Oudoin asia miä olet pelännyt lapsena? (TV-ohjelma, radiojuttu, outo tapahtuma)
Millaiset oudot asiat pelottivat sinua lapsena?
Itse pelkäsin hillittömästi kun joskus 90-luvulla maikkari näytti sinisissä raameissa tulevien ohjelmien mainoksia, ja yksi niistä mainoksista oli "Hermunen Yönälkään". Mielestäni "Hermunen" kuulosti joltain mörön nimeltä ja sillä oli nälkä. Yöllä.
Johtui varmaan siitä etten saanut katsoa yöllä telkkaria koska sieltä tuli "pelottavia ohjelmia" ja tietty jotain Hermusta mainostettiin myöhään koska se oli suunnattu aikuisille. Pienessä lapsen mielessä se oli vähintään Manaaja tai Poltergeist. Ei olisi pitänyt katsella salaa. :D
Kommentit (186)
Näkki. Mummo aina pelotteli sillä.
Se joku Ylen ohjelmien tuottajien tunnari (ohjelmien lopussa) jossa tuli savua ja nainen nauroi maanisesti Hyi! Muistaako kukaan?
"Varokaa heikkoja jäitä" oli vähän pelottava (jäi kyllä mieleen, mikä kai oli tarkoituskin) ja se Ylen tietoiskun syyttävä sormi.
Vierailija kirjoitti:
Se joku Ylen ohjelmien tuottajien tunnari (ohjelmien lopussa) jossa tuli savua ja nainen nauroi maanisesti Hyi! Muistaako kukaan?
mä olin just tulos siitä samasta pahasta naisesta kirjottaa! Se " haa ha ha ha haha" ja se savu mikä tuli siihe hetkeks :O
Vierailija kirjoitti:
Se joku Ylen ohjelmien tuottajien tunnari (ohjelmien lopussa) jossa tuli savua ja nainen nauroi maanisesti Hyi! Muistaako kukaan?
Ei tainnut olla Ylen vaan Broadcasters-tuotantoyhtiön, muistelisin.
Jääkausi. Meillä ei ollut televisiota, mutta muistaakseni Seura-lehdessä oli juttu, miten joskus tulee seuraava jääkausi, ja piirroskuvituksessa ihmiset juoksivat pakoon vuorenkorkuista jääseinämää. Säikähdin sitä hirveästi, kun luulin että jääkausi tulee yhtäkkiä ja ihan lähitulevaisuudessa.
Vähän myöhemmin, kun meillä oli jo televisio, sieltä tuli joku poliittinen keskusteluohjelma, A-studio tai vastaava. Sen alussa keskustelijat istuivat pöydän ääressä Ku klux klan -tyyliset huput päässään, ja kamera lähestyi heitä aavemaisen musiikin säestämänä.
Pelkäsin myös Aku Ankan klassikkosarjaa, jossa luuranko kanniskeli aarrearkkua skotlantilaisessa linnassa, ja sen jälkeen pelkäsin luurankoja yleensäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joku Ylen ohjelmien tuottajien tunnari (ohjelmien lopussa) jossa tuli savua ja nainen nauroi maanisesti Hyi! Muistaako kukaan?
Ei tainnut olla Ylen vaan Broadcasters-tuotantoyhtiön, muistelisin.
Joo just se!
Pelle Hermanni, varsinkin se alkumusiikki kun sen pellen naama pyöri palasina pitkin telkkariruutua :/
En mainitse sen enempää näitä peruspelkoja kuten Jäävaroitusta Pikku Kakkosesta tai tuota Broadcasters tunnaria kun kyse kuitenkin oudoista peloista.
Joskus pelkäsin Presidentti-kahvien mainoksia, ei siis niitä Tietysti Pauligin-mainoksia vaan eräitä toisia.
Mainoksissa näytettiin yleensä lähikuvia kultaisesta kahvikupista hämärällä taustalla ja mainoksissa yleensä soi taustalla vielä pelottava viulu/sellomusiikki. Toinen versio mainoksesta on myös semmoinen missä on vain savua taustalla ja se sama viulumusiikki soi.
Pelkäsin rappusia vinttiin. Paha vaan kun vintillä oli mun huone ja jouduin rappusia kulkemaan siis usein. Suorastaan juoksin ne aina. Rappuset oli ihan tavalliset rappuset mutta valaistus huono, joten ne näytti pahaenteisiltä.
Toinen oli ulkohuussiin meneminen illalla/yöllä. Usein pissasin salaa rappusten viereen kun en uskaltanut mennä. Vanhemmat käski ottaa taskulampun mukaan ettei pelota pimeä, mutta sitten vasta pelottikin että taskulampun valossa näkyykin yhtäkkiä joku naama.
Pelkäsin myös komeroita. Olin kuullut että komerossa oli oli ollut itse saatana, ei siis meillä mutta jossain missä lapset oli pelanneet sitä lautapeliä. En muista sen nimeä.
Pelkäsin myös että Ufot tulee ja sädettää minut kyytiin.
Noidan käsikirja
Ei ehkä outo, mutta mistään en ole moisia traumoja saanut
Mr. Proper -pesuainepullo. Se miehen kuva pullon kyljessä.
Vierailija kirjoitti:
Se joku Ylen ohjelmien tuottajien tunnari (ohjelmien lopussa) jossa tuli savua ja nainen nauroi maanisesti Hyi! Muistaako kukaan?
Mäkin pelkäsin sitä 😵
Vierailija kirjoitti:
Pelle Hermanni, varsinkin se alkumusiikki kun sen pellen naama pyöri palasina pitkin telkkariruutua :/
Mä tykkäsin Pelle Hermannista, mutta pelkäsin sitä sen elävää keppiä.
Pelkäsin taru sormusten herrasta kirjan kantta. Ennen kuin luin sen, paras juttu.
Ajattelin aina illalla ulkona kävellessä, että jos en ehdi johonkin tiettyyn kohtaan ennen seuraavaa autoa, luuranko syö mut.
Näin alle 10-vuotiaana Hitchkokin Linnut-elokuvan. Ei nukuttanut.