Anopin käsittämätön suhtautuminen siihen, ettei lapsia ole tulossa
Taustana, olen 33v ja mieheni 36v. Olemme olleet naimisissa kuusi vuotta.
Heti häiden jälkeen alkoi se lapsihössötys sukulaisten taholta, mutta tähän asti on riittänyt ihan asiallinen toteamus ettei lapsia ole tulossa. Minua ja miestäni kiinnostaa parisuhde ja ura lisääntymistä enemmän. Pidän kuitenkin lasten kanssa olemisesta vaikka omia en halua, eli en todellakaan ole mikään lapsivihaaja.
Käytiin viikonloppuna appivanhemmillani ja taas vaihteeksi alkoi anopin taholta kamala valitus siitä miten he eivät sitten vissiin saa lapsenlapsia (mieheni on ainoa lapsi, ilmeisesti anopin keho kärsi synnytyksessä niin pahasti ettei uskaltanut enää raskautua kun riskit olivat niin suuret tms. Miehen mukaan iso trauma hänelle).
Meni hermo ja oli pakko äyskäistä "kuule kun ne lapsenlapset ei oo mikään ihmisoikeus, eikä ole mun vika ettei sulla ole enemmän lapsia. Mä en ole sulle velkaa yhtään mitään."
En olisi muuten sanonut noin ilkeästi, mutta ollaan tosiaan kuusi vuotta kuunneltu sitä vauvavihjailua ja alkaa vähitellen mennä hermo tungetteluun. Nyt on sitten välit aika kireät, kahviteltiin loppuun ja lähdettiin aika pikaisesti. Mies ei taas tapansa mukaan sanonut yhtään mitään.
Onneksi syyni lapsettomuuteen ei ole se, etten kykenisi lapsia saamaan. Tuntuisi varmaan ihan kamalalta, kun tuo on äärettömän epäkohteliasta tungettelua muutenkin.
Kommentit (590)
No huh. Mulla olis menny hermot paljon aikaisemmin. En yhtään ihmettele sun purkausta, ihan oikeutettua mun mielestä.
Eihän tuo suhtautuminen käsittämätöntä ole. Mutta huonoa käytöstä kyllä. Käsittömätöntä se olisi, jos ette voisi saada lapsia ja silti anoppi niitä kärttäisi.
Olen joutunut olemaan läsnä, kun tahattomasta lapsettomuudesta kärsivä jyrähti oikein kunnolla lapsiasioista uteleville läheisille. Ei ollut kivaa kenellekään, mutta sympatiani eivät kyllä tuossa tilanteessa olleet niiden sukulaisten puolella, joille nyt niiiiiin ilkeästi sanottiin ja hyväähän he vain nyyh :'''(
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo suhtautuminen käsittämätöntä ole. Mutta huonoa käytöstä kyllä. Käsittömätöntä se olisi, jos ette voisi saada lapsia ja silti anoppi niitä kärttäisi.
no onhan se käsittämätöntä, ettei apn ja miehensä, siis aikuisten ihmisten, päätöstä voi kunnioittaa :D
En kuvauksesi perusteella usko pätkääkään etteikö miehesi olisi ehdoton lasten hankkimista vastaan. Kyllä varmasti suostuisi jos nainen haluaisi. On vain huonolla tuurilla saanut sinunkaltaisen puolisokseen.
Huoh noita anoppeja :(
Onneksi sinä ja miehesi voisit tod.näk. Lapsia saada - mutta sitähän ei anoppisi edes voi tietää. Täysin mautonta ja asiatonta käytöstä!
Itsekin pienellä pelolla odotan, että alkaako meilläkin vihjailut häiden jälkeen. Olen omalle perheelle tosin jo sanonut, että tuskin haluan lapsia. Puolison kanssa ollaan tästä keskusteltu ja kumpikaan ei ole valmis mihinkään lapsiperhe-elämään. Puolison vanhemmat onneksi on kuitenkin tähän asti olleet sen tyylisiä, että jotain asiaa kysytään kerran, saadaan vastaus ja se on siinä :D
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo suhtautuminen käsittämätöntä ole. Mutta huonoa käytöstä kyllä. Käsittömätöntä se olisi, jos ette voisi saada lapsia ja silti anoppi niitä kärttäisi.
Mistä v*tusta se anoppi tietää onko lapsettomuuden syy se ettei niitä vaan tule vai onko se oikeasti valinta ? - aivan sama mitä AP ja miehensä anoppilassa sanovat.?!
Vierailija kirjoitti:
En kuvauksesi perusteella usko pätkääkään etteikö miehesi olisi ehdoton lasten hankkimista vastaan. Kyllä varmasti suostuisi jos nainen haluaisi. On vain huonolla tuurilla saanut sinunkaltaisen puolisokseen.
Tiedoksesi: vaikka sinun mielestäsi ilmeisesti kaikkien naisten muka pitää tehdä lapsia, niin se on vain ja ainoastaan sinun henkilökohtainen mielipiteesi. AP tekee itse miehensä kanssa omat ratkaisunsa, eikä siihen ole kellään muulla mitään sanomista. Eli otapa pääsi pois sieltä takapuolestasi.
Ymmärrän kyllä että anoppi on surullinen asiasta, lapsenlapsistahan kaikki iäkkäät koko ajan höpöttävät ja anoppi varmaan kokee jatkuvasti ulkopuolisuutta. Tahditonta siltii alkaa siitä teille ääneen puhua jos olette molemmat yksimielisesti sitä mieltä että lapset eivät tule olemaan osa teidän elämäänne.
