Mitä mä teen, kun puran pahan oloni, turhautuneisuuteni yms. negat tunteeni todella voimakkaasti kumppaniini
Miten tuntisin oloni ihan ok:ksi ilman sitä, että syyllistän heti kumppania? Se ei tarkoita hänen oikeaa, harkittua syyllistämistäön, vaan sitä, että asia ahdistaa ja tuottaa mulle niin pahan olon, että olisi aivan sietämätöntä keneltäkään vaatia, että mä kestän ne olot yksin, jos mun kanssani kerran elää toinen, jos ei, niin ei mulle niin vaikeaa ahdistusta edes epäonnistumisista tulekaan. (Niitähän ei silloin toiset näe, eikä ole niistä minua arvostelemassa edes teoriassa).
Mun mies ei aiemmin kuulemma satuttanut itseään vaikka mä purinkin vihaani häneen, mutta saatuamme lapsia olen onnistunut ilmeisesti satuttamaan häntä kuitenkin arvostelemalla hänen vanhemmuuttaan, ja kun hän ei ensin siitäkään välittänyt, niin nyt meillä on perhetyöntekijöitä, ja kun he ovat sanoneet samaa, kuin minäkin, niin oisko se sitten vaikuttanut, että mies on masentunut. Toisaalta hehän eivät ole sanoneet asioista mitenkään pahasti ja he koittavat tukea, eivät kiusata.
Kommentit (394)
No, paikkaa asia mahdollisimman pian. Sano suoraan, että sinulla vain viirasi päässä, ja se oli pelkästään henkilökohtainen ongelma. Pyydä anteeksi.
Omapa on elämäsi, itse sen oman näköiseksi teet. Mies tekee omat valintansa itse ja hänen tyhmyys jäädä suhteeseenne on hänen ongelma.
Kasvamalla aikuiseksi. Otat vastuun omista tunteistasi.
Minua ihmetyttää, että olen käynyt terapioissa vuosia, mutta edelleenkin esim. tämän tasoiset asiat ovat ratkaisematta. En varmasti kokisi niin valtavaa tarvetta purkaa oloani kehenkään, ellei se äitini olisi ollut minua kohtaan niin hirveä. Hän purki minuun aina kaiken pahan olonsa ja syyllisti minua, ja jälkeenpäin asioista ja tilanteista keskutsellessamme, siis kun minä muistutin häntä hänen kamalasta käytöksestään minua kohtaan hän väitti ettei mitään sellaista ollut tapahtunut! Ettei muka ollut käyttäytynyt huonosti vanhempana! Eli sillä hän mahdollisti sen hirveän käytöksensä minua kohtaan, että hän ei ilmeisesti kyennyt kokemaan olleeensa paikalla kun se tapahtui, ja jälkikäteen kielsi kaiken, eli siis itselleen täysin vääristelevässä maailmassa.
Se kaikki vaikeutti minun elämääni, ja teki hänen omaansa helpommaksi. Se valehtelu.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omapa on elämäsi, itse sen oman näköiseksi teet. Mies tekee omat valintansa itse ja hänen tyhmyys jäädä suhteeseenne on hänen ongelma.
Sinä et nyt tajua. Tottakai se on ongelma, mutta miten sen muuttaisi? En minä halua siitä ongelmaa, joka se on.
Ap
Kivikissa, tuo läheistensä rääkkäämisen mestari on todella myrkyllinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kasvamalla aikuiseksi. Otat vastuun omista tunteistasi.
Neuvopa sitten, kuinka. Varaan oikeuden siihen, että neuvosi eivät ole toimivia, mutta ehkäpä sulla on, anna pois vain.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kivikissa, tuo läheistensä rääkkäämisen mestari on todella myrkyllinen ihminen.
Minusta tulee myrkyllinen niissä hetkissä, kuten sinustakin haukkuessasi minua tulee jonkinverran myrkyllinen ihminen, tai sitten vain olet sitä, mutta se ei tarkoita, että ole vain sitä tai vain sellainen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kasvamalla aikuiseksi. Otat vastuun omista tunteistasi.
Myös peukuttajat voisivat kertoa miten. Huhuu?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Omapa on elämäsi, itse sen oman näköiseksi teet. Mies tekee omat valintansa itse ja hänen tyhmyys jäädä suhteeseenne on hänen ongelma.
Ja tämähän ei siis ole oman näköistäni elämää, olet jotenkin tyhmä, jos et sitä avauksesta jo tajunnut.
Ap
Vaan mulla on onge lma, joka on ä i ti ni aiheuttama.
