Lastensuojelun "uhrien" tarinoiden toinen puoli

No ei voi täällä kertoa, eikä yhtään missään.

Ajattelin että olisi voinut kertoa, jos ei kerro tunnistettavasti. Eikös täällä joskus ollut puhettakin siitä, että saa kertoa anonyymina, jos ei kerro esim. Kouvolassa asuva 41-vuotias nainen, jolla on vasemmassa olkapäässä ruusu tatuointi. Eikös tästä silloin jossakin ketjussa väännetty sivutolkulla? En kyllä tiedä, mikä oli lopputulos kun en jäänyt seuraamaan. Joku viisaampi ja tietävä kertokoon miten asia oikeasti on.

4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.

Ainaki muutama vuosi sitten Espoossa toimittiin siten että kaikki yh:t ovat epäilyksen alla kunnes todistavat kykynsä vanhemmuuteen. Apua ei tarjottu tai se oli kiven takana, meilläkin odotettiin tukiperhettä useampi vuosi. Neuvolatyöntekijä kertoi että mahdollisimman moni yh:n lapsi halutaan huostata ja siihenhän kätevästi päästään kun vain odotellaan että huoltajasta loppuu ruuti.

Toivottavasti tänään on toisin.

Mutta miten muuten kuin tunnistettavasti voisi kertoa se toimen puoli?

Kun kaikki tietää mistä perheestä on kyse sit kuitenkin.

Lähisuvustani voin ainakin kertoa tarinan kaksi puolta.

Kunnon epäonnistuja-teinipissis, jolla on ollut vaikeuksia aina ihan joka elämän osa-alueella sai ihanan narkkipoikaystävänsä kanssa vauvan. Koko suku yritti kaikkensa auttaa, kun tytsy halusi vauvan pitää ja piti sitä vauvaa koko elämänsä pelastajana. No, olihan se vaikea olla juomatta ja vetämättä kamaa koko raskausaika, kun piti samalla tapella ihan käsirysyin sen ihanan poikaystävän kanssa. Some kuitenkin täyttyi monen odottavan äidin tavoin masukuvista ja muusta hömpötyksestä. Neuvolasta tehtiin jo ennakoiva lastensuojeluilmoitus vai montakin.

Vauva syntyi ja ihana poikaystävä muutti porukoiltaan yhteiseen kotiin. Bilettämään lähdettiin heti, mummo oli vauvan ja tuttipullon kanssa päivystysvalmiudessa koko ajan. Välillä ihan unohtui, ettei ilman vauvaa voi lähteä ulos. Ja ettei lastensuojelu tykkää, jos vauvan vanhemmat narkkaa. Ja tyhmä lastensuojelu ei myöskään ymmärtänyt, että joskus parisuhteessa vaan tapellaan niin, että naapurit soittaa poliisit.

Ihmeen kauan tätä katsottiinkin, vuosi meni ennen lopullista huostaanottoa. Johtunee mummoista ja sisaruksista, jotka pelastivat tilanteen.

Lastensuojelun uhrit -ryhmästä löytää äidin, joka aikoo taistella, että saisi lapsen takaisin, ja joka selittää, että paha sossu vei vauvan, vaikka kaikki oli niin hyvin tai ainakin järjestymässä ja mitään tukitoimia ei tarjottu eikä heitä ymmärretty, byääh.

No yhtään mitään en kerro, mut sen varmaan jokainen tuosta ryhmästä huomaa, että esimerkiksi näiden "uhrien" kertomat syyt huostaanotoille ovat aina aivan naurettavia. Siis tyyliin "tultiin vaan ovelle ja vietiin lapsi!" tai "lapsella ei ollut kurahanskoja päiväkodissa niin lapsi vietiin!". Eli ehkä jo tästä voitte päätellä, että sieltä jätetään kaikki omaan osuuteen liittyvä kertomatta. Tosiaan jossain kirjauksessa voi olla merkintä, että Tiina-Tuirella ei koskaan ole ollut kuravaatteita päiväkodiss pyynnöstä huolimatta, mutta ei se se huostaanoton peruste ole vaan joku ihan muu. Samoin sosiaaliäivystys voi tosiaan tulla ovelle ja tehdä kiireellisen sijoituksen, mutta siinä on sitten takana aika raskaita ja isoja juttuja, ei todellakaan kenen tahansa ovelle tulla vaan ja oteta lapsia syyttä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ainaki muutama vuosi sitten Espoossa toimittiin siten että kaikki yh:t ovat epäilyksen alla kunnes todistavat kykynsä vanhemmuuteen. Apua ei tarjottu tai se oli kiven takana, meilläkin odotettiin tukiperhettä useampi vuosi. Neuvolatyöntekijä kertoi että mahdollisimman moni yh:n lapsi halutaan huostata ja siihenhän kätevästi päästään kun vain odotellaan että huoltajasta loppuu ruuti.

