Lue keskustelun säännöt.
Nainen, mitä tekisit jos miehesi "tapailisi" toista naista?
03.04.2019 |
45 v. naimisissa oleva mies on alkanut kahvitella 20 vuotta nuoremman naispuolisen työkaverinsa kanssa. Välillä käyvät myös ottamassa drinksut töiden jälkeen. Laitoin otsikossa tämän "tapailun" lainausmerkkeihin koska mitään fyysistä ei noiden tapaamisten aikana tapahdu, juttelevat ja tutustuvat kuulemma vaan kun heillä synkkaa hyvin. Tiedän kuitenkin, että ovat yhden kerran suudelleet työpaikan pikkujouluissa (mies ei tiedä, että tiedän tästä pussailusta).
Kysymys kuuluu: mitä sinä tekisit jos miehesi alkaisi kahvitella nuoremman naisen kanssa "ihan kaveripohjalta vaan"? En nyt halua jakaa tässä sen kummempaa informaatiota ettei kukaan tunnista, mutta ollaan siis tämän miehen kanssa pidetty yhtä kohta kaksi vuosikymmentä ja meillä on kaksi teini-iän kynnyksellä olevaa lasta. Olen niin stressaantunut tästä tilanteesta etten oikein osaa olla. Treffailultahan se vaikuttaa, mutta en voi oikein kieltää miestä tapaamasta ystäväänsä jos nyt muka ystävästä tässä on kyse.
Kommentit (204)
41/204
|
03.04.2019 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Eroaisin.
Ehkä oman perseeni turvatakseni alkaisin myös "tapailemaan"/lämmittelemään suhdetta toiseen (kunhan ei-varattuun). Jos kerran mieskin on lähdössä (tai ainakin aloittamassa sivusuhteen/pettämässä/ajamassa suhteen eroon) niin miksen itsekin valmistelisi eron jälkeistä elämääni helpommaksi.
Tai sitten eroaisin tänään, riippuu vähän fiiliksestä. Mitään selityksiä en jäisi kuuntelemaan mieheltä. Ilmiselvästi ei ole sitoutunut liittoon tavalla, jota suhteen jatkaminen edellyttää. Hyvä kun pääsisi tuollaisessa eroon. Todennäköisesti tuo toinenkaan nainen ei pidemmän päälle kelpuuta, joten saa tasan mitä ansaitsee = yksinäisen vanhuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies kertoi sinulle sitä varten, että hänellä itsellä ei olisi asiasta niin syyllinen olo. Vaimo tietää = en tee mitään väärä, olen hyvä ihminen. Sun miehesi kamppailee nyt kovasti itsensä kanssa, jos on sen tyyppinen ihminen, jolle rehellisyys on tärkeää. Mutta kun houkutus on niin suuri!
Taitaa olla kunnolla ihastunut siihen naiseen...
Ei teillä oikein ole muuta vaihtoehtoa, kun puhua. Ymmärrän, että sinua pelottaa saada tietää totuus, se ei varmaan tule olemaan helppoa ja sen jälkeen joudutte tekemään päätöksiä. Voimia!
Kiitos voimientoivotuksista, niitä tässä tosiaan tarvitaan. Kuulostaa ehkä kamalalta, mutta minä oikeastaan vähän jopa toivon että miehellä on omantunnontuskia. Tähän asti hän on ollut minusta hyvin rehellinen ja luotettava puoliso, sellainen peruskallio-tyyppinen. Jos tuossa nyt on kyse muusta kuin kaveruudesta, niin toivon että se ei ihan liian helpolta tunnu pettää oman perheensä luottamus.
- ap -
Miehet on niin pöljiä,että ei auta muu kuin koirakoulu:
1) Sanot,että tällainen ystävyys ei käy. Sano,että on valittava,että nuoren naisen ystävyys tai avioliitto. Jos suuttuu ja valitsee naisen, niin se olis ollut kuitenkin edessä kohta.
2) Tee itse samoin. Hanki miespuoleinen ystävä. Vietä hänen kanssa aikaa ja kerro avoimesti kotona,kuinka on kivaa.
3) Jos lapset on jo isoja, niin kerro teineille iskän uudesta ystävästä. Tää on tehokkain. Teinit teilaa taatusti ystävyyden.