Ap
No ni, aika hiljaista. Eli ette tekään tiedä ratkaisuja mun ongelmiini. Miksi pitää sitten syytellä ja haukkua minua siitä, itsekin olisitte aivan samanlaisia samassa tilanteessa, etteosaisikaan ratkaista asiaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kivikissa, tuo läheistensä rääkkäämisen mestari on todella myrkyllinen ihminen.
Koitapa keskustella olematta myrkyllinen, jooko?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvamalla aikuiseksi. Otat vastuun omista tunteistasi.
Neuvopa sitten, kuinka. Varaan oikeuden siihen, että neuvosi eivät ole toimivia, mutta ehkäpä sulla on, anna pois vain.
Ap
En ole ylläoleva, mutta tuo ”vastuun ottaminen tunteista” on sitä, että tajuat, että ne tunteet tulevat sisältäsi, eikä miehellä ole osaa eikä arpaa niihin.
Aloituksessa kerrotkin tajunneesi tämä, ainakin osittain. Opi tiedostamaan entistä vahvemmin, että tunne kertoo AINA sinusta itsestäsi, ei koskaan miehestä. Miehen toiminta vain triggeröi ne tunteet sinussa.
Ja kun tajuat vastuusi, niin pyydä anteeksi. Aidosti.
Millaisessa terapiassa oot käynyt? Koska luulen et se olis se mikä auttaa. Käsitellä ne äidin aiheuttamat traumat. Niin sun paha olo vähenee ja pystyt ottamaan vastuun tunteistasi etkä kaada niitä toisen päälle. Mikään ratkaisukeskeinen kikkakolmosten etsiminen tai pelkkä asioista puhuminen ei auta, jos sulla on traumaattisia kokemuksia. Pitää olla terapeutti joka osaa auttaa sut niiden äärelle ja läpi. Tsemppiä. Kuulostaa siltä et tilanne paha eikä pariduhdekaan kauaa voi tuollaista kestää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvamalla aikuiseksi. Otat vastuun omista tunteistasi.
Neuvopa sitten, kuinka. Varaan oikeuden siihen, että neuvosi eivät ole toimivia, mutta ehkäpä sulla on, anna pois vain.
ApEn ole ylläoleva, mutta tuo ”vastuun ottaminen tunteista” on sitä, että tajuat, että ne tunteet tulevat sisältäsi, eikä miehellä ole osaa eikä arpaa niihin.
Aloituksessa kerrotkin tajunneesi tämä, ainakin osittain. Opi tiedostamaan entistä vahvemmin, että tunne kertoo AINA sinusta itsestäsi, ei koskaan miehestä. Miehen toiminta vain triggeröi ne tunteet sinussa.
Ja kun tajuat vastuusi, niin pyydä anteeksi. Aidosti.
Mitä se auttaa, kun mua raivostuttaa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Millaisessa terapiassa oot käynyt? Koska luulen et se olis se mikä auttaa. Käsitellä ne äidin aiheuttamat traumat. Niin sun paha olo vähenee ja pystyt ottamaan vastuun tunteistasi etkä kaada niitä toisen päälle. Mikään ratkaisukeskeinen kikkakolmosten etsiminen tai pelkkä asioista puhuminen ei auta, jos sulla on traumaattisia kokemuksia. Pitää olla terapeutti joka osaa auttaa sut niiden äärelle ja läpi. Tsemppiä. Kuulostaa siltä et tilanne paha eikä pariduhdekaan kauaa voi tuollaista kestää
Ensin kävin kogninitiivis(i)ssa, se oli oikeasti ihan paskaa, vaikka auttoikin tämän ongelman aiheuttamiin ongelmiin. Mutta ei poistanut tätä ei ratkaissut sitä, ei avannut sitä, että miten mulla ei ois paha olla? Ei se ole oikein, että mulla on paha olla. Mitä se kumppani siinä sitten edes hyörii, ellei auttaakseen? Seksinkö perässä? Luuseri. Ei hän minulta mitään saanut. Itse halusi niin nussimaan, nuija.
Ap
Niin ja siis nykyinen terapia on auttanut paremmin, terapeutti ymmärtää narsismin uhria. Koen että sillä näkökulmalla ollaan lähestetty kokemaani pahaa parhaiten.
Ap
Mun mies ei kyllä arvostele minua, mutta mua ahdistaa silti ajatus, että jonkun asian mennessä hieman tai enemmänkin pieleen, se antaa toiselle sellaisen ylitseni asettautumisen uskon ja kuvitelman ja tunteen, että hän jotenkin olettaakin, että mun täytyy nyt tajuta, että olen häntä alempi, koska se ja se asia.
Minua auttaisi, jos se kumppani sanoittaisi, jos ei kerran ajattele pahaa, että ei ajattele pahaa, vaan on tukenani, jos kerrn on.
Ap