Toivottavasti tänään on toisin.

Niinkö? Minä olen ollut espoolainen yksinhuoltaja vuosikausia ja jopa pyytänyt apua lastensuojelusta kun poika teininä alkoi pinnata koulusta. Kukaan ei kytännyt mitään, saatiin apua ja ketään ei otettu huostaan. Niin että jos puhuisit vaikka totta.

5 hevonpaskaa. Yks vuorokausi huostassa maksaa 400e, sitä ei huvikseen makseta.

Voin kertoa fiktiivisen esimerkin näin lastensuojelutyöntekijän näkökulmasta:

Tarja kirjoittaa lastensuojelun uhreihin näin: "Sossu tantat vei mun 5 ja 2 vuotiaat lapset, mitään en oo tehnyt! haluavat vaan tehdä bisnestä ja viedä lapset valtiolle! Syynä huostaanottoon on mun työttömyys! Mua rankaistaan siitä että töitä ei ole ja heti vaan huostataan, taas se nähtiin mitä paskaa lastensuojelu on! Aijon taistella loppuun asti et saan lapset takaisin, lapset kaipaa mua ja soittaa ja itkee joka ilta takas kotiin."

Toinen puoli: Tarja on ollut vakavasti masentunut viimeiset 10vuotta ja myös päihdeongelma on. Käyttää alkoholia runsaasti viikonloppuisin, toisinaan lapset olleet myös kotona kun äiti on päihtyneenä. Perheelle on tajottu kotiin perhetyötä, sekä myöhemmin myös intensiivistä perhetyötä. Perhe ei ole halunnut ottaa intensiivistä perhetyötä vastaan ja on keskeyttänyt perhetyön kahden kuukauden jälkeen. Lapsille tarjottu tukiperhettä ja äidille päihdekuntoutusta. Lapset ovat tukiperheeseen menneetkin, mutta äiti ei ole sitoutunut päihdekuntoutukseen. Äiti ollut toistuvasti humalassa lasten kotona ollessa viimeisen 3kk aikana ja lopulta antanut poliisille myös positiivisen huumeseulan. Sosiaalipäivysty sijoittanut lapset kiireellisesti 30 vuorokaudeksi, minkä jälkeen haettu huostaanottoa. Äiti on vastustanut huostaanottoa, mutta hallinto-oikeus on sen vahvistanut perustuen äidin päihteidenkäyttöön ja haluttomuuteen hakea tähän ongelmaan apua. Lapsilla esiintynyt kehitysviivästymää ja agressiivista käyttäytymistä.

Ohis. Samaan tapaan voisi näistä sossu on perseestä, kun ei rahaa tule-möykkääjistä. Eli eräs nainen parkui somessa, kun rahat ei riitä. Joku kysyi asiallisesti, miksi ei ja mitä päätöksessä sanotaan(helpompi hahmottaa kokonaisuus. .miten tt-tuki määräytyy. .jne). Ei mitään vastausta. .mutinaa vain kuinka mamuille ja juopoille syydetään rahaa. .häntä sorretaan.

Vierailija kirjoitti:

5 hevonpaskaa. Yks vuorokausi huostassa maksaa 400e, sitä ei huvikseen makseta.

Mutta, jos on linkkejä siihen tahoon, jolle se raha maksetaan?

No perheitä on ainakin täällä Helsingissä niin paljon hyvin samankaltaisilla tarinoilla, että kyllä tunnistamattomasti voi kertoa paljonkin.

Sen voin ainakin kertoa, että ainakin huostaanotto on kyllä pirun vaikeaa - lapselle voi tehdä todella paljon pahaa, ennen kuin se onnistuu.

Ns. lastensuojelun uhrien tarinoissa toistuu, että heille ei kuulemma ole annettu mitään tietoa huostaanoton syistä - tai sitten niistä perusteluista mainitaan "julkisuuteen" korkeintaan osa, usein joku vähemmän painava laiminlyönti.

Joskus törmää tuttuihin nimiin erinäisillä palstoilla. Mieliteko skannta noiden vanhempienkin saamat asiakirjat ja postata kuvat valitusketjun/lehtijutun perään on suuri.

