Miksi Suomi on jotenkin niin ankean tuntuinen, väritön, harmaa ja iloton maa?
Mietin tätä, kun luin HS:n kirjoituksen "Perussuomalaiset on vaarassa syöksyä kohti pimeyden ja pahuuden aikaa". Kirjoituksessa sanottiin, että suomalaisten enemmistö haluaa olla Eu:ssa. Tuli mieleen, että mitkä ne syyt ovat halulle; käsittävätkö jotkut ihmiset, että kun Suomi on Eu:ssa, niin Suomi on silloin eurooppalainen (tavoilta ja kulttuurisestikin) ja tämä on syy kannattaa?
Sen mitä olen Euroopassa paljon matkustanut, minusta keski-Euroopan maat eroavat hyvin paljon Suomesta oikeastaan kaikilta osiltaan. Ruoka-, kahvila- ja alkoholikulttuurit täysin erilaisia sekä tietenkin hintataso. Koko katukuva on paljon eläväisempi ja ruokaakin myydään siten, että sen myymiseksi ei tarvita erillistä liiketilaa, mm. Berliinissä hodareita myyvät kauppiaat sellaisesta isosta rinkasta, joka on selässä , ja jossa on kaikki lämmityssysteemit. Suomessa ei tulis kuuloonkaan.
Muutenkin Euroopassa on hyvin paljon vähemmän kaikkea ihmisten holhoamista, kuten tunnettua, sekä suurempi valinnanvapaus. Suomessa on myös rakennusmäärykset huomattavasti tiukempia, kuin muualla. Suomesssa on myös enemmän monopoleja, kuin Euroopan maissa. Politiikassa suomalaiset äänestysprosentit alhaisia verrattuna eurooppalaisiin valtioihin. Jopa pohjoismaihin verrattuna.
Yllä vain jotain havaintojani Suomi vs. Eurooppa. Eurooppa voittaa. Suomi ei ole eurooppalainen maa. Luulin Suomen vapautuvan Eu:n myötä, mutta valtiolle Eu ei merkinnyt kansalaisten minkäänlaista vapautta tai taloudellista hyötymismahdollisuutta. Mm. kÄytettyä autoahan ei saa tuoda Suomeen vain sillä hinnalla, mitä siitä on Saksassa maksanut. Alkoholi toinen tunnettu esimerkki tilaamisen suhteen esim. netistä. Suomen valtiolle Eu merkitsee vain niitä taloudellis-poliittisia helpotuksia, joita saadaan mm. tullittomuuden ja yhteisten standardien myötä, sekä muita teknisiä helpotuksia asioiden hoitoon. Kansalaisten etua se ei merkitse.
Vastaus otsikkoon on: Suomi on hyvin valtiokontrolloitu maa, joka tappaa monta asiaa. Siksi Suomi on harmaa, väritön, passiivinen ja iloton maa.
Kommentit (188)
Suomen harmauteen ja tylsyyteen on niin monia syitä, ettei kaikista niistä kirjoittamiseen riitä energia yhdeltä istumalta.
Ensinnäkin, kunnollinen kahvila- ja ravintolakulttuuri vaatii syntyäkseen sen, että kaupungit ovat tarpeeksi tiiviisti rakennettuja. Ja tätä suomalaiset jostain syystä pelkäävät. Suomalainen tyytyy mieluusti kaupungissakin asumaan kaupungin kyljen väljästi rakennetussa lähiössä (esimerkiksi Tampereen Tammela), joka siis yhdistää kaupungin ja hajaseudun huonot puolet. Ei ole pahemmin palveluita eikä erityisemmin luontoakaan. Sitten kun kaupunki ehdottaa tällaisen alueen täydennysrakentamista, niin Suomessa on kummallinen tapa valittaa siitä, että suunnitellut vähäisetkin täydennysrakennuskohteet muuttavat alueet slummeiksi. Kummasti se pusikko, jossa korkeintaan pissatetaan koiria, muuttuukin yön yli alueen asukkaille elintärkeäksi henkireiäksi. Tai parkkikentät ne vasta pyhiä ovatkin. Katutila on suomalaiskaupungeissa usein jäsentymätöntä, juuri edellämainittua pysäköintialuetta, pusikkoa ja vastaavaa.