Mikä ihmisiä vaivaa, kun on ihan sokeita tällaiselle "ystävyydelle"????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Ei tässä kukaan vaadi tai kehota sinua pettämään. Ilmoita vain Tinderissä etsiväsi nuorempaa miestä kaveriksi niin aivan varmasti joku nuori mies onkeen tarttuu jo tämän päivän aikana. Sitten vain illemmalla kahvilaan kahvittelemaan tai vaikka kaljalle. Nostaa kivasti sun itsetuntoakin.
Olipa hyvin sanottu. Minä olen koko ajan ajatellut jotenkin niin, etten mitenkään voi kieltää aikuista ihmistä tapaamasta ystäväänsä. En tahdo olla mikään pirttihirmu joka rajoittaa puolisonsa menemisiä. Tuo minä tai hän-vaatimus ei nyt varsinaisesti houkuttele, en usko uhkavaatimusten toimivan minun mieheeni. Mutta pahasta olosta mainitseminen saattaisi ihan oikeasti mennä perille. Jos hän ymmärtää että käytöksensä satuttaa ja ahdistaa minua, niin ehkä hän sitten itse päättäisi lopettaa.
- ap -
Luultavasti mies suuttuu sinulle, kun kerrot hänen "viattoman ystävyyden" sielunkumppanin kanssa aiheuttavan sinulle ahdistusta.
Tämä antaa usein ihastuneelle miehelle "oikeutuksen ylittää raja" (vaikka se tietysti on jo monta kertaa muutenkin ylitetty).
Lievimmässä tapauksessa mies alkaa vain paremmin salailemaan tapaamisiaan.
Itse uskon myös shokkiterapiaan ainoana mahdollisena herättäjänä. Hanki sinäkin nuori ja viriili ystävämies, jota tapailet "kaverihengessä". Silloin mies joutuu kohtaamaan omien tekojensa aiheuttamat tuntemukset omassa mielessään ja jopa vihdoin palata maan pinnalle.[/quote
"Shokkiterapia" kuulostaa tehokkaalta mutta en usko että minusta on tuollaisiin kostotoimiin. Ennemminkin minulla on sellainen lannistunut olo. Ei tee mieli nyt lähteä tästä metsästämään mitään nuorta heppua tähän arkirumban ohelle.
- ap -
Tinderiin profiilin tekeminen vie vain hetken, joten jo tänä iltana sinulla voi olla uusi nuori ja viriili ystävä. Lannistumalla menet vain kohti eroa.
Keskustelemalla tuskin totuutta irti saat.
No juu, ehkä me olemme sitten tästä asiasta eri mieltä. Minusta ns. "siisti" ero tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin samalla mitalla kostaminen, vaikka kumpikaan vaihtoehto ei erityisemmin houkuta. Tinderit sun muut ovat minulle ihan vieraita. Enkä tiedä kuka tällaista rupsahtanutta nelikymppistä kahden lapsen äitiä edes itselleen haluaisi, kun tarjolla on 25-vuotiaita kahvittelukavereita.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Itsellä oli sellainen tilanne entiseni kanssa, että hänen exänsä pyysi kahville ja syömään kun aina oli jotain hätänä mitä piti puida tai muutenkin halusi nähdä ihan "ystävänä". Sanoin sitten, että kun kerta vain kavereita ovat ja mitään muuta tässä ei ole niin haluan tulla mukaan ja myös tutustua naiseen. Siis että seuraavalla kerralla minäkin tulen. Nainen perui tapaamisen ja tapaamispyynnöt loppuivat siihen.
Mitäs se ex-kumppani sanoi asiasta? Naisellahan oli tossa ihan selkeät taka-ajatukset, mut oliko mies pelissä mukana vai luuliko että ihan viatonta...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En mitään. Ei mua haittaisi jos harrastaisivat seksiäkin, jos se ei ole minulta pois. En ihan ymmärrä mustasukkaisuutta ja jos mies lähtisi, niin eipä tästä suhteesta olisi mitään tullut muutenkaan.
Omalla puolisollani on siis lupa käydä vieraissa jos haluaa.
