tunnen itseni niin rumaksi

Ja se kuva...... miten muuten me voidaan tietää onko poru aiheellista vai ei

Miks ihmeessä mä haluaisin vielä laittaa kuvani arvosteltavaksi:(

nyt kannattais alkaa miettimään lapsuutta ja kaikkia asioita mitä elämässä on tapahtunu mitkä on saanu sut ajattelemaan noin/huonon itsetunnon

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:32"]

Miks ihmeessä mä haluaisin vielä laittaa kuvani arvosteltavaksi:(

[/quote]

Jotta tiedät, onko heikko itsetuntosi aiheellista. Omaa ulkonäköä on joskus vaikea arvioida, ja vaikka kävisikin niin, että olet meidänkin mielestä ruma, niin joku osaisi varmasti neuvoa jotain tyylivinkkejä joilla saisit paremmat puolesi esiin ja huonommat piiloon.

Ei tätä naamaa saa piiloon.. kävin joskus mielenterveyspuolen lääkärillä ja kerroin ahdistukseni ja hän nauroi minulle ja antoi mielialalääkkeitä.. eipä tuntunut kivalta. Mitä lapsuuteen tulee niin se on ollut kaikki hirveää mutta ei sen pitäisi enää vaikuttaa

Ap

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:32"]Miks ihmeessä mä haluaisin vielä laittaa kuvani arvosteltavaksi:(

[/quote]

Koska en usko sinun olevan lainkaan ruma oikeasti.

Mikä sai sinut pohtimaan oletettua rumuuttasi keskellä yötä?

Tajusin vain että kukaan ei ole kehunut minua pitkään aikaan joten olen varmasti entisestään rumentunut.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:44"]

kukaan ei ole kehunut minua pitkään aikaan

[/quote]

Kyllä taas hävettää olla nainen.

Miksi? Onko siinä jotain pahaa jos kaipaa kehuja? Luulen että suurin osa haluaa kuulla aina silloin tällöin jotakin positiivista.

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:40"]

Ei tätä naamaa saa piiloon.. kävin joskus mielenterveyspuolen lääkärillä ja kerroin ahdistukseni ja hän nauroi minulle ja antoi mielialalääkkeitä.. eipä tuntunut kivalta. Mitä lapsuuteen tulee niin se on ollut kaikki hirveää mutta ei sen pitäisi enää vaikuttaa

Kyllä ne lapsuusmuistot aina yllättävän pitkälle vaikuttaa ja usein vielä silloinkin kun varmasti muka luuli niistä jo irti päässeensä, kokemusta on..

Ihmisellä ei oikeasti ole muuta tehtävänä kun alkaa rakastaa ja hyväksyä itsensä. Se on piiitkä, tuskainen tie mutta palkitsee lopulta varmasti. Tärkeää on olla itselleen ja tunteilleen rehellinen ja toisen tuki myös. Jos yksi hoitava taho on nauranut sulle ja antanut mielialalääkkeitä niin se ei todellakaan tarkoita että kaikki tai useat niin tekisivät. Tsemppiä AP! :)

Ap

[/quote]

edellinen/10 ei siis ollut itse ap, vaan minä joka sähläilin lainausten kanssa.. :)

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:55"]

Miksi? Onko siinä jotain pahaa jos kaipaa kehuja? Luulen että suurin osa haluaa kuulla aina silloin tällöin jotakin positiivista.

[/quote]

On olemassa niitä ihan oikeasti rumia ihmisiä, jotka eivät ole elämänsä aikana kuulleet yhtä ainutta kehua. Ja sitten on näitä henkisiä teinityttöjä, jotka tulevat itkemään ja kerjäämään huomiota joka paikasta, kun tänään ei taaskaan kukaan tykännyt FB-statuksesta.

Lapsuus vaikuttaa aina ja psykologit yms. on usein idiootteja. Kaikki tietää, että lapsuudesta pitää selvitä aikuiseksi.

t. akat., paljon psykologiaakin  opiskellut samanmoisia kokenut :)

P.S. Olen ex-malli. Kukaan ei ole kehunut aikoihin, joku ujo kierrellen kyllä, mutta enhän mä sitä ymmärrä. Mieheni ei ole minusta juurikaan kiinnostunut eikä kukaan muukaan. Kuuluisi kyllä mielestäni olla. Maailman paras asia on, että lapseni mielestä olen maailman ihanin - niin hän minulle usein sanoo: rakas, kaunis, tärkeä, ihanin. Kotoa opittua :)

Kannattaa hankkia jotain muuta mietittävää kuin se oma ulkonäkö.