Seksiriippuvuus naisella
Haluaisin seksiä lähes koko ajan, joka päivä monta kertaa, tuntuu että mikään ei riitä. Mies on innolla mukana, mutta hänkään ei jaksa sitä tahtia mitä minä haluaisin. Seksi on mielessä lähes koko ajan ja se alkaa häiritä jo normaalia elämää. Olen kaunis nainen ja niin kamalaa kuin se on myöntää rakastan sitä että herätän huomiota miehissä ja päät kääntyy ja mietin vain millaista tuon kanssa olisi olla. Parisuhteeni on loistava eikä minulla ole mitään hinkua pettää, mutta tämä ajaa kohta järjettömyyden partaalle. Olen akateemisesti koulutettu, hyväpalkkaisessa työssä ja olisi ihan järkkyä jos ihmiset saisivat tietä mitä minun päässäni oikeasti liikkuu. Miten ihmeessä saisin ajatuksia seksistä pois ja hillittyä himojani, onko siinä kukaan onnistunut? Liikunta auttaa hetkellisesti mutta ei tässä voi koko ajan juosta jumppaamassakaan kun on muukin elämä elettävänä.
N38
Kommentit (22)
Eikäs e-pillerit vie halut. Olen kuullu että jotkut masennuslääkkeetkin vie halut.
Papin aamen tunnetusti vie naisen seksihalut, eipä muuta kuin naimisiin vaan. Ellei auta tai olet jo naimisissa, voisit pyytää miestäsi vonkaamaan vielä useammin kuin sinä haluat tai vaatimaan sellaisia temppuja, joihin et suostu ja oikeastaan ihan ällöttää moiset? Hän voisi myös muistuttaa kesken joka seksiaktin kaikista kesken olevista töistä kotona ja tuumailla että kylläpä keittiössä onkin sotkuista. Ai niin joo, hoputtaa sinua, että eikö se orkku jo tule, matsi alkaa kohta telkusta? Voisi mies heitähtää myös lapselliseksi tai kettuilla sulle milloin mistäkin? Ellei muu auta, tehkää viisi tenavaa peräkkäisinä vuosina, heidän hoitaminen ja harrastuksiin kuljettelu antaa muuta ajateltavaa. Iso rakennusprojekti hartiapankilla karistaa viimeistään liiat seksihalut? Ylitöitäkin kannattaa molempien tehdä, ettei jää stressitaso liian alhaiseksi ja vastapainoksi, kun purkaa stressiä alkoholilla, lopulta masentuu ja silloin kai liiat seksihalut on tiessään?
Ei vainkaan, vitsi vitsi, vähentäkää seksikertoja ja hanki joku kiva harrastus, joka vie ajatuksia muualle, eiköhän se oikeesti tällä reseptillä korjaannu. Nautiskelkaa siis seksistä kun kerran molemmille kelpaa, mutta kohtuudella :)
Vierailija kirjoitti:
Papin aamen tunnetusti vie naisen seksihalut, eipä muuta kuin naimisiin vaan. Ellei auta tai olet jo naimisissa, voisit pyytää miestäsi vonkaamaan vielä useammin kuin sinä haluat tai vaatimaan sellaisia temppuja, joihin et suostu ja oikeastaan ihan ällöttää moiset? Hän voisi myös muistuttaa kesken joka seksiaktin kaikista kesken olevista töistä kotona ja tuumailla että kylläpä keittiössä onkin sotkuista. Ai niin joo, hoputtaa sinua, että eikö se orkku jo tule, matsi alkaa kohta telkusta? Voisi mies heitähtää myös lapselliseksi tai kettuilla sulle milloin mistäkin? Ellei muu auta, tehkää viisi tenavaa peräkkäisinä vuosina, heidän hoitaminen ja harrastuksiin kuljettelu antaa muuta ajateltavaa. Iso rakennusprojekti hartiapankilla karistaa viimeistään liiat seksihalut? Ylitöitäkin kannattaa molempien tehdä, ettei jää stressitaso liian alhaiseksi ja vastapainoksi, kun purkaa stressiä alkoholilla, lopulta masentuu ja silloin kai liiat seksihalut on tiessään?