Sama pätee kaupunkikulttuuriin yleisemmin. Kun ei ole ihmisiä, ei ole pöhinää tai mitään muutakaan kiinnostavaa, mitkä mahdollistaisivat spontaanimmat tapahtumat, joustavammat ruokapaikat, kojut, kärryt ja vastaavat ja täten elävämmän kaupunkikuvan. Näiden suhteen ainakin Helsinki on onneksi normeja löysännyt viime vuosina. Vesi on myös tärkeä elementti, mutta kovin harvassa suomalaiskaupungissa on vesi lähellä. Edes Helsinki ei tunnu erityisen merelliseltä. Varsinainen merenrantabulevardi ravintoloineen puuttuu tyystin. Etelärantahan on täyttä satamaa ja asfalttikenttää. Hakaniemenrantaan aiotaan täydennysrakentaa, ja sinne ehkä jotain sellaista suunnitellaan. Mutta kun rakennukset itsessään tulevat olemaan moderneja, ilmeettömiä laatikoita, niin alueesta ei mitenkään saada yhtä miellyttävää kuten esimerkiksi Kööpenhaminan kaunis Nyhavn.
Kuva: http://bit.ly/2mELKMu
Huom, kyseessä on vain massoittelukuva, mitään kuvassa näkyvää ei tulla tuollaisena rakentamaan. Mutta kuvitelkaa kuinka hieno tuostakin alueesta voisi tulla, jos rakennettaisiin uusvanhaan tyyliin?
Siinä missä Tukholmassa rakennettiin 90-luvulla tähän tyyliin:
https://goo.gl/maps/D6JekRVYEZ42
Rakennettiin Helsingissä samoihin aikoihin tällaista:
https://goo.gl/maps/6nvbzXvQmTN2
Olen seurannut kaupunkisuunnittelua tiiviimminkin, ja valitettavasti suomalainen kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri on tasoltaan aivan ala-arvoista valtaosaan Eurooppaan verrattuna. Suunnitelmista puuttuu kokonaan kunnianhimo. Olen paljon miettinyt juuri sitä, että luulisi kaupunkien päättäjien, arkkitehtien, virkamiesten ja muiden olevan sitä kansanryhmää, mikä matkustelee ulkomailla. Jotenkin sitä luulisi, että näistä sympaattisista eurooppalaisista kaupunkikohteista haluttaisiin ottaa oppia ja luoda yhtä elävää ja idyllistä elinympäristöä tänne koti-Suomeenkin. Mutta kun ei niin ei.
Keski-Euroopassa maaseudun pienkaupungitkin ovat keskustoiltaan tiiviitä siinä missä täällä kunnan keskustassa on ehkä S-market ja jokin pikku kahvila siinä sivussa. Loput palvelut ovatkin sitten jonkin valtaväylän varren liikenneasemalla. Surullisinta on ehkä juuri se, että niin moni suomalainen tyytyy ABC:n buffettien ruokiin, eikä välitä paremmasta laadusta.