Heh
Tervetuloa kuppa ja kumppanit..
No en kyllä katsoisi tuollaista touhua hetkeäkään. Tekisin miehelle selväksi että minä tai tuo muija ja vaikka valitsisi minut, joutuisin silti miettimään että voiko mieheen enää luottaa ja harkitsisin eroa joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin.
Ehkä oman perseeni turvatakseni alkaisin myös "tapailemaan"/lämmittelemään suhdetta toiseen (kunhan ei-varattuun). Jos kerran mieskin on lähdössä (tai ainakin aloittamassa sivusuhteen/pettämässä/ajamassa suhteen eroon) niin miksen itsekin valmistelisi eron jälkeistä elämääni helpommaksi.
Tai sitten eroaisin tänään, riippuu vähän fiiliksestä. Mitään selityksiä en jäisi kuuntelemaan mieheltä. Ilmiselvästi ei ole sitoutunut liittoon tavalla, jota suhteen jatkaminen edellyttää. Hyvä kun pääsisi tuollaisessa eroon. Todennäköisesti tuo toinenkaan nainen ei pidemmän päälle kelpuuta, joten saa tasan mitä ansaitsee = yksinäisen vanhuuden.
Eroajatusta olen tässä pyöritellyt, mutta kun en ole ihan varma mikä tilanne on, että onko miehelläni oikeasti sivusuhde tai pettämisaikomuksia. Niin monet vaikeat ajat ollaan eletty läpi ja selvitty niistä voittajina, että tuntuisi aivan hullulta heittää liitto romukoppaan sen takia että toinen tykkää käydä kahvilla työkaverinsa kanssa. Ja jos se vain siihen olisikin jäänyt niin se ei tuntuisi niin kamalan pahalta. Se pikkujouluissa suuteleminen on minulle tässä aika olennainen asia, ja tietysti se ettei mies ole vieläkään kertonut minulle siitä.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Olipa hyvin sanottu. Minä olen koko ajan ajatellut jotenkin niin, etten mitenkään voi kieltää aikuista ihmistä tapaamasta ystäväänsä. En tahdo olla mikään pirttihirmu joka rajoittaa puolisonsa menemisiä. Tuo minä tai hän-vaatimus ei nyt varsinaisesti houkuttele, en usko uhkavaatimusten toimivan minun mieheeni. Mutta pahasta olosta mainitseminen saattaisi ihan oikeasti mennä perille. Jos hän ymmärtää että käytöksensä satuttaa ja ahdistaa minua, niin ehkä hän sitten itse päättäisi lopettaa.
- ap -
Luultavasti mies suuttuu sinulle, kun kerrot hänen "viattoman ystävyyden" sielunkumppanin kanssa aiheuttavan sinulle ahdistusta.
Tämä antaa usein ihastuneelle miehelle "oikeutuksen ylittää raja" (vaikka se tietysti on jo monta kertaa muutenkin ylitetty).
Lievimmässä tapauksessa mies alkaa vain paremmin salailemaan tapaamisiaan.
Itse uskon myös shokkiterapiaan ainoana mahdollisena herättäjänä. Hanki sinäkin nuori ja viriili ystävämies, jota tapailet "kaverihengessä". Silloin mies joutuu kohtaamaan omien tekojensa aiheuttamat tuntemukset omassa mielessään ja jopa vihdoin palata maan pinnalle.[/quote
"Shokkiterapia" kuulostaa tehokkaalta mutta en usko että minusta on tuollaisiin kostotoimiin. Ennemminkin minulla on sellainen lannistunut olo. Ei tee mieli nyt lähteä tästä metsästämään mitään nuorta heppua tähän arkirumban ohelle.
- ap -
Tinderiin profiilin tekeminen vie vain hetken, joten jo tänä iltana sinulla voi olla uusi nuori ja viriili ystävä. Lannistumalla menet vain kohti eroa.
Keskustelemalla tuskin totuutta irti saat.
Mä en itse lähtisi tälläiseen kostamiskierteeseen mukaan, kuulostaa tyhmältä ja lapselliselta.
Kukaan oikeesti edes haluaisi jonkun nuoren viriilin tinderistä kun on ahdistunut ?? Hullua.
