IS.n jatkuvat isovanhempien väkökulmasta kirjoitetut artikkelit välien katkeamisesta
Iltasanomat on alkanut suoltamaan jatkuvalla syötöllä näitä säälitarinoita isovanhempien näkökulmasta, kuinka he eivät saa viettää aikaa lastenlastensa kanssa. Ensimmäisenä näitä lukiessa herää ajastus, että tilanteissa on aina kaksi osapuolta, aina. Nyt yksipuoleisesti esitetään useamman artikkelinsarjassa pelkästään tarinoita isovahempien näkökulmasta. Laitoin tästä palautetta toimitukseen, että laadukkaaseen journalismiin kuuluisi myös näkemys toisilta osapuolista, syy siihen miksi vanhemmat ovat nähneet parhaaksi, ettei heidän vanhemmat kuulu heidän elämäänsä. Vaikka isovanhemmat eivät ole valmiita näkemään omassa käytöksessään vikoja, ei se tarkoita etteikö niitä olisi. Esimerkiksi tuo 70-luvulla syntyneiden äidit- ketju on hurjaa luettavaa. Jos vanhemmat ovat huoltajina tehneet raskaan päätöksen rajata isovanhempien vierailuja/ kokonaan poikkasta välit, on siihen varmasti syy. Toimituksesta ei ole tullut pyyntööni mitään vastausta. Liekö siellä töissä tällainen "virheetön" isovanhempi, jota vain kiusataan, ja siksi totaalisen yksipuolinen näkökulma. Olisi kiva lukea myös vastaava ajatuksella tehty useamman artikkelin sarja lasten näkökulmasta miksi näin on päätetty tehdä, millaisia tekoja isovanhempien puolelta on ensin täytynyt tapahtua.
Miksi teidän perheessä on tehty päätös katkaista välit tai vähentää merkittävästi yhteydenpitoa isovanhempiin?
Kommentit (481)
Vierailija kirjoitti:
Liiallinen päsmäröinti lapsenlapsen asioista vanhempien yli jyräten jotain näennäistä "maksua" vastaan kuten vaikka talvihaalarin ostaminen antoi luvan päättää milloin pottatreenit aloitetaan.
Lapsen ollessa isänpuoleisilla isovanhemmilla, mummo laittoi lapsen potalle ilman lupaa? Lapsen äiti kilahti, välit poikki?
Vai miten tuo meni?
Ehkä tuo ei ole iltapäivälehdille kiinnostava näkökulma, mikä sen toisen osapuolen versio on. Iltapäivälehtien lukijat ovat itse noita isovanhempia, joiden sosiaalisissa piireissä on noita välien etääntymisiä "tuntemattomasta syystä". On siis parempi pitää syyt tuntemattomana ja myötäillä iltapäivälehtien lukijoiden tarinoita, kuin selvittää asioiden oikeat syyt juurta jaksain. Iltapäivälehdet haluavat kuitenkin lukijoita, eivät niinkään totuutta. Yleensä iltapäivälehtien juttujen tarkoitus on muutenkin vahvistaa jo olemassa olevia käsityksiä tai esittää yksinkertaistettuja, miellyttäviä tarinoita lukijoille, ei muuttaa maailmaa.
Monilla suurten ikäluokkien vanhemmilla on eri suhtautuminen esim. kuritukseen. Kukaan ei halua tukistelevaa mummoa lastensa lähelle. Lisäksi monilla isovanhemmillakin on nykyään alkoholiongelma. Ovat ikäluokkaa joka on 60-70-luvulla elänyt huomattavasti railakkaampaa elämää kuin nuoret nyt.
Suorastaan sairaalloinen kontrollointi meidän elämään alkoi, kun lapsi syntyi. Syyllistäminen, kaikki tehtiin väärin. Lapsi kärsi ja oli muka onnellinen vain isovanhemman kanssa. Äitini kutsui itseään lapselle äidiksi. Väitti lapselle, että me vanhemmat valehtelemme lapselle milloin mistäkin, ja vain hän on lapsen puolella. Jatkuvasti korosti lapselle, ettei saa kertoa meille vanhemmille mitä hänen luonaan tapahtuu. Jne.