1/2
Sitten vielä se fakta, että monet meidän kaupungeistamme ovat kovin nuoria, jolloin valtaosa rakennuskannasta on 50-, 60-, 70-, ja 80-luvuilta. Kaupunkikuva on usein monotonista (suoraan sanottuna rumaa), kun historiallisia kerrostumia ei liiemmin ole ja kaupunki tuntuu juurettomalta. Turun tauti on todella häpeällinen asia, kun katselee kuvia upeista vanhoista rakennuksista, joita vain muutama vuosikymmen sitten purettiin, niin sydänhän siinä melkein itkee. Joissakin maissa on rakennettu ihan viime aikoina kokonaisia alueita uusklassisella tyylillä. Puolassa jälleenrakennettiin toisen maailmansodan jälkeen iso osa tuhoutuneista rakennuksista vanhoja vastaaviksi. Suomessa näin ei tehty, vaan rakennettiin funktionalismin ja modernismin kukkasia. Berliinissä jälleenrakennetaan parhaillaan toisen maailmansodan jälkeen vaurioitunut ja myöhemmin purettu Berliner Stadtschloss kokonaan takaisin:
http://cam01.berlinerschloss-webcam.de/
Turun kauppatorin ympäristö tulisi palauttaa vanhaan ilmeeseen siinä määrin kuin mahdollista. Mutta kuinka moni voisi uskoa tällaisen tapahtumiseen Suomessa? Ei tule ikinä tapahtumaan täällä. Suomessa valtaosa arkkitehdeistä vastustaa uusvanhaa arkkitehtuuria ja pitävät tällaista teennäisenä kitschinä. Rakennusten rumuus ei itsessään selitä kaikkea kaupungin eläväisyydestä, mutta väittäisin ihmisten viihtyvän vanhassa, ihmisen mittakaavaan rakennetussa Porvoossa enemmän kuin uudemmalla puolella kaupunkia.
Lisäksi Suomen kaupungistuminenkin alkoi kunnolla vasta 60- ja 70-luvuilla, jolloin kaupunkisuunnittelussa elettiin juuri sitä utopisesti tulevaisuuteen katsovaa aikaa, ja autojen roolia kaupunkisuunnittelussa alettiin painottamaan merkittävästi. Kaupunki ei enää kasvanutkaan luonnollisesti ulospäin, vaan metsälähiöihin neukkukuutioihin. Lähellä oli aikoinaan sekin, ettei isoa osaa koko Helsingin historiallisesta kantakaupungista tuhottu motareiden tieltä (Smith-Polvisen suunnitelma).
Espoossakin päästiin aloittamaan lähes täysin puhtaalta pöydältä suunnittelemaan uusien metroasemien ympäristöjä. Esimerkiksi Niittykumpu, näyttääkö alue muka jonkun silmään miellyttävältä kaupunkiympäristöltä? Rakennukset samaa muotoa monotonisine julkisivuineen hujan hajan sijoitettuna. Katujen varret ovat yhtä muuria, pieniä liiketiloja ei ole, vaan palvelut on kaikki keskitetty kauppakeskukseen, kuten valitettavan usein Suomessa tehdään.
Toisinaan sitä tulee mietittyä, miltä Suomen kaupungit voisivat näyttää, jos Keskustaa ei olisi koskaan ollut olemassa ja kaupungistuminen olisi tapahtunut jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Tai jos pääkaupunkia ei olisi koskaan siirretty Helsinkiin. Vaikka Helsingissä asunkin, niin uskoisin meillä olevan paljon hienompi pääkaupunki nyt, jos Turku olisi viimeiset vuosisadat kasvanut Suomen pääkaupunkina. Kaupungin sijainti olisi ollut parempi kasvun kannalta, toisin kuin Helsingin joka sijaitsee kapealla niemellä.
2/2
Juuri kuten aiempi kommentoija sanoi, ehkä hallitus haluaa ihmisten pysyvän ruodussa niin että kaikki on kontrolloituja ja ihmisillä ei ole paljon mahdollisuuksia muuttaa elämäänsä. Pääministerikään ei juuri osaa neuvotella vaan sanoo vain että näin on pakko tehdä.
Ja tosiaan Suomessa asiat halutaan tehdä vaikeimman kautta eikä esim. Ruotsista haluta ottaa mallia vaikka moni asia hoidetaan Ruotsissa paremmin.
Ihme kusipäitä olette. Mun tuntuu aina pahalta kun näen niitä kurjia katukauppiaita ulkomailla. Ei niillä ole mitään elämää. Ei ole sosiaaliturvaa eikä kukaan maksa eläkkeitä. Suomessa kun tavarat ostetaan marketista työntekijät saa palkat, työterveyshuollon, eläkkeet, työajat, tauot.