Ei vainkaan, vitsi vitsi, vähentäkää seksikertoja ja hanki joku kiva harrastus, joka vie ajatuksia muualle, eiköhän se oikeesti tällä reseptillä korjaannu. Nautiskelkaa siis seksistä kun kerran molemmille kelpaa, mutta kohtuudella :)
Oot kyllä oikeessa, että nuo em.asiat on melkosia seksintappajia, ehkä se tässä onkin ongelmana että pitkästä aikaa eletään melko seesteistä eloa kun lapset on jo isoja eikä ole nyt mitään talonrakennuksia yms. ruuhkauttamassa arkea. Liikuntaharrastus jo on, mutta pitänee kehitellä vielä jotain muuta harrastuksentynkää..naimisissakin ollaan, joten edes hääkakku ei tähän vaivaan tepsinyt...😉
Ap
No varmasti akateemisena tiedät, miten ja missä riippuvuuksia hoidetaan. Jos asia tosiaan alkaa häiritä arkea, terapia on oikea osoite.
N50+ kirjoitti:
No varmasti akateemisena tiedät, miten ja missä riippuvuuksia hoidetaan. Jos asia tosiaan alkaa häiritä arkea, terapia on oikea osoite.
Kiitos "kannustavasta" vastauksestasi. Voin rehellisesti kertoa etten ikinä kehtaisi mennä terapiaan tämän ongelmani kanssa, jos kehtaisin en kyselisi täältä neuvoja..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papin aamen tunnetusti vie naisen seksihalut, eipä muuta kuin naimisiin vaan. Ellei auta tai olet jo naimisissa, voisit pyytää miestäsi vonkaamaan vielä useammin kuin sinä haluat tai vaatimaan sellaisia temppuja, joihin et suostu ja oikeastaan ihan ällöttää moiset? Hän voisi myös muistuttaa kesken joka seksiaktin kaikista kesken olevista töistä kotona ja tuumailla että kylläpä keittiössä onkin sotkuista. Ai niin joo, hoputtaa sinua, että eikö se orkku jo tule, matsi alkaa kohta telkusta? Voisi mies heitähtää myös lapselliseksi tai kettuilla sulle milloin mistäkin? Ellei muu auta, tehkää viisi tenavaa peräkkäisinä vuosina, heidän hoitaminen ja harrastuksiin kuljettelu antaa muuta ajateltavaa. Iso rakennusprojekti hartiapankilla karistaa viimeistään liiat seksihalut? Ylitöitäkin kannattaa molempien tehdä, ettei jää stressitaso liian alhaiseksi ja vastapainoksi, kun purkaa stressiä alkoholilla, lopulta masentuu ja silloin kai liiat seksihalut on tiessään?
Ei vainkaan, vitsi vitsi, vähentäkää seksikertoja ja hanki joku kiva harrastus, joka vie ajatuksia muualle, eiköhän se oikeesti tällä reseptillä korjaannu. Nautiskelkaa siis seksistä kun kerran molemmille kelpaa, mutta kohtuudella :)
Oot kyllä oikeessa, että nuo em.asiat on melkosia seksintappajia, ehkä se tässä onkin ongelmana että pitkästä aikaa eletään melko seesteistä eloa kun lapset on jo isoja eikä ole nyt mitään talonrakennuksia yms. ruuhkauttamassa arkea. Liikuntaharrastus jo on, mutta pitänee kehitellä vielä jotain muuta harrastuksentynkää..naimisissakin ollaan, joten edes hääkakku ei tähän vaivaan tepsinyt...😉
Ap
Jep, nautit seksistä täysillä, kun kerran tekee mieli. Hieman vaan himmailet, joka päivä ei ole pakko montaa kertaa, vaikka välillä sitten pitäisikin kunnon seksimaraton illan. En tiedä sinusta, mutta itsellä miehenä tuntuu paljon paremmalta seksi, kun pitää edes hieman taukoa välissä. Jos sitä on todella usein, on orkut laimeampia ja vie pidemmän aikaa saada (mahtaako sulla olla sama?).
Naiseni toki pitää huolen, että tiheimmin seksiä on vain aamuin/illoin ja kuitenkin harvoin samana päivänä kahta kertaa. Joskus on pidempiä vaikkapa viikon taukoja, silloin tulee monesti sorruttua omaan kivaan, mutta jos onnistun sinnittelemään ilman sitä, seksi tuntuu ihan järkyn hyvälle kun sitä viimein on!