Tämä saatiin poikki vain välit kokonaan katkaisemalla. Valitettavasti lapsi ehti oppia valehtelua, salailua jne ja vasta nyt melkein 5v myöhemmin alkaa päästä näistä tavoista eroon.
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Tässäkin on sitten se että miksi se on lasten äidin tehtävä niin monessa perheessä pitää yhteyttä myös lasten isän puoleisiin isovanhempiin. Jos mies ei itse vie lapsia vanhemmilleen laiskuuttaan tai muusta syystä, niin voi käydä niin että siellä ei sitten vain käydä. Lasten äiti saa tästä sitten syyt niskoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Kyllä noissa rajattomien isovanhempien tapauksissa pariskunnan molemmat osapuolet yleensä rajaavat kanssakäymistä tai katkaisevat välit, eli toiselle osapuolelle omat vanhemmat/lapsuudenperhe kyseessä joka tapauksessa.
Ja ei vanhempien ja isovanhempien välillä voi olla mitään "valtataistelua" lapsesta tai perhe-elämästä, koska isovanhemmilla ei ole mitään oikeuksia puuttua noihin.
Meillä omat vanhempani myös muuttuivat lasteni syntymän myötä. Mikään määrä kyläilyä ei meinannut riittää, syyllistämistä kuinka eristän heidät lapsista, jos ei viikkoon oltu nähty. Lapsia olisi pitänyt saada yökylään ihan vauvasta, mutta toisaalta ei puhettakaan, että olisivat meidän kotiin halunneet tulla viettämään aikaa lasten kanssa. Heidän ehdoillaan, heidän säännöillään.
Minua myös haukkuivat lasten kuullen. Mies sai osansa hänkin, mutta lievemmin.
Kaikkea pienempääkin oli, tyyliin jos heidän ostamiaan vaatteita ja tavaroita ei käytetty, seurasi huutoraivaria ja syyllistämistä. Rakensivat kesämökilleen vierasmajan ja auta armias mikä syyllistäminen siitä tuli, kun emme aina viikonloppuisin rynnänneet sinne riemusta kiljuen. Vihaan mökkeilyä, olen aina vihannut, enkä todellakaan siis itseäni varten mitään vierasmajaa kaivannut.
Lapsia lahjottiin jatkuvalla leluvirralla, samalla korostaen kuinka me vanhemmat emme koskaan osta mitään kivaa heille. Niinpä niin.
Vanhemman ollessa kuusi, en enää jaksanut. Mikään väliratkaisu hieman väljemmästä perhemallista ei riittänyt. Äitini jopa uhkaili päättävänsä päivänsä, jollemme toimi kuten hän haluaa. Se oli todella raskasta aikaa.
Nyt on hyvä, vaikka jonkinlainen kaipuu varmasti seuraa läpi elämän.
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Mitä tarkoitat valtataistelulla? Taistelu mistä?
Mieheni on narsisti eikä halua, että pidän yhteyttä omaan sukuun tai kavereihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Tässäkin on sitten se että miksi se on lasten äidin tehtävä niin monessa perheessä pitää yhteyttä myös lasten isän puoleisiin isovanhempiin. Jos mies ei itse vie lapsia vanhemmilleen laiskuuttaan tai muusta syystä, niin voi käydä niin että siellä ei sitten vain käydä. Lasten äiti saa tästä sitten syyt niskoilleen.