Varmaan kiva turistina pyöriä jossain Keski-Euroopassa mutta tekisitkö itse 12 tunnin päivää kadulla.
Käyttäjä464 kirjoitti:
Ja tosiaan Suomessa asiat halutaan tehdä vaikeimman kautta eikä esim. Ruotsista haluta ottaa mallia vaikka moni asia hoidetaan Ruotsissa paremmin.
Unohdit kertoa ne asiat
Ruska Persu kirjoitti:
Suomen harmauteen ja tylsyyteen on niin monia syitä, ettei kaikista niistä kirjoittamiseen riitä energia yhdeltä istumalta.
Ensinnäkin, kunnollinen kahvila- ja ravintolakulttuuri vaatii syntyäkseen sen, että kaupungit ovat tarpeeksi tiiviisti rakennettuja. Ja tätä suomalaiset jostain syystä pelkäävät. Suomalainen tyytyy mieluusti kaupungissakin asumaan kaupungin kyljen väljästi rakennetussa lähiössä (esimerkiksi Tampereen Tammela), joka siis yhdistää kaupungin ja hajaseudun huonot puolet. Ei ole pahemmin palveluita eikä erityisemmin luontoakaan. Sitten kun kaupunki ehdottaa tällaisen alueen täydennysrakentamista, niin Suomessa on kummallinen tapa valittaa siitä, että suunnitellut vähäisetkin täydennysrakennuskohteet muuttavat alueet slummeiksi. Kummasti se pusikko, jossa korkeintaan pissatetaan koiria, muuttuukin yön yli alueen asukkaille elintärkeäksi henkireiäksi. Tai parkkikentät ne vasta pyhiä ovatkin. Katutila on suomalaiskaupungeissa usein jäsentymätöntä, juuri edellämainittua pysäköintialuetta, pusikkoa ja vastaavaa.
Sama pätee kaupunkikulttuuriin yleisemmin. Kun ei ole ihmisiä, ei ole pöhinää tai mitään muutakaan kiinnostavaa, mitkä mahdollistaisivat spontaanimmat tapahtumat, joustavammat ruokapaikat, kojut, kärryt ja vastaavat ja täten elävämmän kaupunkikuvan. Näiden suhteen ainakin Helsinki on onneksi normeja löysännyt viime vuosina. Vesi on myös tärkeä elementti, mutta kovin harvassa suomalaiskaupungissa on vesi lähellä. Edes Helsinki ei tunnu erityisen merelliseltä. Varsinainen merenrantabulevardi ravintoloineen puuttuu tyystin. Etelärantahan on täyttä satamaa ja asfalttikenttää. Hakaniemenrantaan aiotaan täydennysrakentaa, ja sinne ehkä jotain sellaista suunnitellaan. Mutta kun rakennukset itsessään tulevat olemaan moderneja, ilmeettömiä laatikoita, niin alueesta ei mitenkään saada yhtä miellyttävää kuten esimerkiksi Kööpenhaminan kaunis Nyhavn.
Kuva: http://bit.ly/2mELKMu
Huom, kyseessä on vain massoittelukuva, mitään kuvassa näkyvää ei tulla tuollaisena rakentamaan. Mutta kuvitelkaa kuinka hieno tuostakin alueesta voisi tulla, jos rakennettaisiin uusvanhaan tyyliin?
Siinä missä Tukholmassa rakennettiin 90-luvulla tähän tyyliin:
https://goo.gl/maps/D6JekRVYEZ42
Rakennettiin Helsingissä samoihin aikoihin tällaista:
https://goo.gl/maps/6nvbzXvQmTN2
Olen seurannut kaupunkisuunnittelua tiiviimminkin, ja valitettavasti suomalainen kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri on tasoltaan aivan ala-arvoista valtaosaan Eurooppaan verrattuna. Suunnitelmista puuttuu kokonaan kunnianhimo. Olen paljon miettinyt juuri sitä, että luulisi kaupunkien päättäjien, arkkitehtien, virkamiesten ja muiden olevan sitä kansanryhmää, mikä matkustelee ulkomailla. Jotenkin sitä luulisi, että näistä sympaattisista eurooppalaisista kaupunkikohteista haluttaisiin ottaa oppia ja luoda yhtä elävää ja idyllistä elinympäristöä tänne koti-Suomeenkin. Mutta kun ei niin ei.
