Nainen, mitä tekisit jos miehesi "tapailisi" toista naista?
45 v. naimisissa oleva mies on alkanut kahvitella 20 vuotta nuoremman naispuolisen työkaverinsa kanssa. Välillä käyvät myös ottamassa drinksut töiden jälkeen. Laitoin otsikossa tämän "tapailun" lainausmerkkeihin koska mitään fyysistä ei noiden tapaamisten aikana tapahdu, juttelevat ja tutustuvat kuulemma vaan kun heillä synkkaa hyvin. Tiedän kuitenkin, että ovat yhden kerran suudelleet työpaikan pikkujouluissa (mies ei tiedä, että tiedän tästä pussailusta).
Kysymys kuuluu: mitä sinä tekisit jos miehesi alkaisi kahvitella nuoremman naisen kanssa "ihan kaveripohjalta vaan"? En nyt halua jakaa tässä sen kummempaa informaatiota ettei kukaan tunnista, mutta ollaan siis tämän miehen kanssa pidetty yhtä kohta kaksi vuosikymmentä ja meillä on kaksi teini-iän kynnyksellä olevaa lasta. Olen niin stressaantunut tästä tilanteesta etten oikein osaa olla. Treffailultahan se vaikuttaa, mutta en voi oikein kieltää miestä tapaamasta ystäväänsä jos nyt muka ystävästä tässä on kyse.
Kommentit (204)
Onko tuulivoima-alalta ja Pohjanmaalta? Ei ole "ensimmäinen ystävä".
Jätä. Narsistinen sadisti.
Alkaisin tapailla samalla tyylillä jotain miestä. Netin kautta löytyy helposti halukkaita, jos lähipiirissä ei ole.
Luepa tuo oma aloituksesi ikään kuin lukisit jonkun toisen aloitusta. Vaikuttaako kaveripohjalta tapailulta?
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Kyllä, samat säännöt molempiin suuntiin.
Meillä mies teki samaa, ja hänen mielestään se oli ihan ok ja viatonta. Minäkin aloitin, niin johan alkoi poru pettämisestä jne.
"Mitään fyysistä ei noiden tapaamisten aikana tapahdu". Laitoin lainausmerkkeihin, koska...
En kyllä jäis sivusta seuraamaan tän ystävyyden kehitystä. Sen tietää, mihin se päätyy.
En mitään. Ei mua haittaisi jos harrastaisivat seksiäkin, jos se ei ole minulta pois. En ihan ymmärrä mustasukkaisuutta ja jos mies lähtisi, niin eipä tästä suhteesta olisi mitään tullut muutenkaan.
Omalla puolisollani on siis lupa käydä vieraissa jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ennen kuullutkaan, että toista sukupuolta olevien "vain" ystävien kanssa pussaillaankin.Kuvailemassasi tilanteessa voisin jopa todeta, että suhdettahan tuossa kehitellään. Ja ihan muuta kuin kaverisuhdetta.
No sanopa muuta. Mies kuitenkin omasta aloitteestaan kertoi että viettää aikaa tämän työkaverinsa kanssa, joten ajattelin aluksi että ei tässä syytä huoleen, jos oikeasti olisi jotain valonarkaa meneillään niin tuskin olisi kertonut. Sitä suudelmaa mies ei kuitenkaan maininnut, ja sain tietää siitä vähän kiertoteitse (samassa työpaikassa on muutama meidän yhteinen ystävä joiden kanssa ollaan vietetty aikaa pariskuntana, yksi niistä sitten vihjasi minulle tämän tapahtuneen). Se taitaa olla tässä se mikä tuntuu pahimmalta.
- ap -
Ihanaa, kyllä pitkän avioliiton ohessa olisi varmasti virkistävää saada hankkia nuoria miehiä kahvittelu- ja pussailukaveriksi!
Oikeasti. Syyttelyllä et pääse mihinkään, sillä "Ihan viatonta! Eikö ihmisellä muka kavereita saa olla?" Parempi tosiaan kun alat kehittelemään itsellesi iltamenoja ja uusia kavereita. Kuka tietää, vaikka löytyisi joku tosi mukavakin;)
Riippuu minkälainen "tapailu" kyseessä. Puoliso ei kyllä edes lähtisi tuollaiseen leikkiin, koska tietää mitä mieltä olen.
