Mies tulee olemaan minulle aina tärkein ihminen, vaikka hankkisimmekin lapsia

No teepä eka se lapsi ja tuu uudestaan kertomaan, että kumpi on tärkeämpi. Aika outo äiti olet, jos lapsesta ei tule ykkösprioriteetti.

No se on vähän paha julistaa asioita ennen kuin tietää miten ne hormonit lähtee itse kelläkin potkimaan kun tilanne on käsillä.

Et selvästikään tiedä äitinä olemisesta yhtään mitään.

Kaikki naiset höyrähtävät äitiydestä.

Et ole poikkeus.

Vierailija kirjoitti:

No teepä eka se lapsi ja tuu uudestaan kertomaan, että kumpi on tärkeämpi. Aika outo äiti olet, jos lapsesta ei tule ykkösprioriteetti.

Mutta isä ei ole outo, jos lähtee ja jättää vaimonsa ja lapsensa?

Minulle romanttinen rakkaus on ykkösprioriteetti, nyt ja aina. Tämä ei tule muuttumaan.

Ap

Niin min‪äkin kuvittelin ennen kuin lapset syntyi. 

Vierailija kirjoitti:

Et selvästikään tiedä äitinä olemisesta yhtään mitään.

No kerropa? Ja äitylit ovat sitten eri asia kuin äidit. Miten voi olla niin vaikea käsittää, että joillekin romanttinen rakkaus ON tärkeämpi kuin mikään muu?

Eivätkä kaikki äidit edes rakasta lapsiaan. Aivan turha äitimyytti tuo, että lapsesta tulee äidille aina tärkein. Kulttuurijuttu.

Ap

Tuo on aika naiivia kuvitella, että voit päättää kumpaa rakastat enemmän. Päätikö sinä rakastua mieheesi? Tuskinpa. Onhan tuo herttainen ajatus, ja onhan se suotavaa että yhteys ja rakkaus pyritään pitämään vahvana läpi arjen, mutta tunteitasi et voi tietää ennen kuin sen toukan olet maailmaan puskenut.

Tämä on näitä avauksia, jotka aloittajan kannattaa itse ottaa talteen ja lukea sitten, jos ja kun on joskus päättänyt lapsia hankkia ja onnekseen saanut. Vaikka itse asiasta olisikin edelleen samaa mieltä, voin vakuuttaa, että aloituksen sävy hävettää. Inhimillinen kasvu on joskus sellaista.

Se romanttinen rakkaus on kovin hauras ja vaihteleva tunne verrattuna vanhemman rakkauteen lasta kohtaan. On aivan totta, että on vanhempia, jotka eivät rakasta lastaan. Samoin on puolisoita, jotka eivät rakasta sitä itse valittua henkilöä. On oikeastaan kovin surullista, jos saisit lapsia, ja silti haihattelisit romantiikan perään vain. Aina vain uusi kohde, ja se olisi se tärkein.

Eipä sinun kannata lapsia hankkiakaan, jos asenne on jo tuo. Oma lapsi on minulle tärkeämpi kuin mikään muu maailmassa. Minä olen itselleni toiseksi tärkein ja mies on vasta kolmantena tärkeysjärjestyksessä minulle.

Mies voi olla tuleva ex, mutta lapsesi on AINA oleva sinun lapsesi, siinäkin tapauksessa vaikka tulisi ero ja mies saisi lapsen yksinhuoltajuuden. Lapsi ei kuitenkaan ole ex-lapsi.

Kyllä minä tunnen ap:n kaltaisia henkilöitä, joille romanttinen rakkaus tai ehkä lähinnä seksi on kaikkein tärkein asia ja siinä jäävät lapsetkin sivuun kun uutta romantiikkaa pukkaa. Ns. romanttiset tyypit, jotka haluvat elää rakastumisen vaihetta jatkuvasti, joutuvat aika usein vaihtamaan rakkauden kohdettaan kun arki koittaa ja muuttuu tylsäksi. Onneksi meillä on yhteiskunta, joka puuttuu asioihin tarvittaessa (jos lapset jäävät esim. heitteille).

Ei kannata teidän sitten tehdä lapsia ollenkaan.

Siinä on romantiikka kaukana kun on luullut valvoneensa jo puoli vuotta ja sitten vauva alkaakin tehdä hampaita ja oppii konttaamaan ja nousemaan tukea varten suunnilleen samana päivänä ja sitten vasta tajuut, että tämähän se vasta valvomista onkin.