Keski-Euroopassa maaseudun pienkaupungitkin ovat keskustoiltaan tiiviitä siinä missä täällä kunnan keskustassa on ehkä S-market ja jokin pikku kahvila siinä sivussa. Loput palvelut ovatkin sitten jonkin valtaväylän varren liikenneasemalla. Surullisinta on ehkä juuri se, että niin moni suomalainen tyytyy ABC:n buffettien ruokiin, eikä välitä paremmasta laadusta.
1/2
Ja kerrankin joku puhuu asiaa!!! Hienoa, että tähän ongelmaan on havahduttu, johtaako havahtuminen mihinkään konkreettiseen on vain toivon asia.
Ruska Persu kirjoitti:
Sitten vielä se fakta, että monet meidän kaupungeistamme ovat kovin nuoria, jolloin valtaosa rakennuskannasta on 50-, 60-, 70-, ja 80-luvuilta. Kaupunkikuva on usein monotonista (suoraan sanottuna rumaa), kun historiallisia kerrostumia ei liiemmin ole ja kaupunki tuntuu juurettomalta. Turun tauti on todella häpeällinen asia, kun katselee kuvia upeista vanhoista rakennuksista, joita vain muutama vuosikymmen sitten purettiin, niin sydänhän siinä melkein itkee. Joissakin maissa on rakennettu ihan viime aikoina kokonaisia alueita uusklassisella tyylillä. Puolassa jälleenrakennettiin toisen maailmansodan jälkeen iso osa tuhoutuneista rakennuksista vanhoja vastaaviksi. Suomessa näin ei tehty, vaan rakennettiin funktionalismin ja modernismin kukkasia. Berliinissä jälleenrakennetaan parhaillaan toisen maailmansodan jälkeen vaurioitunut ja myöhemmin purettu Berliner Stadtschloss kokonaan takaisin:
http://cam01.berlinerschloss-webcam.de/
Turun kauppatorin ympäristö tulisi palauttaa vanhaan ilmeeseen siinä määrin kuin mahdollista. Mutta kuinka moni voisi uskoa tällaisen tapahtumiseen Suomessa? Ei tule ikinä tapahtumaan täällä. Suomessa valtaosa arkkitehdeistä vastustaa uusvanhaa arkkitehtuuria ja pitävät tällaista teennäisenä kitschinä. Rakennusten rumuus ei itsessään selitä kaikkea kaupungin eläväisyydestä, mutta väittäisin ihmisten viihtyvän vanhassa, ihmisen mittakaavaan rakennetussa Porvoossa enemmän kuin uudemmalla puolella kaupunkia.
Lisäksi Suomen kaupungistuminenkin alkoi kunnolla vasta 60- ja 70-luvuilla, jolloin kaupunkisuunnittelussa elettiin juuri sitä utopisesti tulevaisuuteen katsovaa aikaa, ja autojen roolia kaupunkisuunnittelussa alettiin painottamaan merkittävästi. Kaupunki ei enää kasvanutkaan luonnollisesti ulospäin, vaan metsälähiöihin neukkukuutioihin. Lähellä oli aikoinaan sekin, ettei isoa osaa koko Helsingin historiallisesta kantakaupungista tuhottu motareiden tieltä (Smith-Polvisen suunnitelma).
Espoossakin päästiin aloittamaan lähes täysin puhtaalta pöydältä suunnittelemaan uusien metroasemien ympäristöjä. Esimerkiksi Niittykumpu, näyttääkö alue muka jonkun silmään miellyttävältä kaupunkiympäristöltä? Rakennukset samaa muotoa monotonisine julkisivuineen hujan hajan sijoitettuna. Katujen varret ovat yhtä muuria, pieniä liiketiloja ei ole, vaan palvelut on kaikki keskitetty kauppakeskukseen, kuten valitettavan usein Suomessa tehdään.