Eri asia on, jos on sovittu tällaisesta avoimesta tyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuulivoima-alalta ja Pohjanmaalta? Ei ole "ensimmäinen ystävä".
Jätä. Narsistinen sadisti.
Ei täsmää noista kumpikaan, pk-seudulla asutaan. Enkä usko että mies on narsistinen sadisti muutenkaan, luulisi että se jo tässä kahdenkymmenen vuoden aikana olisi käynyt selväksi. Mutta tietysti käy mielessä, pitäisikö tässä alkaa pakkaamaan jos heidän "kaveruus" vielä tuosta syvenee.
- ap -
Pettämistä tuo on. Itse olisin jo eronnut. Mutta jokainen toki tyylillään...
En tiedä, vaikea sanoa. Mun mies ei ole kauhean sosiaalinen, joten tilanne tuntuu hirveän kaukaa haetulta. Nyt sanoisin, että mua ei haittais, mutta en tiedä sitten, olisiko sitten eri asia, jos tällainen tilanne tulisi eteen? En ole mitenkään mustasukkainen, enkä esim. pidä jotain satunnaista seksiä jonkun toisen kanssa minään hirveänä asiana (ei sillä, että meillä olisi tällaisia syrjähyppyjä kummallakaan ollut, mutta en koe, että se olisi mitenkään iso juttu mulle). Ei tämä tarkoita silti sitä, että asia ei minusta saisi sinua vaivata.
Hyi tulipa paha olo. En katselisi tuollaista menoa sitten yhtään. Mies varmaan hyvällä omatunnolla tuossa kehittelee itselleen suhdetta kun sinä et ole vielä vetänyt pultteja asiasta. Ällöttää miehet jotka alkaa säätämään nuorempien kanssa. Jäävät lopulta nuolemaan näppejään kun ei nuoret naiset suhdetta pidemmän päälle vanhemmasta miehestä halua. Siinäpähän menettävät sitten pitkäaikaisen uskollisen kumppanin ja teini-ikäisten luottamuksen samalla.
N25
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo oma aloituksesi ikään kuin lukisit jonkun toisen aloitusta. Vaikuttaako kaveripohjalta tapailulta?
No ei vaikuta, ihan oikeassa olet. Jos kyseessä olisi joku minun ystäväni joka olisi samassa tilanteessa, niin sanoisin varmaan hänelle että ansaitset parempaa, ei tuollaista meininkiä tarvitse katsella. Mutta kummasti ne pari vuosikymmentä painavat vaakakupissa. Ja tietty lapsetkin.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Olipa hyvin sanottu. Minä olen koko ajan ajatellut jotenkin niin, etten mitenkään voi kieltää aikuista ihmistä tapaamasta ystäväänsä. En tahdo olla mikään pirttihirmu joka rajoittaa puolisonsa menemisiä. Tuo minä tai hän-vaatimus ei nyt varsinaisesti houkuttele, en usko uhkavaatimusten toimivan minun mieheeni. Mutta pahasta olosta mainitseminen saattaisi ihan oikeasti mennä perille. Jos hän ymmärtää että käytöksensä satuttaa ja ahdistaa minua, niin ehkä hän sitten itse päättäisi lopettaa.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälainen "tapailu" kyseessä. Puoliso ei kyllä edes lähtisi tuollaiseen leikkiin, koska tietää mitä mieltä olen.
Eri asia on, jos on sovittu tällaisesta avoimesta tyylistä.
Juu, ei olla sovittu mistään avoimesta tyylistä. Meillä on ihan perinteinen avioliitto jossa ollaan luvattu olla toisillemme uskollisia. Lähinnä pohdin missä se raja kulkee, että onko se jo ylitetty vai "lasketaanko" tämä uskottomuudeksi ollenkaan.
- ap -
En ole ennen kuullutkaan, että toista sukupuolta olevien "vain" ystävien kanssa pussaillaankin.Kuvailemassasi tilanteessa voisin jopa todeta, että suhdettahan tuossa kehitellään. Ja ihan muuta kuin kaverisuhdetta.