Jospa tauotus tällä ajatuksella, uuden harrastuksen kera auttaisi hieman harventamaan (jos kerran jo häiritsevästi aina mielessä). Liikaa ei kannata itseään rajoittaa, varsinkaan jos nuo muiden kanssa pelehtimiset ei ala vaatimaan toteutustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papin aamen tunnetusti vie naisen seksihalut, eipä muuta kuin naimisiin vaan. Ellei auta tai olet jo naimisissa, voisit pyytää miestäsi vonkaamaan vielä useammin kuin sinä haluat tai vaatimaan sellaisia temppuja, joihin et suostu ja oikeastaan ihan ällöttää moiset? Hän voisi myös muistuttaa kesken joka seksiaktin kaikista kesken olevista töistä kotona ja tuumailla että kylläpä keittiössä onkin sotkuista. Ai niin joo, hoputtaa sinua, että eikö se orkku jo tule, matsi alkaa kohta telkusta? Voisi mies heitähtää myös lapselliseksi tai kettuilla sulle milloin mistäkin? Ellei muu auta, tehkää viisi tenavaa peräkkäisinä vuosina, heidän hoitaminen ja harrastuksiin kuljettelu antaa muuta ajateltavaa. Iso rakennusprojekti hartiapankilla karistaa viimeistään liiat seksihalut? Ylitöitäkin kannattaa molempien tehdä, ettei jää stressitaso liian alhaiseksi ja vastapainoksi, kun purkaa stressiä alkoholilla, lopulta masentuu ja silloin kai liiat seksihalut on tiessään?
Ei vainkaan, vitsi vitsi, vähentäkää seksikertoja ja hanki joku kiva harrastus, joka vie ajatuksia muualle, eiköhän se oikeesti tällä reseptillä korjaannu. Nautiskelkaa siis seksistä kun kerran molemmille kelpaa, mutta kohtuudella :)
Oot kyllä oikeessa, että nuo em.asiat on melkosia seksintappajia, ehkä se tässä onkin ongelmana että pitkästä aikaa eletään melko seesteistä eloa kun lapset on jo isoja eikä ole nyt mitään talonrakennuksia yms. ruuhkauttamassa arkea. Liikuntaharrastus jo on, mutta pitänee kehitellä vielä jotain muuta harrastuksentynkää..naimisissakin ollaan, joten edes hääkakku ei tähän vaivaan tepsinyt...😉
ApJep, nautit seksistä täysillä, kun kerran tekee mieli. Hieman vaan himmailet, joka päivä ei ole pakko montaa kertaa, vaikka välillä sitten pitäisikin kunnon seksimaraton illan. En tiedä sinusta, mutta itsellä miehenä tuntuu paljon paremmalta seksi, kun pitää edes hieman taukoa välissä. Jos sitä on todella usein, on orkut laimeampia ja vie pidemmän aikaa saada (mahtaako sulla olla sama?).
Naiseni toki pitää huolen, että tiheimmin seksiä on vain aamuin/illoin ja kuitenkin harvoin samana päivänä kahta kertaa. Joskus on pidempiä vaikkapa viikon taukoja, silloin tulee monesti sorruttua omaan kivaan, mutta jos onnistun sinnittelemään ilman sitä, seksi tuntuu ihan järkyn hyvälle kun sitä viimein on!
Jospa tauotus tällä ajatuksella, uuden harrastuksen kera auttaisi hieman harventamaan (jos kerran jo häiritsevästi aina mielessä). Liikaa ei kannata itseään rajoittaa, varsinkaan jos nuo muiden kanssa pelehtimiset ei ala vaatimaan toteutustaan.
Se piti vielä sanoa, että seksi saattaa olla myös tapasi osoittaa haluavasi tai kokea läheisyyttä. Eli kun alkaa panettaa voisit myös kokeilla vaan mennä kainaloon, halia ja pussailla, nyhjätä siipan kanssa mutta ilman huomiota genitaaleille, että antaako sekin sitä kivaa oloa? Olla kiinni ja lähellä ilman seksiä siis? Jatkuva seksintarve voi olla ihan yhtä hyvin hellyydentarvettakin, jolloin vaikkapa vuorotellen tehty hieronta voisi toimia oikein hyvänä korvikkeena seksille, antaa kivaa oloa ja rentouttaa myös. Oletteko kokeilleet?
Akateemisesti koulutettu ihminen ei kehtaa mennä terapiaan?
Minulla auttoi vatkuvaan seksin nälkään,
Kun aloin.käyttämään dildoa koko päivän vaginassa .
Ajan myötä kiima väheni,
Vierailija kirjoitti:
Akateemisesti koulutettu ihminen ei kehtaa mennä terapiaan?