Toisinaan sitä tulee mietittyä, miltä Suomen kaupungit voisivat näyttää, jos Keskustaa ei olisi koskaan ollut olemassa ja kaupungistuminen olisi tapahtunut jo vuosikymmeniä aikaisemmin. Tai jos pääkaupunkia ei olisi koskaan siirretty Helsinkiin. Vaikka Helsingissä asunkin, niin uskoisin meillä olevan paljon hienompi pääkaupunki nyt, jos Turku olisi viimeiset vuosisadat kasvanut Suomen pääkaupunkina. Kaupungin sijainti olisi ollut parempi kasvun kannalta, toisin kuin Helsingin joka sijaitsee kapealla niemellä.
2/2
Amen.
Ei kahvilat ole mitään kultuuria. Kyllä aikuisen ihmisen luulisi keksivät ajalleen muutakin käyttöä kuin ravintolassa tai kahvilassa istuminen.
Jos Suomi ei ole Eurooppalainen niin mikä Usa sitten on kun sielläkään ei ole kahviloita ja kaupungit on ruutukaavassa jossain pellolla. Onko Suomi Amerikkalainen? Eikös kaikki amerikkalainen ole hienoa.
Vierailija kirjoitti:
Ruska Persu kirjoitti:
Suomen harmauteen ja tylsyyteen on niin monia syitä, ettei kaikista niistä kirjoittamiseen riitä energia yhdeltä istumalta.
Ensinnäkin, kunnollinen kahvila- ja ravintolakulttuuri vaatii syntyäkseen sen, että kaupungit ovat tarpeeksi tiiviisti rakennettuja. Ja tätä suomalaiset jostain syystä pelkäävät. Suomalainen tyytyy mieluusti kaupungissakin asumaan kaupungin kyljen väljästi rakennetussa lähiössä (esimerkiksi Tampereen Tammela), joka siis yhdistää kaupungin ja hajaseudun huonot puolet. Ei ole pahemmin palveluita eikä erityisemmin luontoakaan. Sitten kun kaupunki ehdottaa tällaisen alueen täydennysrakentamista, niin Suomessa on kummallinen tapa valittaa siitä, että suunnitellut vähäisetkin täydennysrakennuskohteet muuttavat alueet slummeiksi. Kummasti se pusikko, jossa korkeintaan pissatetaan koiria, muuttuukin yön yli alueen asukkaille elintärkeäksi henkireiäksi. Tai parkkikentät ne vasta pyhiä ovatkin. Katutila on suomalaiskaupungeissa usein jäsentymätöntä, juuri edellämainittua pysäköintialuetta, pusikkoa ja vastaavaa.
Sama pätee kaupunkikulttuuriin yleisemmin. Kun ei ole ihmisiä, ei ole pöhinää tai mitään muutakaan kiinnostavaa, mitkä mahdollistaisivat spontaanimmat tapahtumat, joustavammat ruokapaikat, kojut, kärryt ja vastaavat ja täten elävämmän kaupunkikuvan. Näiden suhteen ainakin Helsinki on onneksi normeja löysännyt viime vuosina. Vesi on myös tärkeä elementti, mutta kovin harvassa suomalaiskaupungissa on vesi lähellä. Edes Helsinki ei tunnu erityisen merelliseltä. Varsinainen merenrantabulevardi ravintoloineen puuttuu tyystin. Etelärantahan on täyttä satamaa ja asfalttikenttää. Hakaniemenrantaan aiotaan täydennysrakentaa, ja sinne ehkä jotain sellaista suunnitellaan. Mutta kun rakennukset itsessään tulevat olemaan moderneja, ilmeettömiä laatikoita, niin alueesta ei mitenkään saada yhtä miellyttävää kuten esimerkiksi Kööpenhaminan kaunis Nyhavn.
