Kielten opiskelijat! Mikä kieli on mielestäsi vaikea?
Te, joilla on kokemusta useamman kielen opiskelusta!
Mitkä kielet koit vaikeiksi ja miksi? Opitko kieltä koskaan vai jäikö tietyt kielioppiasiat hämärän peittoon?
Onko kielioppi toisissa kielissä helppoa, toisissa vaikeampaa?
Jos puhutaan ihan kielen kieliopin perusteista (ei vain alkeista).
Missä kielessä piti tosissaan pusertaa, että oppi menee päähän?
Kielet, joiden opiskelusta haluaisin kokemusta:
ruotsi
saksa
ranska
italia
espanja
englanti
Kommentit (91)
Ruotsi ja englanti kuten varmaan kaikilla. Englantia opin aika helposti ja puhun nykyään ihan hyvin ja minusta suhteellisen helppo kieli, ruotsi taas ei mennyt päähän ollenkaan, tosin yrityskin oli kyllä vähänlaista.
Listaamistasi kielistä italia on ainoa jota en ole opiskellut, kaikkia muita enemmän tai vähemmän.
Englanti on suht helppo ja monikäyttöinen kieli(tosin tätä suomessa opiskellaan niin nuoresta pitäen että en ehkä ole paras ihminen kommentoimaan, voisi olla vähän eri tilanne alkaa nyt ihan nollasta opiskelemaan)
Mielestäni myös ruotsi on helppo jos vaan on motivaatiota(yläkouluikäisillä sitä ei aina ole)...
Saksan olen kokenut myös helpoksi, pitkät sanat on vaikeita lausua ja sanojen suvut (fem.mask.neutrit) ei aina ole loogisia mutta pikkujuttuja jos sanan suku menee väärin, viesti menee kuitenkin perille.
Ranskasta ja espanjasta olen opiskellut vain ihan alkeita, mutta motivaatiota ei ollut niin ei jäänyt juuri mitään päähän. Sanastoa voi olla vaikea oppia kun eivät ole germaanisia kieliä niinkuin englanti, saksa ja ruotsi ovat.
Ranska.
Mutkikas kielioppi ja hemmetin vaikeeta ääntää ja ymmärtää puhetta. Vaikea Suomessa kuulla missään.
T. Kääntäjä
Voisitteko samalla kertoa, kuinka pitkälle luitte näitä kieliä.
Yleensä ne alkeet on suht helpot kielessä kuin kielessä.
Vaikeudet alkaa sitten, kun tulee kaikki aikamuodot, konjugatiivit sun muut.
Itse olen Saksan alkeissa ja tuntuu mahdottomalta oppia ne hiton suvut sanan mukana.
Niissä ei ole mitään logiikkaa.
Noi kaikki on aika helppoja kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko samalla kertoa, kuinka pitkälle luitte näitä kieliä.
Yleensä ne alkeet on suht helpot kielessä kuin kielessä.
Vaikeudet alkaa sitten, kun tulee kaikki aikamuodot, konjugatiivit sun muut.Itse olen Saksan alkeissa ja tuntuu mahdottomalta oppia ne hiton suvut sanan mukana.
Niissä ei ole mitään logiikkaa.
Kielten nimet kirjoitetaan pienellä suomeksi, saksa.
Kielten oppiminen on hyvin pitkälti ulkoa opettelua, kieli kuin kieli.
Näistä ranskan tekee vaikeaksi se ääntäminen.
Italiaa "oppii" viikossa. Sen normaalin hyvää päivää - kirvesvartta.
Venäjä on vaikea.
Ruotsi - itselleni helppoa, vaikka monelle ei ole. Luin b-ruotsia yläasteella, mutta lukiossa vaihdoin ilman ekstratyötä a-ruotsiin ja kirjoitin siitä laudaturin. Helppous johtuu kai suht yksinkertaisesta ja jotenkin omaa kielipäätäni läheisistä sanojen rakenteesta.
Venäjä - sijamuodot minulle vaikea muistaa ja oppia. Aakkoset saattaa hirvittää alkuun, mutta esim. erilaiset ässätkin oppii kyllä tunnistamaan kuulopuheesta 1-2v opiskeltuaan, riippuu miten paljon opiskelee ja kuulee kieltä (käykö tunneilla, jossa joku puhuu sitä sinulle). Sijamuotojen hallitsemiseen itseltä meni 4 vuotta, kun venäjässäkin taipuu sekä adjektiivi että substantiivi ja molemmat pitää osata 3 eri suvussa ja niiden sisällä vielä muutamalla eri päätteellä. Verbit ym. helpompia.