Lastensuojelusta puhuttaessa pitää muistaa, että huostaanotot ja ylipäätään tahdonvastaiset toimenpiteet ovat vain pieni osa lastensuojelua.

Suurin osa vanhemmista on yhteistyöhalusia ja -kykyisiä. Yhdessä sovitaan ja mietitään, miten perheen tilannetta voisi helpottaa.

Suurin osa asiakkaista on siis tyytyväisiä saamaansa apuun, näin uskon.

Erikoinen oli tuo tarina Espoosta. Minä olin 15 vuotta sitten itse lastensuojelun asiakas: annoin lääkärikäynnillä luvan ilmoittaa uupumuksestani vauvan (yksinhuoltaja alusta asti) kanssa lastensuojeluun. Näin tehtiin siksi, että lasun asiakkaana kodinhoitajakäynnit sai paljon helpommin. Tuon avulla selvisin vauva-ajasta - ja sain myös ponnen kouluttautua itse sosiaalityöntekijäksi.

Yksinhuoltajuuteen (onneksi) kiinnitetään huomiota jo neuvolassa. Olisikohan ollut tuossa Espoon tapauksessa kuitenkin niin, että yksinhuoltajien uupumisriskiin kiinnitettiin ja kiinnitetään huomiota, etenkin jos muu tukiverkko on heikko. Ei se ole mikään vanhemmuustesti!

Vierailija kirjoitti:

4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.

Tää. Sivusta olen joutunut seuraamaan esim. nuoruudessa tiettyjen kavereiden todella rajua perhehelvettiä siten että tulivat pari kertaa meille yöksi kun joutuivat pelkäämään henkensä puolesta, eikä silti ollut ilmeisesti puhettakaan edes väliaikaisesta huostaanotosta (tai jos oli niin puheen tasolle jäi). Samoin tuttuja on töissä lastenkodissa ja päiväkodeissa, ja he sanovat myös että koskaan ei ole oman henkilökohtaisenkaan mielipiteen mukaan sossujen ylilyöntejä tapahtunut, päin vastoin on ollut joskus sydän kurkussa kun tuntuu että ei tehdä tarpeeksi lapsen hyväksi. 

Siks on vähän vaikeaa uskoa näitä "SOSSUT VAAN KIUSAA SIIS ANNOIN PIKKU-ELMERIN METRIN PÄÄSSÄ LEIKKIÄ JA SIT NE TULI JA OTTI SEN HUOSTAAN!1 VITUN SOSSUTANTAT!!!!!!12" Myös veri kiehuu kun nämä tietyt tapaukset lietsovat lapsenkin pelkäämään pahoja sossutätejä, "Nyt ne vie sut etkä ikinä nää isiä tai äitiä :( Ne on ilkeitä! Pistää sut johonkin lastenkotiin!" Lapset tottakai tosta ihan kauhuissaan, kun se laiminlyövä isi tai äiti on kuitenkin suurin auktoriteetti ja sen puheet uskotaan.

Olen aina ihmetellyt, että miksi nuo toitottavat, että lasten huostaanotto olisi jotenkin hirveän rahakasta bisnestä? Esim laitosasuminenhan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Tuossa ryhmässä on vain pieni osa heistä suomalaisista jotka ovat saaneet lastensuojelun palveluja. Moni ei puhu asioistaan, koska haluavat itselleen ja lapselle/lapsille rauhan. Lastensuojelun tukitoimia saavissa on myös vaikeista eroista kärsineitä tai erityislasten vanhempia, ihan työssäkäyviä ja koulutettujakin. Hirveästi ei tee mieli huudella asioista ääneen koska ihmisillä on ennakkoluuloja.

Koskaan et voi sitäpaitsi itse tietää sairastutko, joudutko väkivallan uhriksi tai synnytätkö erityislapsen. Elämään mahtuu ihan kaikkea.

Kirjoitin kommentin, mutta poistin sen. Sanottakoon vain, että jos lapsella on kaksi eri kotia, on varmasti helpotus toiselle kodille, jos saa apua. Tarkoitan, että toisella on erittäin vaikeita ongelmia, mitkä heijastuvat lapseen ja vanhempaan.

Ei näitä juttuja uskalla huutaa.Pelko.