Puhu, puhu jas elvitä asiat. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet on niin pöljiä,että ei auta muu kuin koirakoulu:
1) Sanot,että tällainen ystävyys ei käy. Sano,että on valittava,että nuoren naisen ystävyys tai avioliitto. Jos suuttuu ja valitsee naisen, niin se olis ollut kuitenkin edessä kohta.
2) Tee itse samoin. Hanki miespuoleinen ystävä. Vietä hänen kanssa aikaa ja kerro avoimesti kotona,kuinka on kivaa.
3) Jos lapset on jo isoja, niin kerro teineille iskän uudesta ystävästä. Tää on tehokkain. Teinit teilaa taatusti ystävyyden.
Mikä ihmisiä vaivaa, kun on ihan sokeita tällaiselle "ystävyydelle"????
Tuota kakkosvaihtoehtoa tässä ketjussa on kovasti tuputettu, mutta minulla ei yksinkertaisesti ole energiaa lähteä hieromaan "kaverisuhdetta" jonkun ihan vieraan miehen kanssa. Onhan minulla toki miespuolisia ystäviä entuudestaan, mutta useimmat heistä ovat meidän yhteisiä kavereita ja naimissa itsekin.
Vaihtoehto 3 voisi olla sellainen viimeinen hätäkeino, että jos kerran ei ole mitään peiteltävää tässä ystävyyssuhteessa niin sitten voi varmaan lapsillekin kertoa. Tunnen mieheni sen verran hyvin että varmaan hänen ilmeestään näkisin, missä oikeasti mennään.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Olipa hyvin sanottu. Minä olen koko ajan ajatellut jotenkin niin, etten mitenkään voi kieltää aikuista ihmistä tapaamasta ystäväänsä. En tahdo olla mikään pirttihirmu joka rajoittaa puolisonsa menemisiä. Tuo minä tai hän-vaatimus ei nyt varsinaisesti houkuttele, en usko uhkavaatimusten toimivan minun mieheeni. Mutta pahasta olosta mainitseminen saattaisi ihan oikeasti mennä perille. Jos hän ymmärtää että käytöksensä satuttaa ja ahdistaa minua, niin ehkä hän sitten itse päättäisi lopettaa.
- ap -
Luultavasti mies suuttuu sinulle, kun kerrot hänen "viattoman ystävyyden" sielunkumppanin kanssa aiheuttavan sinulle ahdistusta.
Tämä antaa usein ihastuneelle miehelle "oikeutuksen ylittää raja" (vaikka se tietysti on jo monta kertaa muutenkin ylitetty).
Lievimmässä tapauksessa mies alkaa vain paremmin salailemaan tapaamisiaan.
Itse uskon myös shokkiterapiaan ainoana mahdollisena herättäjänä. Hanki sinäkin nuori ja viriili ystävämies, jota tapailet "kaverihengessä". Silloin mies joutuu kohtaamaan omien tekojensa aiheuttamat tuntemukset omassa mielessään ja jopa vihdoin palata maan pinnalle.[/quote
"Shokkiterapia" kuulostaa tehokkaalta mutta en usko että minusta on tuollaisiin kostotoimiin. Ennemminkin minulla on sellainen lannistunut olo. Ei tee mieli nyt lähteä tästä metsästämään mitään nuorta heppua tähän arkirumban ohelle.
- ap -
Tinderiin profiilin tekeminen vie vain hetken, joten jo tänä iltana sinulla voi olla uusi nuori ja viriili ystävä. Lannistumalla menet vain kohti eroa.
Keskustelemalla tuskin totuutta irti saat.
No juu, ehkä me olemme sitten tästä asiasta eri mieltä. Minusta ns. "siisti" ero tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin samalla mitalla kostaminen, vaikka kumpikaan vaihtoehto ei erityisemmin houkuta. Tinderit sun muut ovat minulle ihan vieraita. Enkä tiedä kuka tällaista rupsahtanutta nelikymppistä kahden lapsen äitiä edes itselleen haluaisi, kun tarjolla on 25-vuotiaita kahvittelukavereita.
