Sinä joka olet kyllästynyt elämääsi. Miksi et tee asialle mitään?
Turhauttaa erään henkilön puolesta. Inhoaa monia tilanteita ja asioita elämässään, mutta ei ole valmis tekemään paljoakaan, jotta ne muuttuisivat. Mikä saa ihmisen niin passivoitumaan, että keksii jatkuvasti tekosyitä sille, miksi ei voi muuttaa elämässään muka yhtään mitään? Suomessa voi vapaasti esim. vaihtaa asuntoa tai hakeutua opiskelemaan, mutta aina löytyy lista syitä miksi ei voi tehdä mitään. Mikään ratkaisuehdotus ei kelpaa. Välillä jopa raivostuu niistä. Jos tunnistat itsesi, niin miksi et halua tehdä itse mitään sen puolesta, että elämäsi muuttuisi?
Kommentit (39)
En voi pakottaa ihmisiä viettämään kanssani aikaa esim.
Ei ole enää voimavaroja eikä mahdollisuuksia. Näin(kin) voi käydä. Sitä odottaa päivästä toiseen, ja etenkin öisin - kuolemaa.
Toki joo, tällekin voisi jotakin _itse_ tehdä.
No minä ainakin inhoan, jos joku neuvoo tuollaisessa tilanteessa. Sen sysäyksen muutokseen pitää lähteä jotenkin itsestä ja motivaatiosta. Ei se koskaan lähde siitä, että joku tarjoaa jotain "järkineuvoa".
Vierailija kirjoitti:
No minä ainakin inhoan, jos joku neuvoo tuollaisessa tilanteessa. Sen sysäyksen muutokseen pitää lähteä jotenkin itsestä ja motivaatiosta. Ei se koskaan lähde siitä, että joku tarjoaa jotain "järkineuvoa".
Juuri tuota hain takaa, että sysäys muutokseen pitää lähteä itsestä. Luulis kyl oikeesti, että 10-vuoden aikana olis saanut jotain muutosta aikaan, jos haluaisi, mutta kun ei.. Samassa suossa pitää tarpoa sen 10-vuotta ja valitusta siitä, mutta ei edes kokeilla muita vaihtoehtoja. Ei edes yritetä, pääsiskö vaikka opiskelemaan tms.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinun ongelmasi on,kun haluat vältellä sitä puuttumalla toisten tekemättömyyksiin?
En ole vältellyt ongelmiani. Olen käynyt terapiassa 7-8-vuotta ja tehnyt suuren työn sen eteen, etten suostu kynnysmatoksi ja että opin laittamaan rajoja. Tuttavani ei suostu edes terapiaan lähtemään eikä ylipäätään mihinkään, mikä voisi muuttaa jotakin.
No mähän tein. Otin viinaa. Sitten en kuollutkaan.
Aivan kuin hän ei haluaisikaan mitään muutosta, vaan helpompi jatkaa muiden syyttämistä siitä mikä on pielessä. Tiedän, ettei muutokset tapahdu hetkessä, mutta oikeesti 10-vuotta menny tuossa samassa suossa.
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Olen itsekin ollut todella väsynyt elämääni. On oikeastaan ihme, että olen näinkin hyvässä kunnossa. Näin on parikin terapeuttia mulle sanonut. En enää pystyisi elämään sellaista elämää, mikä aiheuttaa vihaa ja katkeruutta ja jatkuvaa huonoa oloa. Vaikka muutokset voi olla pelottavia ja vaativat voimaa nekin, niin kyllä se parempi lopputulos ja parempi mielenterveys vaan on sen kaiken arvoista.
No teenhän: koko ajan yritän juoda ja mässätä itseäni hengil tä. Ei kiinnosta enää elää, mutta varsinaiseen nopeaan itsem*rhaankaan minusta ei ole. Joten ryyppään ja ylensyön itseni hautaan hitaammin.
Olen yrittänyt ja epäonnistunut toistuvasti, ja päätynyt lähtötilannetta huonompaan jamaan. Ei enää kiitos.
Maybe next life kirjoitti:
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Juuri tämä! Asenne että ei kannata edes yrittää. ei se kuitenkaan.
Ihan okei, kurassa saa maata ja napaansa tuijottaa, mutta lakatkaa syytämästä katkeruuttanne meidän päällemme, jotka asioitten eteen jotain olemme tehneet, ja ylös sieltä kurjuudesta kammenneet!
Mikään muu ihmistyyppi ei ole ärsyttävämpi kuin nämä Ei-se-kuitenkaan. En-minä-kuitenkaan. Uhriksi heittäytyneet. Ei tipu myötätuntoa.
Vierailija kirjoitti:
Maybe next life kirjoitti:
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Juuri tämä! Asenne että ei kannata edes yrittää. ei se kuitenkaan.
Ihan okei, kurassa saa maata ja napaansa tuijottaa, mutta lakatkaa syytämästä katkeruuttanne meidän päällemme, jotka asioitten eteen jotain olemme tehneet, ja ylös sieltä kurjuudesta kammenneet!