Minä yritin saada lastensuojelulta(kin) apua, kun lapseni toisessa kodissa vanhemman päihde- ja mielenterveysoireilut nousivat taas pintaan. "Ei voida tehdä mitään" ja "ei haluta ärsyttää, kun teillä on muutenkin huonot välit" sanottiin lastensuojelusta. Samaa sanoivat väkivaltaisen juopon huostassa olleiden lasten äidille. Toista raskaana ollutta tuttavaa pahoinpideltiin lastensa isän taholta toistuvasti, mutta lastensuojelu ei jälleen nähnyt aihetta puuttua, kun mies oli niin kiva, että keitti kahvitkin. Näissä tapauksissa siis kaikissa akateemisen tutkinnon omaavia naisia, joilla talous ja tukiverkko kunnossa, mutta nuoruuden rakkauksiensa elämä on mennyt ajan myötä rellestämiseksi. Lastensuojelu pistää kädet silmille, vaikka apua olisi parempi saada ajoissa ja sovitellen.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina ihmetellyt, että miksi nuo toitottavat, että lasten huostaanotto olisi jotenkin hirveän rahakasta bisnestä? Esim laitosasuminenhan tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Niinpä niin, siksi niitä laitoksia on sitten yksityistetty ja tuottavat nyt omistajilleen, joko yksityisille henkilöille (enää vähän, ketjut ostaneet) tai sitten osakeyhtiöille ihan kivaa tulosta.

Sen verran rahakasta bisnestä se on, että se kiinnostaa sekä kotimaisia että monikansallisia terveys- ja hoiva-alan yrityksiä. Yhteiskunta maksaa, kasvavassa määrin.

Tässäkin kohtaa mieleen hiipii epäilys; kun yrityksen tarkoitus on tuottaa mahdollsimman suuria voittoja omistajilleen, niin toteutuuko silloin huostanotettujen lasten paras?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4-vuotta olin töissä lastenkodissa ja kertaakaan ei tullut yhtään väärin syin huostaanotettua. Ei kertaakaan. Päin vastoin liian mylhää. Ne tarinat on sellaisia, että parempi vaan, kun ei muut tiedä. On insestiä, pakotettu katsomaan aikuisten seksiä, poltettu tupakalla jne.

Tää. Sivusta olen joutunut seuraamaan esim. nuoruudessa tiettyjen kavereiden todella rajua perhehelvettiä siten että tulivat pari kertaa meille yöksi kun joutuivat pelkäämään henkensä puolesta, eikä silti ollut ilmeisesti puhettakaan edes väliaikaisesta huostaanotosta (tai jos oli niin puheen tasolle jäi). Samoin tuttuja on töissä lastenkodissa ja päiväkodeissa, ja he sanovat myös että koskaan ei ole oman henkilökohtaisenkaan mielipiteen mukaan sossujen ylilyöntejä tapahtunut, päin vastoin on ollut joskus sydän kurkussa kun tuntuu että ei tehdä tarpeeksi lapsen hyväksi. 

Siks on vähän vaikeaa uskoa näitä "SOSSUT VAAN KIUSAA SIIS ANNOIN PIKKU-ELMERIN METRIN PÄÄSSÄ LEIKKIÄ JA SIT NE TULI JA OTTI SEN HUOSTAAN!1 VITUN SOSSUTANTAT!!!!!!12" Myös veri kiehuu kun nämä tietyt tapaukset lietsovat lapsenkin pelkäämään pahoja sossutätejä, "Nyt ne vie sut etkä ikinä nää isiä tai äitiä :( Ne on ilkeitä! Pistää sut johonkin lastenkotiin!" Lapset tottakai tosta ihan kauhuissaan, kun se laiminlyövä isi tai äiti on kuitenkin suurin auktoriteetti ja sen puheet uskotaan.

Erään mun sukulaisen lapsi otettiin väliaikaisesti huostaan. Taustalla oli alkoholi ym. elämänhallintaongelmia ja he olivat olleet jo pidemmän aikaa lastensuojelun asiakkaana.

Eräänä päivänä sitten sossut vei lapsen kun vanhemmat ympäripäissään toikkaroivat lapsen kans ja joku oli tehnyt lasun. Lapsi kuitenkin palautettiin vanhemmilleen, mutta nämä rupesivat sitten käyttämään tätä lapselle uhkailukeinona tyyliin: jos et nyt tottele, sossutantat vie sut mennessään etkä koskaan pääse takaisin kotiin.

En tiedä, ovatko he tässä ryhmässä aktiivisia, mutta ainakin naamatusten ovat sitä mieltä, että sossu on saatanasta ja he ovat aivan loistovanhempia. Kaikki syy on ulkopuolisissa lasun tekijöissä ja hulluissa sossun tantoissa. Lapsi on tätänykyä alakoulussa ja puheet on samanlaisia, eli uutta sukupolvea pukkaa.