Joo, tuo on totta. Lähinnä tosiaan se, että jos kokonaan välit jäädytetään, sen aloitteen tulisi tulla siltä, jonka vanhemmat ovat kyseessä. Ja lopulta jokainen vastaa itse yhteydenpidosta omiin vanhempiin, ei se ole naisen tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Tässäkin on sitten se että miksi se on lasten äidin tehtävä niin monessa perheessä pitää yhteyttä myös lasten isän puoleisiin isovanhempiin. Jos mies ei itse vie lapsia vanhemmilleen laiskuuttaan tai muusta syystä, niin voi käydä niin että siellä ei sitten vain käydä. Lasten äiti saa tästä sitten syyt niskoilleen.
Joo, tuo on totta. Lähinnä tosiaan se, että jos kokonaan välit jäädytetään, sen aloitteen tulisi tulla siltä, jonka vanhemmat ovat kyseessä. Ja lopulta jokainen vastaa itse yhteydenpidosta omiin vanhempiin, ei se ole naisen tehtävä.
Kyllä vanhrmmalla on aina oikeus päättää lapsensa asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liiallinen päsmäröinti lapsenlapsen asioista vanhempien yli jyräten jotain näennäistä "maksua" vastaan kuten vaikka talvihaalarin ostaminen antoi luvan päättää milloin pottatreenit aloitetaan.
Lapsen ollessa isänpuoleisilla isovanhemmilla, mummo laittoi lapsen potalle ilman lupaa? Lapsen äiti kilahti, välit poikki?
Vai miten tuo meni?
No en nyt lähde avaamaan asiaa täällä enempää, tuo oli ihan esimerkki. Mummo kun stalkkaa tätä palstaa myös. Mutta vallankäytöstä kyse. Oman äitini, ei anopin jota en koskaan oppinut tuntemaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Kyllä noissa rajattomien isovanhempien tapauksissa pariskunnan molemmat osapuolet yleensä rajaavat kanssakäymistä tai katkaisevat välit, eli toiselle osapuolelle omat vanhemmat/lapsuudenperhe kyseessä joka tapauksessa.
Ja ei vanhempien ja isovanhempien välillä voi olla mitään "valtataistelua" lapsesta tai perhe-elämästä, koska isovanhemmilla ei ole mitään oikeuksia puuttua noihin.
No anteeksi jos termi on väärä, mutta kyllähän näitä juttuja on, joissa anoppi tekee aina kaiken väärin miniän mielestä (ja toisinpäin). Ihan periaatteesta ollaan tätä mieltä, sitä tarkoitan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Tässäkin on sitten se että miksi se on lasten äidin tehtävä niin monessa perheessä pitää yhteyttä myös lasten isän puoleisiin isovanhempiin. Jos mies ei itse vie lapsia vanhemmilleen laiskuuttaan tai muusta syystä, niin voi käydä niin että siellä ei sitten vain käydä. Lasten äiti saa tästä sitten syyt niskoilleen.
Joo, tuo on totta. Lähinnä tosiaan se, että jos kokonaan välit jäädytetään, sen aloitteen tulisi tulla siltä, jonka vanhemmat ovat kyseessä. Ja lopulta jokainen vastaa itse yhteydenpidosta omiin vanhempiin, ei se ole naisen tehtävä.
Kyllä vanhrmmalla on aina oikeus päättää lapsensa asioista.
Aikuisen lapsen asioista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Kyllä noissa rajattomien isovanhempien tapauksissa pariskunnan molemmat osapuolet yleensä rajaavat kanssakäymistä tai katkaisevat välit, eli toiselle osapuolelle omat vanhemmat/lapsuudenperhe kyseessä joka tapauksessa.
Ja ei vanhempien ja isovanhempien välillä voi olla mitään "valtataistelua" lapsesta tai perhe-elämästä, koska isovanhemmilla ei ole mitään oikeuksia puuttua noihin.
No anteeksi jos termi on väärä, mutta kyllähän näitä juttuja on, joissa anoppi tekee aina kaiken väärin miniän mielestä (ja toisinpäin). Ihan periaatteesta ollaan tätä mieltä, sitä tarkoitan.