Kuva: http://bit.ly/2mELKMu
Huom, kyseessä on vain massoittelukuva, mitään kuvassa näkyvää ei tulla tuollaisena rakentamaan. Mutta kuvitelkaa kuinka hieno tuostakin alueesta voisi tulla, jos rakennettaisiin uusvanhaan tyyliin?
Siinä missä Tukholmassa rakennettiin 90-luvulla tähän tyyliin:
https://goo.gl/maps/D6JekRVYEZ42
Rakennettiin Helsingissä samoihin aikoihin tällaista:
https://goo.gl/maps/6nvbzXvQmTN2
Olen seurannut kaupunkisuunnittelua tiiviimminkin, ja valitettavasti suomalainen kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri on tasoltaan aivan ala-arvoista valtaosaan Eurooppaan verrattuna. Suunnitelmista puuttuu kokonaan kunnianhimo. Olen paljon miettinyt juuri sitä, että luulisi kaupunkien päättäjien, arkkitehtien, virkamiesten ja muiden olevan sitä kansanryhmää, mikä matkustelee ulkomailla. Jotenkin sitä luulisi, että näistä sympaattisista eurooppalaisista kaupunkikohteista haluttaisiin ottaa oppia ja luoda yhtä elävää ja idyllistä elinympäristöä tänne koti-Suomeenkin. Mutta kun ei niin ei.
Keski-Euroopassa maaseudun pienkaupungitkin ovat keskustoiltaan tiiviitä siinä missä täällä kunnan keskustassa on ehkä S-market ja jokin pikku kahvila siinä sivussa. Loput palvelut ovatkin sitten jonkin valtaväylän varren liikenneasemalla. Surullisinta on ehkä juuri se, että niin moni suomalainen tyytyy ABC:n buffettien ruokiin, eikä välitä paremmasta laadusta.
1/2
Ja kerrankin joku puhuu asiaa!!! Hienoa, että tähän ongelmaan on havahduttu, johtaako havahtuminen mihinkään konkreettiseen on vain toivon asia.
Mulle ei kyllä auennut mitä hienoa tuossa Nyhavn kuvassa oli. Ruma kuin mikä.
Ei tarvi kuin mennä Tukholmaan niin katukuva on jo kertaluokkaa ankeampi mitä Suomessa. Roskaa, kerjäläisiä, mamuja ja kaikki vähän repsottaa
Ruotsista esimerkkejä mm. Se, että lisäkoulutus on helpompaa alalla kuin alalla: sairaanhoitajatutkinnon jälkeen voi hakeutua suoraan tekemään lääkärin pätevyyttä eli ylempää tutkintoa. Ei ole ensikertalaiskiintiöitä, ihmisten työhyvinvointi on parempaa kuin Suomessa ja vanhustenhoito hoidetaan paremmin kun taas Suomessa ei välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kahvilat ole mitään kultuuria. Kyllä aikuisen ihmisen luulisi keksivät ajalleen muutakin käyttöä kuin ravintolassa tai kahvilassa istuminen.
Tämä asenne just. Kaikki mistä voi saada iloa, on sellaista johon aikuisen ihmisen ei missään tapauksessa kuulu käyttää aikaa, koska se on typerää. Lapsuuden jälkeen ei enää saa tehdä asioita vain vilpittömän ilon vuoksi, koska silloin on muka olevinaan jotain. Kahvilat, ravintolat, taidenäyttelyt, tapahtumat jne ovat hienostelua. T: perustallaajasuomalainen
Mielestäni elintarvikkeiden myyntiä ja valmistusta koskevat säännökset Suomessa ovat paikallaan ja mikseivät olisi muuallakin. Täällä kun ostaa sen nakkisämpylän, niin voi pääsääntöisesti luottaa sen olevan hygieenisesti valmistettu ja asianmukaisesti säilytetty. Ei ne kontrollit aina ole pahasta.
