kullia saat jatkossakin varmasti. Tuskin siitä on huolta. Edelleen voit nauttia siitä. Parisuhteen saaminen onkin se vaikeampi asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Sen verran mieskeskeistä elämää vietät, että voitaneen miehet lukea harrastukseksesi tai elämäntavaksesi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me elettiin äidin kanssa kaksistaan ja on siitä todella hyvät muistot ja kiitollinen mieli äitiä kohtaan. Ei tarvinnut koko ajan pelätä mikä hetki perhedynamiikka muuttuu taas uudelleen. Sukulainen teki saman ja meni naimisiin viisikymppisenä, kun lapset lähtivät omilleen. Siihen asti koti oli rauhoitettu. Ja molemmissa tapauksissa lapset täysin äitien harteilla.
Jep. Tiedän, en ole pyhimys. Ja kyllä, yritän parhaani saada nyt päätäni siihen asentoon, etten kaipaisi kumppanuutta ja hyvää seksiä. Nyt niistä luopuminen tuntuu väkivallalta itseään kohtaan. Kyllä, niin tärkeitä nämä asiat ovat minulle. Mutta ei kai muu auta. Tosin kun minun lapseni lähtee opiskelemaan, olen minä jo melkein kuusikymppinen! Se on oikeasti ihan todella paljon. Minkälainen ihminen olen silloin? Olen silloin luultavasti ohittanut vaihdevuodet, onko libidoni kadonnut, ulkonäköni on luultavasti muuttunut todella paljon.... Siksi laitoinkin otsikkoon, että hyvä nainen menee hukkaan; haluaisin vielä nauttia seksistä niinkuin nyt viimeisten vuosien aikana olen oppinut nauttimaan. Olen aina nauttinut seksistä paljon, mutta eron myötä olen jotenkin niin vapautunut ja voimaantunut ja herkistynyt, ja tapaamani miehet ovat olleet kaikki upeita kumppaneita myös sängyssä. Tuntuu hurjalta luopua tästä. Vähän kuin jollain on todella antoisa ja energisoiva harrastus, josta joutuu luopumaan lapsen takia.
ap
Ketjun alussa tsemppasin sinua. Mitä enemmän kirjoitat kommentteja, sitä vastenmielisemmäksi ihmiseksi muutut mielessäni. 5-vuotias lapsesi ei ansaitse tuollaista ajattelua sinulta. Hän on täysin syytön kaikkeen. Hyi miten kirjoitat, että lapsi on nyt vain taakka sinulle.
Ei. Lapsi itsessään ei ole taakka minulle. Rakastan häntä ja olen todellakin valmis luopumaan paljosta hänen vuokseen. Olosuhteet pienen lapsen kanssa tämän ikäisenä tuntuu taakalta. Kaiken tämän rehellisesti toteaminen ja prosessoiminen on minulle todella haastavaa, mutta olen valmis kohtaamaan tämän kaiken juuri sen takia kun en halua satuttaa lastani.
Jos en ihastuisi syvästi seksikumppaniini, niin olisi niin kovin helppoa ylläpitää jotain seksisuhdetta poissa lapsen näköpiiristä. Mutta kun haluaisin myös kumppanuutta ja olen ollut tähän asti niin naivi, että luulin, että olemalla aktiivinen löytäisin vielä hyvän suhteen. Nyt realiteetit ovat iskeneet minua kovaa ja joudun muuttamaan toiveitani. Tämä ei ole helppoa, ja siksi halusin kuulla lohduttavia tarinoita muilta samankaltaisessa tilanteessa olleilta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Kyllä sä sitä kullia saat jatkossakin varmasti. Tuskin siitä on huolta. Edelleen voit nauttia siitä. Parisuhteen saaminen onkin se vaikeampi asia.
et sitten lukenut kunnolla. En halua vain seksisuhdetta. En osaa. Tunteet tulevat mukaan. Haluan koko paketin. Kaiken ja mieluiten nyt :D
ap
Miksei tapailusuhde riitä? Sehän on just paras ratkaisu tuossa elämäntilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Sen verran mieskeskeistä elämää vietät, että voitaneen miehet lukea harrastukseksesi tai elämäntavaksesi
Niin? Ja nyt minun pitäisi osata luopua tästä rakkaasta harrastuksesta. Sitähän minä tässä kipuilen. Kyllä, kaikkea ei voi saada ja iloitse siitä mitä sinulla on.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoituksiesi perusteella vaikutat hyvältä tyypiltä, ap! Ainut neuvo mikä minulla tulee mieleen on että aloita harrastus, jossa on mahdollista tavata miehiä. Esimerkiksi alueesi palokuntanaiset avustavat pelastuslaitosta ympäri vuoden.
Kiitos paljon! Lämmitti mieltäni, kun nämä viimeiset viestit saavat minut lähinnä tuntemaan syyllisyyttä siitä että nyt satun nauttimaan tietyistä asioista. Olen nyt alkanut lisäämään liikuntaa entisestään päästelläkseni höyryjä. Joku tuollainen uusi harrastus on todella hyvä idea. Näin yksinhuoltajana on vain vaikeaa löytää aikaa tuollaiselle, siksi harrastan juuri lenkkeilyä ja kävelyitä koiran kanssa, joita voin tehdä joko lapsen kanssa yhdessä tai tehdä sellaisella hetkellä kun lapsi on kaverillaan. Mutta yritän saada jotenkin omaa aikaa tuollaiselle säännälliselle harrastukselle myös. Ihan vaan ettei oma pää hajoa.
ap
Kyllä sä sitä kullia saat jatkossakin varmasti. Tuskin siitä on huolta. Edelleen voit nauttia siitä. Parisuhteen saaminen onkin se vaikeampi asia.
et sitten lukenut kunnolla. En halua vain seksisuhdetta. En osaa. Tunteet tulevat mukaan. Haluan koko paketin. Kaiken ja mieluiten nyt :D
ap
Ok. Ja nyt tulee jo epätoivo. Se vaan menee niin, mitä enemmän yrität, sitä vähemmän kukaan kiinnostuu.
Enpä huolisi naista joka on niin moraaliton että harrastaa fwb suhteita.
Tosin jo toi ikä ja yh... Sanotaanpa vaan että yleensä seurustelen nuorempien ja lapsettomien naisten kanssa.
T. Hyvä mies
Ota joku parikymppinen poju seksiin. Sellainen jaksaa hyvin ja molemmille on realiteetit selvät, ettei teistä voi ikinä tulla paria.
20v kimpassa ja sitten lähdit muodikkaasti eroamisvillitykseen. Koitti se "villi oma aika".