Mikään muu ihmistyyppi ei ole ärsyttävämpi kuin nämä Ei-se-kuitenkaan. En-minä-kuitenkaan. Uhriksi heittäytyneet. Ei tipu myötätuntoa.
Olet itse katkera ja ilkeä!
Vierailija kirjoitti:
Maybe next life kirjoitti:
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Juuri tämä! Asenne että ei kannata edes yrittää. ei se kuitenkaan.
Ihan okei, kurassa saa maata ja napaansa tuijottaa, mutta lakatkaa syytämästä katkeruuttanne meidän päällemme, jotka asioitten eteen jotain olemme tehneet, ja ylös sieltä kurjuudesta kammenneet!
Mikään muu ihmistyyppi ei ole ärsyttävämpi kuin nämä Ei-se-kuitenkaan. En-minä-kuitenkaan. Uhriksi heittäytyneet. Ei tipu myötätuntoa.
Huomaa, että luovuttaminen ei edellytä muiden syyttämistä tai uhriutumista
Vierailija kirjoitti:
Maybe next life kirjoitti:
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Juuri tämä! Asenne että ei kannata edes yrittää. ei se kuitenkaan.
Ihan okei, kurassa saa maata ja napaansa tuijottaa, mutta lakatkaa syytämästä katkeruuttanne meidän päällemme, jotka asioitten eteen jotain olemme tehneet, ja ylös sieltä kurjuudesta kammenneet!
Mikään muu ihmistyyppi ei ole ärsyttävämpi kuin nämä Ei-se-kuitenkaan. En-minä-kuitenkaan. Uhriksi heittäytyneet. Ei tipu myötätuntoa.
Onko sulla lääkkeet ottamatta, vai mistä moinen ylikiima ja ylilyönti?
Vierailija kirjoitti:
Maybe next life kirjoitti:
Mulla on ainakin keskittymiskyky todella heikkoa. Jos jotain aloittaisin se jäisi puolitiehen. Turha edes aloitttaa mitään ja tyytyä vaan tähän tilanteeeseen. En kyllä valitakaan.
Juuri tämä! Asenne että ei kannata edes yrittää. ei se kuitenkaan.
Ihan okei, kurassa saa maata ja napaansa tuijottaa, mutta lakatkaa syytämästä katkeruuttanne meidän päällemme, jotka asioitten eteen jotain olemme tehneet, ja ylös sieltä kurjuudesta kammenneet!
Mikään muu ihmistyyppi ei ole ärsyttävämpi kuin nämä Ei-se-kuitenkaan. En-minä-kuitenkaan. Uhriksi heittäytyneet. Ei tipu myötätuntoa.
Sun kaveriksiko joku haluaisi.
Minäkään en saa "itseäni niskata kiinni" ja parannettua elämääni joissakin asioissa, vaikka toisinaan tulee vähän valitettua. En kuitenkaan valita yleensä niinkään itse asiasta vaan omasta kyvyttömyydestäni tehdä sen eteen mitään. Esimerkiksi muuttaminen on mulle vaikeaa, ja olen välillä avautunut ihmisille miten koen olevani vankilassa enkä pysty muuttamaan. Pelko ja ahdistus sen prosessin eteenpäin viemiseen on oikeasti olemassa ja niin suuri, etten saa muuttoa aikaiseksi.
Mäkin kyllä koen tietynlaisen valittamisen ärsyttäväksi. Esimerkiksi jos jollain on terveydellinen ongelma, mutta lääkäriin menemisen sijaan hän avautuu mulle siitä toistuvasti ja joudun aina sanomaan, että mene lääkäriin. Koen tosi kuormittavaksi kuunnella sellaisia murheita, joissa ihminen tavallaan valittaa "väärään osoitteeseen", kun oikea osoitekin olisi selkeästi olemassa. Kuuntelen mieluummin sellaisia murheita, joissa joko voin jotenkin auttaa, joiden suhteen henkilö on itsekin tehnyt jotain tai joihin ei enää auta muu kuin kuuntelu. Mutta jos ongelmaan olisi olemassa ratkaisu kuten se lääkäriin meneminen, niin mä en halua, että siitä valitetaan mulle TOISTUVASTI. Se on raskasta ja syö omaakin mielialaa.
Haluan tehdä asialle jotain, mutta tällä hetkellä ne vaihtoehdot mitä mulla ei ole mielekkäitä. Joko ne ei ole taloudellisesti kannattavia, tai mun taidot ei riitä tai sitten ne ei vaan ole kiinnostavia. Henkilökohtaisista syistä en halua muuttaa paikkakunnalta, joten etsin yhä uusia vaihtoehtoja muuttaa tilannetta.
Mikä sinun ongelmasi on,kun haluat vältellä sitä puuttumalla toisten tekemättömyyksiin?