- ap -
Kukaan ei kehota sinua pettämään. Ilmoitat vain tiderissä etsiväsi nuorempaa mieskaveria. Illaksi varmaan saat jo treffit. Meette kahvilaan ja juttelette, that's it. Huomenna käyt sitten vaikka kampaajalla ja ylihuomenna vaateostoksilla. Viikonloppuna tapaat kaverin vaikka kaljalla. Eiköhän sun mies sit jo herää.
Näe tämä mahdollisuutena pelastaa suhde avaamalla miehen silmät. Samalla saat itsetuntoasi nostettua miehisellä huomiolla, tekee sulle hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin jo eronnut tai sopinut vapaasta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko miehesi valehtelee sinulle tai itselleen, tuo ei ole mitään kaveruutta vaan ihastumista, suhdehan tuossa on kehitteillä.
Jos olisin sinun tilanteessasi (eli miehen käytös ahdistaa), sanoisin asiasta suoraan miehelle ja pyytäisin häntä valitsemaan joko minut tai sen työkaverinsa. Jos valitsee työkaverinsa kanssa treffailun, lähtisin suhteesta.
Se kehittyykö tuosta oikea, vakavampi suhde miehesi ja työkaverin välille ei ole olennaista vaan että tilanne saa sinut voimaan pahoin ja miehesi laittaa työkaverinsa kanssa hengailun sinun hyvinvointisi ja teidän suhteenne edelle. Suhteenne ei siis ole miehelle tärkeä (tai se toinen nainen on tärkeämpi).
Olipa hyvin sanottu. Minä olen koko ajan ajatellut jotenkin niin, etten mitenkään voi kieltää aikuista ihmistä tapaamasta ystäväänsä. En tahdo olla mikään pirttihirmu joka rajoittaa puolisonsa menemisiä. Tuo minä tai hän-vaatimus ei nyt varsinaisesti houkuttele, en usko uhkavaatimusten toimivan minun mieheeni. Mutta pahasta olosta mainitseminen saattaisi ihan oikeasti mennä perille. Jos hän ymmärtää että käytöksensä satuttaa ja ahdistaa minua, niin ehkä hän sitten itse päättäisi lopettaa.
- ap -
Luultavasti mies suuttuu sinulle, kun kerrot hänen "viattoman ystävyyden" sielunkumppanin kanssa aiheuttavan sinulle ahdistusta.
Tämä antaa usein ihastuneelle miehelle "oikeutuksen ylittää raja" (vaikka se tietysti on jo monta kertaa muutenkin ylitetty).
Lievimmässä tapauksessa mies alkaa vain paremmin salailemaan tapaamisiaan.
Itse uskon myös shokkiterapiaan ainoana mahdollisena herättäjänä. Hanki sinäkin nuori ja viriili ystävämies, jota tapailet "kaverihengessä". Silloin mies joutuu kohtaamaan omien tekojensa aiheuttamat tuntemukset omassa mielessään ja jopa vihdoin palata maan pinnalle.[/quote
"Shokkiterapia" kuulostaa tehokkaalta mutta en usko että minusta on tuollaisiin kostotoimiin. Ennemminkin minulla on sellainen lannistunut olo. Ei tee mieli nyt lähteä tästä metsästämään mitään nuorta heppua tähän arkirumban ohelle.
- ap -
Tinderiin profiilin tekeminen vie vain hetken, joten jo tänä iltana sinulla voi olla uusi nuori ja viriili ystävä. Lannistumalla menet vain kohti eroa.
Keskustelemalla tuskin totuutta irti saat.
Mä en itse lähtisi tälläiseen kostamiskierteeseen mukaan, kuulostaa tyhmältä ja lapselliselta.
Kukaan oikeesti edes haluaisi jonkun nuoren viriilin tinderistä kun on ahdistunut ?? Hullua.
Puhu, puhu jas elvitä asiat. Muuta vaihtoehtoa ei ole.
Ihastuneesta miehestä totuutta ei keskustelemalla irti saa, naurattaa ajatuskin, sehän uhkaisi ihanaa tapailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unohda kostojutut, äläkä myöskään sekoita lapsianne tähän soppaan mitenkään.