Saksa: kielioppi kirjoittaessa helpompaa ja vähemmän päätteitä ja sijamuotoja kuin esim. venäjässä, vaikka myös adjektiivit taipuvat. Helppous tosin saattaa johtua varhaisesta aloituksesta. Olen opiskellut 10 vuotta, aloittaen 4. luokalla. Erityisen vaikeaksi koen puhumisen ja kieliopin muistamisen siinä, mutta ei satunnaiset virheet haittaa, kunhan tulee ymmärretyksi. Ymmärtäminen itse voikin olla vaikeampaa, koska saksalaiset nauttivat yhdyssanoista ja konsonanteista...
Ranskan olen vasta aloittanut, mutta se on oikeasti vaikeaa, vaikka en ole vielä edes päässyt kielioppiin pintaa syvemmälle. Phuminen ja äänteet, kaikki ne "heittomerkit" ja esim puhutun ja kirjoitetun sanan yhdistäminen ovat haastavia. Tosin muistan, että myös venäjässä ensimmäisen puolen vuoden ajan tuntui, etten osannut kurjoittaa tai lukea mitään, vaikka osasin puhua ihan hyvin yksinkertaisia keskusteluja.
MEillä oli italialainen leirikoululainen viikon. Opittiin kymmeniä sanoja ja sanontoja suit sait.
Ruotsi on helppoa alusta loppuun. Englanti on helppoa aloittaa, koska sanoja ei juuri taivutella, mutta edistyneemmällä tasolla englanti on todella vaikea kieli. Sanastoa on aivan tolkuttomasti, ja sillä tehdään valtava ero ns. fiksujen ja vähemmän fiksujen puhujien välille.
Romaanisissa kielissä vaikeinta on verbioppi, mutta kai sen kovalla työllä saa sisäistettyä.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko samalla kertoa, kuinka pitkälle luitte näitä kieliä.
Yleensä ne alkeet on suht helpot kielessä kuin kielessä.
Vaikeudet alkaa sitten, kun tulee kaikki aikamuodot, konjugatiivit sun muut.Itse olen Saksan alkeissa ja tuntuu mahdottomalta oppia ne hiton suvut sanan mukana.
Niissä ei ole mitään logiikkaa.
Itse osaan vieraana kielenä vain englantia joten en tiedä onko saksa erilainen tms. mutta en kyllä todellakaan pystyisi sanomaan esim. jotain tarkkaa aikamuotoa tai konjugatiivia jostain tietystä sanasta tai lauseesta tai tunnistaa jotain kielioppijuttuja jostakin. Surkeasti menisi varmasti sellainen testi myös ihan suomeksikin.
Ja siis oikeasti osaan enkkua ihan hyvin, pystyn puhumaan ja kirjoittamaan sähköposteja, ohjeita ym. ilman ongelmaa. Ehkä vaikeuksia tosiaan tulee jos keskittyy kielen oppimisen sijasta opettelemaan noita kielioppijuttuja ym. "kielen teoriaa" sen käyttämisen sijasta.
Vähän sama kuin opettelisi ajamaan polkupyörää opiskelemalla fysiikaalisia ilmiöitä jotka vaikuttaa pyörän pysymiseen pystyssä itse polkupyörällä ajamisen sijaan.
Englanti on helppoa sillä alkeistasolla. Hornaa kun siinä mennään tarpeeksi pitkälle ja tavoite on natiivi kielitaito.
Ruotsissa on paljon ulkoa opeteltavaa. Ääntäminen on kuitenkin helppo oppia yyn ja uun välissä olevaa äännettä ja sitä ärrää edeltävää öötä lukuunottamatta.
Italia on oikeasti todella vaikea kieli. Verbioppi pahempaa kuin ranskan kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi ja englanti kuten varmaan kaikilla. Englantia opin aika helposti ja puhun nykyään ihan hyvin ja minusta suhteellisen helppo kieli, ruotsi taas ei mennyt päähän ollenkaan, tosin yrityskin oli kyllä vähänlaista.
Helvetin idiootti, tässä ei tarkoitettu peruskoulun kieliä. Voi jumalauta soikoon mitä ääliöitä sitä maa päällään kantaakin.
Vierailija kirjoitti:
Italia on oikeasti todella vaikea kieli. Verbioppi pahempaa kuin ranskan kielessä.
Olen lukenu italiaa melko pitkälle. Ranskaa vain joskus alkeet. Miten italia on vaikeampaa kuin ranska? Siis osaatko täsmentää mitä noilla verbeillä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko samalla kertoa, kuinka pitkälle luitte näitä kieliä.
Yleensä ne alkeet on suht helpot kielessä kuin kielessä.
Vaikeudet alkaa sitten, kun tulee kaikki aikamuodot, konjugatiivit sun muut.Itse olen Saksan alkeissa ja tuntuu mahdottomalta oppia ne hiton suvut sanan mukana.
Niissä ei ole mitään logiikkaa.
Kaikki pitkänomaiset on der.
Noista ranska on ehdottomasti vaikein.