Kiitos kaikki! Tosiaan varmaan koko hössötys on vielä moninkertaistunut, kun mies on ainoa lapsi. Ymmärrän sinänsä anopin trauman, mutta se ei oikeuta ahdistelemaan mua vauvakysymyksillä.
Ja sille joka oli olevinaan niin kovin varma siitä, että mieheni haluaisi oikeasti lapsia: hän on itse sanonut että keskittyy mieluummin uraansa eikä voisi olla hyvä isä ja samalla tuossa työssä (todella paljon työmatkoja). Enemmän minä lapsista pidän kuin hän, mies ei oikein osaa olla lasten kanssa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En kuvauksesi perusteella usko pätkääkään etteikö miehesi olisi ehdoton lasten hankkimista vastaan. Kyllä varmasti suostuisi jos nainen haluaisi. On vain huonolla tuurilla saanut sinunkaltaisen puolisokseen.
Ei vaan hyvällä tuurilla,useimmat miehet joutuvat tekemään lapsia kun nainen välttämättä haluaa.
Miksi ei voi tehdä lasta? Luuletko että se sun uskomaton uras kaatuisi siihen? Tai parisuhde? Naurettavaa. Sinuna harkitsisin vielä. Töitä kerkeät tekemään 40 vuotta vielä. Lapsen voit tehdä nyt, ja se saattaa olla sun elämäsi paras asia. Lapset on ihania, ja omat lapset parasta, mitä olla voi. Mikään raha tai ura ei voi korvata lasta. Mieti asiaa vielä.
Aina kun saa lukea näitä parisuhteeseen ja uraan panostavista veloista, tulee mieleen enste filosofipariskunta Häyry, joka julisti ilosanomaansa, kunnes mies otti eron ja perusti perheen nopeaan tahtiin uuden naisen kanssa. Toiseksi tulee mieleen se mikäliepariskunta, jolle oli tärkeää, että työpäivän jälkeen voi istua viinilasin kera pöydän ääressä keskustelemassa miehen kanssa työpäivästä ilman häiriötekijöitä. Tulikohan siinä ammattisalaisuudetkin jaettua. Ja kolmanneksi pariskunta, jolle lapsi olisi merkinnyt sitä, ettei viikonlopulla olisi pystynyt golffaamaan ja valmistamaan burgundinpataa rauhassa.
Ei "lisääntyminen" sulje pois parisuhdetta eikä uraa.
Oletko ap ihan varma ettei miehesi ole joskus kahden kesken sanonut äidilleen että lapsiasiassa päätös on sinun? Tuntuu oudolta ettei mies ottanut ollenkaan kantaa, hänenhän se enemmin pitäisi äidilleen perustella tuollainen asia, hän on vastuussa siitä saako äitinsä jälkeläisiä.
Anoppi on nähnyt itsensä monen lapsen äitinä ja lapsenlapsen mummonsa. Siitä on rankkaa luopua. Olet tietysti ihan oikeassa siinä, että sinä et ole velvollinen lapsenlapsia anopille hankkimaan, eikä hän saisi teitä toiveellaan rasittaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi tehdä lasta? Luuletko että se sun uskomaton uras kaatuisi siihen? Tai parisuhde? Naurettavaa. Sinuna harkitsisin vielä. Töitä kerkeät tekemään 40 vuotta vielä. Lapsen voit tehdä nyt, ja se saattaa olla sun elämäsi paras asia. Lapset on ihania, ja omat lapset parasta, mitä olla voi. Mikään raha tai ura ei voi korvata lasta. Mieti asiaa vielä.
Kaikki_eivät_halua_omia_lapsia. Mieti vielä tätä asiaa, ehkäpä pystyt vielä sisäistämään sen.
Vierailija kirjoitti:
En kuvauksesi perusteella usko pätkääkään etteikö miehesi olisi ehdoton lasten hankkimista vastaan. Kyllä varmasti suostuisi jos nainen haluaisi. On vain huonolla tuurilla saanut sinunkaltaisen puolisokseen.
Täysin totta.
En tarkoita että ap olisi huono puoliso. Anopin ja apen kannalta käynyt huono "tuuri" kun he olisivat niitä lapsenlapsia halunneet.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei voi tehdä lasta? Luuletko että se sun uskomaton uras kaatuisi siihen? Tai parisuhde? Naurettavaa. Sinuna harkitsisin vielä. Töitä kerkeät tekemään 40 vuotta vielä. Lapsen voit tehdä nyt, ja se saattaa olla sun elämäsi paras asia. Lapset on ihania, ja omat lapset parasta, mitä olla voi. Mikään raha tai ura ei voi korvata lasta. Mieti asiaa vielä.
Toivon todella, että tää on provo. Toivottavasti kukaan av:n anonyymi ei kuvittele, että heidän sanomisillaan voi olla painoa tuntemattomien lapsiasioissa. Arvostan parisuhdettani ja minulla on ura hyvällä mallilla, samoin kuin miehelläni. Me priorisoidaan eri asiat kuin ilmeisesti sinä ja se sun on vaan hyväksyttävä.
Ap
Ihan asiallisesti ilmaisit kantasi vuosikausia jatkuneeseen piinaamiseen ja olet täysin oikeassa.