Nimenomaan tälläisen vaivan takia...jos olisi joku perusmasennus niin kehtaisin, mutta seksiriippuvuus ei ole kauhean mieltä ylentävä vaiva...
Täältä voi saada monenlaisia vastauksia, kuten tiedät. Ymmärrän, että ei seksiä saa pois mielestä, mikäli se siellä koko ajan pyörii. Halut on haluja ja vaikea niitä on hillitä.
Kuten tulikin jo esille, ammattiauttajan apu on varmasti paras vaihtoehto. Puhu asiasta miehesi kanssa. Puhumisen häpeä on sinun henkilökohtainen tuntemus, eikä sille ole mitään järjellistä syytä. Et kai kuvittele, että vain huono-osaiset, köyhän, sairaat tms. ihmiset tarvitsevat terapiaa mahdolliseen seksiriippuvuuteen. Kyllä se voi iskeä kenelle tahansa meistä. Ja jos se häiritsee sinun normaalia elämää, silloin on ehkä jo kyse riippuvuudesta.
Terapeutit ovat ammatti ihmisiä, jotka hoitavat ko asiakkaita työkseen. Ei sinun tarvitse sitä mainostaa, että käyt terapiassa. Terapeutit osaavat myös käsitellä asiaa huomioiden sen arkaluonteisuuden yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisesti koulutettu ihminen ei kehtaa mennä terapiaan?
Nimenomaan tälläisen vaivan takia...jos olisi joku perusmasennus niin kehtaisin, mutta seksiriippuvuus ei ole kauhean mieltä ylentävä vaiva...
Mikä siinä terapiaan menossa on niin vaikeaa? Sekö että olet akateemisesti koulutettu ja paremman luokan kansalainen. Jos joku saisi tietää että täyt terapiassa niin se olisi mailmanloppu, koska luulet olevasi täydellinen.
Nauti seksistä ja haluistasi. Kokeile antaa vieraallekin ehkä siitä voisi tulla yhteinen lisämauste teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisesti koulutettu ihminen ei kehtaa mennä terapiaan?
Nimenomaan tälläisen vaivan takia...jos olisi joku perusmasennus niin kehtaisin, mutta seksiriippuvuus ei ole kauhean mieltä ylentävä vaiva...
Mikä siinä terapiaan menossa on niin vaikeaa? Sekö että olet akateemisesti koulutettu ja paremman luokan kansalainen. Jos joku saisi tietää että täyt terapiassa niin se olisi mailmanloppu, koska luulet olevasi täydellinen.
En ole aloittaja, mutta heitän oman mielipiteeni tähän..
Elämme yhteiskunnassa, jossa ylidiagnosoidaan mitä erilaisempia "vaivoja" ja ollaan hyvin herkästi hakemassa apua sellaisiinkin, mihin ei välttämättä apua tarvita. Esimerkiksi mainos "kuivista silmistä" kuuluu juuri tähän kategoriaan, luodaan tarvetta jota ei suurimmalla osalla väestöstä oikeasti ole. Kuinkahan moni kuitenkin on tuon mainoksen katsottuaan kyllin monta kertaa todennut, "toden totta mulla on kuivat silmät" ja hankkinut tuotetta, vaikka vain kokeeksi? Sama toistuu monissa muissakin terveystuotteiden mainoksissa. Ensin tehdään tuote ja sitten luodaan sille markkinoita mainostamalla. Masennuslääkkeitäkin popsii varmasti ihan turhan takia aika iso osa väestöstä, kun tehokkaampi apu voisi olla pieni korjaus vaikkapa elintapoihin. Lihavuutta hoidetaan myös lääkkeillä, suurella määrällä "terveystuotteita" ja tarjoamalla kirurgiaa, vaikka huomattavasti tehokkaampaa olisi puuttua kokonaisvaltaisesti ruokavalioon ja panostaa liikuntaan.
En aliarvioi millään tavalla terapian, seksuaaliterapian tai pariterapian kykyä auttaa, ymmärrän täysin, että silloin kun kotikonstit on käytetty ja ei ole apua löytynyt tilanteeseen, ratkaiseva apu helpoiten löytyy todennäköisesti sieltä. Parien kohdalla toki pitää lisäksi olla molempien halu saada apua, jotta terapia oikeasti auttaisi. Vertaistukikin (jota osan kirjoitukset parhaimmillaan vaikkapa täällä edustaa) voi antaa hyvin monelle apua ongelmassaan, ei välttämättä koko ongelmaa täysin poista, mutta pääsee ehkä asiassa eteenpäin kuitenkin. Kuten Ap:lla, myös itsellä olisi todella iso kynnys mennä terapiaan minkään asian vuoksi, samasta syystä en sitä kenellekään ihan ekana ole suosittelemassa. En ole myöskään akateeminen, joten siitä ei voi olla kyse.
