Miksi joitain psykiatreja ei kiinnosta omien toimiensa laillisuusperusteet?

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Täytyy löytyä mielenterveyslain mukaiset perusteet noihin mainitsemiisi toimiin. Sh.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy löytyä mielenterveyslain mukaiset perusteet noihin mainitsemiisi toimiin. Sh.

No kyllähän psykiatri ne helposti keksii. Kaikkihan on tulkinnanvaraista psykiatriassa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

Mutta psykiatri ei voi tietää, mikä on realiteettia. Hän ei voi esim tietää, vainotaanko potilasta oikeasti vai ei. Sairaudentunnottmuudella nimenomaan perustellaan psykiatrinen väkivalta. Kun ihminen kertoo, että häntä vainotaan ja psykiatri tulkitsee tämän psykookiksi ja potilas inttää ettei se ole, niin on sitä "sairaudentunnottomuutta" vaikka potilasta oikeasti vainottaisiinkin,

1. On vaaraksi itselleen (miten)

2. On vaaraksi muille (miten)

3. On psykoottinen ( miten)

Lausumien tulee olla autenttisia ja kirjata oikein. 

Pakkolääkitystä ei voi aloittaa tuosta vain, eikä rikkoa perusoikeuksia.

Lääkärin tulee keskustella vastapuolen kanssa päivittäin, ja tarkistaa vointi ja tila.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

 Yllättävän usein vaikuttaa ennemminkin  psykiatri olevan psykoosissa kun kuulee potilaan sanat päin puuta. Myös muokkaavat potilaiden kertomat asiat virheellisiksi.

Koska psykiatrisilla potilailla ei juurikaan ole oikeuksia. Psykiatrisen "hoidon" pointti on edelleen vain olla paikka, johon voi dumpata ongelmallisina pidetyt ihmiset. Tämä tiedostetaan historiasta, mutta samaan aikaan kovasti teeskennellään kuin meno olisi täysin muuttunut, mutta näin ei ole. Tähän kyllä pitäisi tulla muutosta. Tällaisenaan en tiedä kuka sitä viitsii mainostaa ja suositella, kun käytännössä mitään tuloksia ei synny, päinvastoin, eikä näyttöjäkään ole. Sen sijaan kovaa vahinkoa kyllä saadaan aikaiseksi ja aiheutetaan työkyvyttömyyttä vaarallisilla, voodoopappi-laadun "hoidoilla" vailla tarkastelun kestävää tieteellistä näyttöä (kuten aivovaurion tuottaminen sähköllä käräyttämällä). Kalliiksi tulee yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

1. On vaaraksi itselleen (miten)

2. On vaaraksi muille (miten)

3. On psykoottinen ( miten)

Lausumien tulee olla autenttisia ja kirjata oikein. 

Pakkolääkitystä ei voi aloittaa tuosta vain, eikä rikkoa perusoikeuksia.

Lääkärin tulee keskustella vastapuolen kanssa päivittäin, ja tarkistaa vointi ja tila.

Niin, eli kun potilas harkitsee itsensä tappamista sen vuoksi, että häntä vainotaan, hän on sekä "psykoosissa" että vaaraksi itselleen vaikka hän oikeasti pelkää vainoojaansa.

Vierailija kirjoitti:

1. On vaaraksi itselleen (miten)

2. On vaaraksi muille (miten)

3. On psykoottinen ( miten)

Lausumien tulee olla autenttisia ja kirjata oikein. 

Pakkolääkitystä ei voi aloittaa tuosta vain, eikä rikkoa perusoikeuksia.

Lääkärin tulee keskustella vastapuolen kanssa päivittäin, ja tarkistaa vointi ja tila.

Nämä voi aivan helposti keksiä, ja jo eri mieltä oleminen voidaan kääntää psykoosiksi, kun aina voi olla sitä mieltä että toisen "todellisuudentaju on vääristynyt". (Ajatelkaa miten monta psykoosidiagnoosia saataisiin aikaiseksi jos esim. politiikassa olisi käytössä psykiatrian työkalut. :P)

Ihmisen potilastietoihin ei saa mennä ilman kirjallista suostumusta. Jos ihmisellä on antaa dokumentti, jota pidetään ns psykoosin perusteena, on lääkärin tehtävä ottaa dokumentti vastaan.

Potilastietoja ei voi pakottaa avaamaan uhkailemalla ja pakkolääkitsemällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

 

 

Mutta psykiatri ei voi tietää, mikä on realiteettia. Hän ei voi esim tietää, vainotaanko potilasta oikeasti vai ei. Sairaudentunnottmuudella nimenomaan perustellaan psykiatrinen väkivalta. Kun ihminen kertoo, että häntä vainotaan ja psykiatri tulkitsee tämän psykookiksi ja potilas inttää ettei se ole, niin on sitä "sairaudentunnottomuutta" vaikka potilasta oikeasti vainottaisiinkin,

 

Tottakai psykiatri toteaa vainoamisen psykoosiksi koska vainoamisen tunne kuuluu psykoosin yleisiin oireisiin.