Alkoholi-keskustelu kyllä ihmetyttää siltä osin, miksi kaikki keskiolutta myöten (joku kansanedustaja väläytti myös tupakkaa) siirrettäisiin pelkästään Alkon myytäväksi. Jotenkin tekopyhästi lässytetään, että sillä toimenpiteellä vähennettäisiin alkoholin kulutusta. Paskat, sanon minä. Jos nyt esim. keskaria myytäisiin vain Alkossa, niin mitä tekee ostaja. Menee sinne Alkoon muutaman kaljan takia ja ajattelee, että kun nyt kerran täällä ollaan, niin ostetaanpa niitä väkeviäkin.
Väitän, että muka hyvää tarkoittavalla rajoituksella LISÄTÄÄN alkoholin kulutusta, eritoten väkevien viinojen.
Jos Suomessa ajateltaisiin enemmän ihmisten hyvinvointia (myös työhyvinvointi), ei olisi ensikertalaiskiintiöitä tai sitten olisi vaihtoehtoisesti enemmän täydennyskoulutuksia kuin nyt ja muutenkin panostettaisiin enemmän ihmisten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja poliitikot eivät koko ajan vain kiristäisi, Suomi olisi loistomaa. :)
No onhan meilläkin joskus aika räväkkää menoa, ainakin politiikassa. Pellejä moneen lähtöön! Makoisat naurut saa esim. katsellessa noita klovneja istunnoissa. Yksi selittää suu vaahdossa ja muutamat huutelevat omiaan taustalta. Sirkusta kerrakseen. Aiheena on aika kiva tuo jo useamman kerran debatoitu limuviinat ja nelosoluet ruokakaupassa. Puistossa saa nauttia viiniä, ei saa, kyllä saa, ei saa...Melkein jo eurooppalaista meininkiä...
Käyttäjä464 kirjoitti:
Ruotsista esimerkkejä mm. Se, että lisäkoulutus on helpompaa alalla kuin alalla: sairaanhoitajatutkinnon jälkeen voi hakeutua suoraan tekemään lääkärin pätevyyttä eli ylempää tutkintoa. Ei ole ensikertalaiskiintiöitä, ihmisten työhyvinvointi on parempaa kuin Suomessa ja vanhustenhoito hoidetaan paremmin kun taas Suomessa ei välitetä.
Ruotsissa sairaanhoito on paljon pahemmin sekaisin. Synnytyksiä ei ole varaa hoitaa, sairaalat on likaisia ja tupaten täynnä.
Käyttäjä464 kirjoitti:
Jos Suomessa ajateltaisiin enemmän ihmisten hyvinvointia (myös työhyvinvointi), ei olisi ensikertalaiskiintiöitä tai sitten olisi vaihtoehtoisesti enemmän täydennyskoulutuksia kuin nyt ja muutenkin panostettaisiin enemmän ihmisten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja poliitikot eivät koko ajan vain kiristäisi, Suomi olisi loistomaa. :)
Niin Ruotsissahan ei ole syrjäytyneitä. Ne Rinkebyn autonpolttajat ei ole syrjäytyneitä ne tekee sitä työkseen?
Jostain syystä Suomessa halutaan tehdä asiat vaikeimman kautta, vaikka monessa asiassa esim. Ruotsista voisi ottaa mallia. En keksi mitään järkevää syytä, miksei voisi ottaa oppia jostakin toisesta maasta, jossa asiat tehdään hyvin? Miksi pitää vain uppiniskaisesti jatkaa tyylillä, joka ei toimi?
Ihan kuin ylin valtiovalta haluaisikin, että ihmiset pysyvät ruodussa, kun kaikki on masentavaa, negatiivista, ankeaa ym. Media on ainakin omaksunut ankeuttajan roolin enemmän kuin hyvin.
Meillä on asiat oikeasti aika hyvin kokonaisuus huomioiden, mutta syystä tai toisesta halutaan nähdä vain se negatiivinen puoli.
Kohta tulee kevät ja aurinko. Aloitetaan hymyileminen jo nyt:)