Ja sekö on mahdotonta? Että tekee kaiken väärin? Yleensä on kyllä esim endin pyydetty js pyydetty tekemään oikeun mutta siihen ei suostuta.
Äitihän sen aina määrää miten lasta hoidetaan. Ei isoäiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppanin vanhemmat jos on kyseessä, siinä voi olla kyse jostain valtataistelusta, mutta jos omiin vanhempiin on valmis laittamaan välit poikki, kyllä siinä lähes aina on vahvasti aihetta. Se on kuitenkin niin iso asia, hylätä koko lapsuudenperheensä, ettei kukaan tee sitä kevyesti.
Tässäkin on sitten se että miksi se on lasten äidin tehtävä niin monessa perheessä pitää yhteyttä myös lasten isän puoleisiin isovanhempiin. Jos mies ei itse vie lapsia vanhemmilleen laiskuuttaan tai muusta syystä, niin voi käydä niin että siellä ei sitten vain käydä. Lasten äiti saa tästä sitten syyt niskoilleen.
Joo, tuo on totta. Lähinnä tosiaan se, että jos kokonaan välit jäädytetään, sen aloitteen tulisi tulla siltä, jonka vanhemmat ovat kyseessä. Ja lopulta jokainen vastaa itse yhteydenpidosta omiin vanhempiin, ei se ole naisen tehtävä.
Kyllä vanhrmmalla on aina oikeus päättää lapsensa asioista.
Aikuisen lapsen asioista?
Onko ”lapsi” sinusta ”aikuinen”? Mitä sössötät?
Vierailija kirjoitti:
Meillä omat vanhempani myös muuttuivat lasteni syntymän myötä. Mikään määrä kyläilyä ei meinannut riittää, syyllistämistä kuinka eristän heidät lapsista, jos ei viikkoon oltu nähty. Lapsia olisi pitänyt saada yökylään ihan vauvasta, mutta toisaalta ei puhettakaan, että olisivat meidän kotiin halunneet tulla viettämään aikaa lasten kanssa. Heidän ehdoillaan, heidän säännöillään.
Minua myös haukkuivat lasten kuullen. Mies sai osansa hänkin, mutta lievemmin.
Kaikkea pienempääkin oli, tyyliin jos heidän ostamiaan vaatteita ja tavaroita ei käytetty, seurasi huutoraivaria ja syyllistämistä. Rakensivat kesämökilleen vierasmajan ja auta armias mikä syyllistäminen siitä tuli, kun emme aina viikonloppuisin rynnänneet sinne riemusta kiljuen. Vihaan mökkeilyä, olen aina vihannut, enkä todellakaan siis itseäni varten mitään vierasmajaa kaivannut.
Lapsia lahjottiin jatkuvalla leluvirralla, samalla korostaen kuinka me vanhemmat emme koskaan osta mitään kivaa heille. Niinpä niin.
Vanhemman ollessa kuusi, en enää jaksanut. Mikään väliratkaisu hieman väljemmästä perhemallista ei riittänyt. Äitini jopa uhkaili päättävänsä päivänsä, jollemme toimi kuten hän haluaa. Se oli todella raskasta aikaa.
Nyt on hyvä, vaikka jonkinlainen kaipuu varmasti seuraa läpi elämän.
Meillä myös isoäiti on uhannut päiviensä päättämisellä kun ei saanut tahtoaan läpi. Eivät kaikki isovanhemmat ole mitään pullantuoksuisia lempeitä mummeleita.
Mä uskallan sanoa ihan suoraan. Isovanhempien alkoholismi aiheutti välirikon. Olen kauhulla lukenut näitä vouhotuksia, että lasten tapaamisoikeudet pitäisi laajentaa isovanhempiin. Ei pidä.
Liiallinen päsmäröinti lapsenlapsen asioista vanhempien yli jyräten jotain näennäistä "maksua" vastaan kuten vaikka talvihaalarin ostaminen antoi luvan päättää milloin pottatreenit aloitetaan.