Hyvä kysymys näille terapiaan kehottaville onkin, oletko itse käynyt suosittelemassasi terapiamuodossa? Millaiset oli kokemukset? Millaiseen ongelmaan sait apua siellä? Erityisesti N50+ on passittamassa todella usein terapiaan tällä palstalla, mielestäni aivan kotikonsteilla ja omalla työstämisellä ratkaistavia asioita, kuten tämäkin aloitus mielestäni on. Kysynkin nimenomaan sinulta, millaiseen vaivaan olet hakenut seksuaaliterapeutilta apua ja miten terapia auttoi? Jos et ole, millainen ongelma sinulla pitäisi olla, jotta hakeutuisit sinne? Vai oletko peräti itse seksuaaliterapeutti ja on tavallaan "oma etu kyseessä"?
Ap:n kokema ongelma ei ainakaan vielä aiheuta ongelmia muille kuin itselleen ja ehkä selviää pienillä omatoimisilla muutoksilla (ehkä pieni himmaus, ehkä uusi harrastus, ehkä muuta läheisyyttä kuin seksiä miehensä kanssa). Itse pitäisin oikeana hetkenä hakeutua terapiaan silloin jos vaikkapa kiusaus pettämiseen alkaa käydä vastustamattomaksi tai parisuhde uhkaa kaatua liikaan seksihaluun toisen taholta,toisen kyllästyessä ainaiseen vonkaamiseen. Tämä seksiriippuvuuskin on fyysisen tarpeen lisäksi totuttu tapa, ei oikein osata olla lähellä ilman seksiä, vaikka kyse olisi nimenomaan läheisyydentarpeesta, joka hoituisi ainakin osaan tarpeesta ihan vaan halimalla ja muulla hyvänäpidolla. Jotkut voi hakea ahkeralla sekstailulla kumppanin hyväksyntää ja kehujakin, tällöin voi hyvin itsekin miettiä miksi näin on?
Tupakoitsijalla riippuvuus on myös fyysinen/kemiallinen, nikotiiniin. Mutta yhtä lailla se on myös tapariippuvuutta (helppo tapa olla sosiaalinen, kun käy tupakalla, toisaalta on käsille töitä kun sitä tekee)? Tupakasta vieroittumisessakin on hyvä löytää jotain muuta tekemistä tupakointiharrastuksen tilalle, ehkä se on liikuntaa, ehkä jotakin muuta puuhasteltavaa. Ihan samaa voinee ainakin yrittää myös jos kokee oman seksiriippuvuutensa häiritseväksi.
Addiktioon tarvitaan ammattiapua. Jos ap olisi akateeminen hän ymmärtäisi sen ja osaisi myös KVG.
Vierailija kirjoitti:
Addiktioon tarvitaan ammattiapua. Jos ap olisi akateeminen hän ymmärtäisi sen ja osaisi myös KVG.
En puhuisi edelleenkään varsinaisesta addiktiosta ja varsinkaan ammattiavun tarpeesta. Kylläpä täällä näitä medikalisoijia riittää.. Eiköhän Ap tiedä itse, milloin seksihimonsa menee niin häiritseväksi, että kokee tarvitsevansa ammattiapua siihen ja luotan siihen että aikuinen ihminen osaa apua hakea tuossa tilanteessa (ilman muutamien palstalaisten pakkomiellettä opastaa ketä vain, mitä vähäpätösemmissä ongelmissa terapeutin penkille), olipa hän akateeminen tai ei ;)
Eikös akateeminen Ap juuri laittanut tänne palstalle kun ei kehdannut mennä terapiaan. Ihmettelen vaa miksi sinne terapiaan on niin vaikea mennä.
On hienoa että edes joku nainen tietää miltä 90% miehistä tuntuu. Eli koko ajan panettaa mutta kun ei se oma nainen vaan anna eikä vieraissakaan halua käydä.
Tunnen yhden akateemisen naisen joka voisi olla toi akateeminen Ap.
Terapia. Riippuvuus muiden joukossa.