Sun on uskallettava ottaa härkää sarvista, eli juteltava miehesi kanssa suoraan. Vaikka miehesi kertoisi että on rakastunut toiseen ja haluaa erota, eikö olisi parempi tietää asiasta kuin elää epävarmuudessa ties miten kauan?
Ole myös rehellinen itsellesi. Haluatko / pystytkö edes jatkaa miehen kanssa, joka on ihastunut toiseen (ja suudellut tätä), mutta väittää sinulle että ovat vain kavereita?
Itse olen sitä mieltä että aikuisten sotkuihin ei lapsia sotketa, ei pieniä, eikä teini-ikäisiä, eikä edes aikuisia lapsia.
Voi ap.. oikeesti , miehesi pettää sinua eikä kunnioita tippaakaan jos vielä kahvittelee naisen kanssa jota SUUDELLUT. Eikä edes kerro sulle! Nyt ap rakas rupeat toimimaan!
Vierailija kirjoitti:
Unohda kostojutut, äläkä myöskään sekoita lapsianne tähän soppaan mitenkään.
Sun on uskallettava ottaa härkää sarvista, eli juteltava miehesi kanssa suoraan. Vaikka miehesi kertoisi että on rakastunut toiseen ja haluaa erota, eikö olisi parempi tietää asiasta kuin elää epävarmuudessa ties miten kauan?
Ole myös rehellinen itsellesi. Haluatko / pystytkö edes jatkaa miehen kanssa, joka on ihastunut toiseen (ja suudellut tätä), mutta väittää sinulle että ovat vain kavereita?
Juu, en usko että kostamalla saan omaa oloani yhtään sen paremmaksi. Ja tiedän että jonkinlainen vakava keskustelu tässä on väistämättä edessä, mutta asian nostaminen esille pelottaa minua aivan kamalasti. Haluaisin jatkaa mieheni kanssa, jos voisin olla varma siitä että hän myös todella haluaa olla minun kanssani ja asettaa perheemme etusijalle.
- ap -
N52 kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä että aikuisten sotkuihin ei lapsia sotketa, ei pieniä, eikä teini-ikäisiä, eikä edes aikuisia lapsia.
Kyllä lapset iästä riippumatta sotkeentuu eroihin, haluttiin tai ei. Ja teinit ei muuten ole tyhmiä, tiedoksi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin.
Ehkä oman perseeni turvatakseni alkaisin myös "tapailemaan"/lämmittelemään suhdetta toiseen (kunhan ei-varattuun). Jos kerran mieskin on lähdössä (tai ainakin aloittamassa sivusuhteen/pettämässä/ajamassa suhteen eroon) niin miksen itsekin valmistelisi eron jälkeistä elämääni helpommaksi.
Tai sitten eroaisin tänään, riippuu vähän fiiliksestä. Mitään selityksiä en jäisi kuuntelemaan mieheltä. Ilmiselvästi ei ole sitoutunut liittoon tavalla, jota suhteen jatkaminen edellyttää. Hyvä kun pääsisi tuollaisessa eroon. Todennäköisesti tuo toinenkaan nainen ei pidemmän päälle kelpuuta, joten saa tasan mitä ansaitsee = yksinäisen vanhuuden.
Eroajatusta olen tässä pyöritellyt, mutta kun en ole ihan varma mikä tilanne on, että onko miehelläni oikeasti sivusuhde tai pettämisaikomuksia. Niin monet vaikeat ajat ollaan eletty läpi ja selvitty niistä voittajina, että tuntuisi aivan hullulta heittää liitto romukoppaan sen takia että toinen tykkää käydä kahvilla työkaverinsa kanssa. Ja jos se vain siihen olisikin jäänyt niin se ei tuntuisi niin kamalan pahalta. Se pikkujouluissa suuteleminen on minulle tässä aika olennainen asia, ja tietysti se ettei mies ole vieläkään kertonut minulle siitä.
- ap -
Haluatko siis vain olla miehelle se nainen kotona samalla kun hänellä on kuvioissa joku toinen? Haluatko todella elää sen asian kanssa että on ihastunut toiseen naiseen ja pitää sinua nyt aivan pilkkanaan käytöksellään ja toiminnallaan? Herää nainen ja hanki itsetunto, älä jää kynnysmatoksi!