Siinä tilanteessa kun yrittäisi vielä laittaa parisuhteen lapsenhoidon edelle niin se stressi ja väsymys voisi olla lamauttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun mies polkee ennemmin naapurin ritvaa kuin tulpatonta mopoa eikä katsokaan sua päin, siinähän olet raskausarpinesi, läskeinesi, riipurintoinesi ja revittyine vit-tuinesi.

Kysytäänpä sitten mitä mieltä olet.

Aika pervoa, jos mies polkisi naapurin "ritvaa", eivätkös ritvat olet jo kuusikymppisiä. Nyt lähiömammat ovat Jannaa, Jannikaa, Jessicaa, Jennicaa, Jennaa, Jasminea ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No teepä eka se lapsi ja tuu uudestaan kertomaan, että kumpi on tärkeämpi. Aika outo äiti olet, jos lapsesta ei tule ykkösprioriteetti.

Mutta isä ei ole outo, jos lähtee ja jättää vaimonsa ja lapsensa?

Minulle romanttinen rakkaus on ykkösprioriteetti, nyt ja aina. Tämä ei tule muuttumaan.

Ap

Juu, niin varmaan on. Tuo asia oikeasti on niin, ettei sitä vain voi tietää ennen kuin se lapsi on siinä. Ja tuohon ekaan, niin valitettavasti mies ei ole outo, jos lähtee lätkimään. Kaikilla miehillä ei vain tule sitä isäviettiä. Ei kyllä kaikilla naisillakaan tule äitiviettiä, mutta se on huomattavasti harvinaisempaa.

Ap ei tule täältä eromammojen joukosta saamaan tukea mielipiteelleen. Totuus on se, että lapsen on paras kasvaa perheessä, jossa vanhemmat rakastavat toisiaan maailman eniten. Ei se tarkoita mustavalkoisesti sitä että lapset ovat heitteillä kun äiti ja isi peuhaa. Vaan antaa hyvän mallin terveestä naisen ja miehen välisestä suhteesta joka kestää läpi elämän. Niinpä niin .

Vierailija kirjoitti:

Kaikki naiset höyrähtävät äitiydestä.

Et ole poikkeus.

Mä olen kyllä onnistunut kasvattamaan omani ilman höyrähtämisiä, kuten omakin äitini aikanaan. Ei olla erityisen äidillisiä. 

Toistaiseksi lapsettomana olen paljon pohtinut tätä, eli kumpi sitten onkaan tärkeämpi, kumppani vai lapsi/lapset? Olen kuullut joitakin mielipiteitä, joissa kumppani on yhä tärkein, vaikka yleinen mielipide tuntuu olevan se, että lapsista vain "luonnostaan" tulee ykkösiä.

Mun kokemuksen mukaan tää ei kerro välttämättä niinkään huonosta vanhemmuudesta, vaan enemmänkin niin päin, että jotkut parit, joilla on jo tosi syvä ja vahva suhde, onnistuvat jotenkin säilyttämään sen suhteen vaikka tulee lapsia. Usein näillä ihmisillä se lasten tulo on myös lähentänyt ja syventänyt suhdetta, joka on taas päinvastoin kuin useimmissa suhteissa, missä se enemmänkin koettelee ja vaatii sopeutumista.

Vaikea selittää, mutta noissa pareissa ollaan usein jo selkeästi vanhempia, oltu ehkä pitkään yhdessä ja suhde on vakiintunut selvästi alun huumasta lujaksi kumppanuudeksi ja pohjautuu selvästi eniten luottamukseen, arjen tukemiseen ja lämpimään yhdessäoloon eikä niinkään romanttiseen tai eroottiseen vetovoimaan.

Jännä nähdä, miten omassa suhteessa käy, kun esikoista olisi tarkoitus alkaa n. vuoden päästä tekemään. En pidä kumpaakaan tapaa olla perheellinen ja suhteessa toista parempana, kunhan pohdiskelen.

Mä luulin ajattelevani aika samoin kunnes ap alkoi puhua romanttisesta rakkaudesta. Mä en halua laittaa lapsia mieheni edelle. Parisuhde mieheen on ollut ennen lapsia, kannattelee perhettä ja jää vielä kun lapset aikuistuvat. Vanhempien kestävä parisuhde on lapsille turvallinen kasvualusta. Arjessa lasten tarpeet ovat monesti kiireisempiä ja aikuiset voivat odottaa, mutta se ei tarkoita ettäkö lapset olisivat tärkeämpiä.

Mutta jos puolisosta puhuu romanttisena rakkautena, saa sen käsityksen, että kun romanttisen rakkauden kohde vaihtuu, entinen puoliso ja lapsetkin saavat väistyä. Se arvomaailma on taas ihan päinvastainen kuin omani.