Joten jos sinua oikeasti vainotaan niin milleköhän taholle sinun pitäisi siitä kertoa?

Kyllä se psykiatrinen hoitovuorokausi sairaalassa on sen verran kallis, että ei sinne ketään huvikseen laiteta. Avohoidon potilaat, jotka jättävät lääkityksensä pois ja päätyvät psykiatriseen sairaalahoitoon kuluttavat yhteiskunnan varoja liikaa. Jos ihmisellä on esim. skitsofrenia tai bipolaarisairaus, niin hän tarvitsee lääkityksensä. Sanokoot kuka tahansa mitä tahansa ja noin sanovat yleensä sairaudentunnottomat potilaat. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se psykiatrinen hoitovuorokausi sairaalassa on sen verran kallis, että ei sinne ketään huvikseen laiteta. Avohoidon potilaat, jotka jättävät lääkityksensä pois ja päätyvät psykiatriseen sairaalahoitoon kuluttavat yhteiskunnan varoja liikaa. Jos ihmisellä on esim. skitsofrenia tai bipolaarisairaus, niin hän tarvitsee lääkityksensä. Sanokoot kuka tahansa mitä tahansa ja noin sanovat yleensä sairaudentunnottomat potilaat. 

Kaikilta leikataan joten suu kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

 

 

Mutta psykiatri ei voi tietää, mikä on realiteettia. Hän ei voi esim tietää, vainotaanko potilasta oikeasti vai ei. Sairaudentunnottmuudella nimenomaan perustellaan psykiatrinen väkivalta. Kun ihminen kertoo, että häntä vainotaan ja psykiatri tulkitsee tämän psykookiksi ja potilas inttää ettei se ole, niin on sitä "sairaudentunnottomuutta" vaikka potilasta oikeasti vainottaisiinkin,

Realiteettitestauksessa katsotaan orientaatiota. Tietääkö kuka on, missä on jne. Mikäli ei, niin melko vähän siinä joutuu subjektiivisesti tulkitsemaan. Patologiset ajatuskuviot on myös helppo tunnistaa. Eroavat siinä määrin terveistä. Enempää en tähän ketjuun ota kantaa. Psyk.sh.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se psykiatrinen hoitovuorokausi sairaalassa on sen verran kallis, että ei sinne ketään huvikseen laiteta. Avohoidon potilaat, jotka jättävät lääkityksensä pois ja päätyvät psykiatriseen sairaalahoitoon kuluttavat yhteiskunnan varoja liikaa. Jos ihmisellä on esim. skitsofrenia tai bipolaarisairaus, niin hän tarvitsee lääkityksensä. Sanokoot kuka tahansa mitä tahansa ja noin sanovat yleensä sairaudentunnottomat potilaat. 

Ei tarvitse automaatiolla.

Työ- ja toimintakyky on yhteiskunnalle kannattavampaa kuin vihannes, joka ei hallitse itseään kemiallisten reaktioiden mylläyksessä. 

Hoito ei tähtää romanttiseen potilaan hyvinvointiin vaan tilaan, jossa työntekijät itse ovat tyytyväisiä. 

Se voi tarkoittaa järjestyshäiriöitä ja yhteiskunnan tukien käyttöä näin muutamia mainitakseni.

Kaksi lääkäriä on kertonut näitten lääkkeitten olevan laillistettuja huumeita. 

Kaksi.

Varmaan löytyy lisääkin näitä fiksuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka potilaan oireet ovatkin aitoja ja elämää haittaavia, niiden tulkinta on subjektiivist. Eli psykiatrinen voi tulkita elämän ongelmat "psykoosiksi", jota on pakkolääkittävä.

Väärin. Realiteettitestauksen tulos pitkälti määrittää onko kyse psykoosista. Sairaudentunnottomuus on yleistä. Tarkoitin yleisellä tasolla. Psyk.sh.

Väärin.

Esim. vanhukset laskevat Suomen Lidlissä pennejä eivätkä ole pakkohoidossa tai pakkolääkityksellä. 

Vierailija kirjoitti:

Täytyy löytyä mielenterveyslain mukaiset perusteet noihin mainitsemiisi toimiin. Sh.

Sairaalahuoltajako siellä? Vai syömishäiriö?

Nehän kynäilee potilaiden papruihin semmosta fantasiakirjallisuutta, että oksat pois. Yhdelle kynäniekalle totesin, että kannattaa harkita ammatinvaihtoa kirjailijaksi niin se loukkaantui ja lisäsi prujuihin kostoksi kommentin notta potilas on hoitovastainen. Itepähän kynäili paikkaansa pitämättömiä fantasioitaan mun papruihin.