TABU: Oletko koskaan pahoinpidellyt lastasi esim. tukkapölly, luunappi
Oletko koskaan kurittanut lastasi ja jos niin miten?
Itse olen kerran antanut n. 7kk ikäiselle tyttärelleni pienen luunapin käsivarteen, kun kitisi vaan ja mä olin hermorauniona. Se on ainoa kerta. Ei se ilmeisesti edes sattunut, koska tyttö ei ruvennut itkemään. Mutta sitäkin kertaa kadun edelleen. Nyt tyttö on jo yli 3-vuotias.
Kommentit (27)
Olen varmaan jo niin pelottava ihan sanallisesti, että toistaiseksi on sanominen tehonnut. Ihan pieninäkin olivat tosi kilttejä.
sen vieläkin ja kaduttaa vieläkin vaikka siitä on jo ainakin 6 vuotta aikaa !
pinna loppui kesken. En muista pidettiinkö sitä vielä 90-luvin alussa kiellettynä. Luunappeja en ole jakanut.
Nuorimpien kohdalla olen ollut paljon kypsempi, rauhallisempi ja kärsivällisempi, ei ole tarvittu kuritusta mihinkään.
En koskaan myöskään raäyhää ja rähise eli pahoinpitele henkisesti huutamalla ja solvaamalla.
Poika tyhjensi meidän kaikki vaatekaapit lattialle. Varmasti tiesi 3 vuotiaana, että se ei ole kivaa, joten tukkapöllyä tuli ja parkukin tuli. En tiedä mikä muu keino olisi toiminut, puhe ei olisi vaikuttanut mitenkään.
Toivottavasti joku vetää teitä joskus turpaan oikein kunnolla
hienoa päästä näyttämään ja todistelemaan omaa mahtavuuttaan, mutta tehkää se pliis jollekin ikäisellenne ja kokoisellenne. Totta kai te olette pienten lastenne silmissä suuria ja mahtavia, ja PELOTTAVIA. Se teko,minkä seurauksena olette katsoneet parhaaksi pahoinpidellä lastanne, on oman kasvatuksenne tuotosta. Mätkikää siis itteenne turpaan,kun olette epäonnistuneet. Tai menkää ottamaan hiuksista jotakuta sellaista,joka on samalla tasolla kanssanne. Voi olla,et silloin on teidän vuoronne parkua!
Nämä,jotka pahoinpitelevät viattomia, mistään mitään ymmärtämättömiä VAUVOJA, joutaisivat jonnekin sanonko minne... Selitättekö tekonne kenties niin,että kun ei se puhettakaan ymmärrä ?
hienoa päästä näyttämään ja todistelemaan omaa mahtavuuttaan, mutta tehkää se pliis jollekin ikäisellenne ja kokoisellenne. Totta kai te olette pienten lastenne silmissä suuria ja mahtavia, ja PELOTTAVIA. Se teko,minkä seurauksena olette katsoneet parhaaksi pahoinpidellä lastanne, on oman kasvatuksenne tuotosta. Mätkikää siis itteenne turpaan,kun olette epäonnistuneet. Tai menkää ottamaan hiuksista jotakuta sellaista,joka on samalla tasolla kanssanne. Voi olla,et silloin on teidän vuoronne parkua! Nämä,jotka pahoinpitelevät viattomia, mistään mitään ymmärtämättömiä VAUVOJA, joutaisivat jonnekin sanonko minne... Selitättekö tekonne kenties niin,että kun ei se puhettakaan ymmärrä ?
Sanoiko joku täällä olevansas ylpeä siitä miten mahtava on kun satutti pienempää?? Ei. Vaan tuntuvat katuvan ylilyöntejään ja pitääkin.
Ja kaikki lasten teot eivät todellakaan johdu vanhemmista, kyllä ne lapset on ihan omalla aivotoiminnalla ja tahdolla varustettuja IHMISIÄ eivätkä vanhempiensa kouluttamia ja hyvin ohjemoituja nukkeja. Meillä ei ole miehen kanssa koskaan riidelty ja lällätelty, kuitenkin kolme lasta tuntuvat taidon osaavan. Ja kiroilukin alkoi sujumaan koulun aloitettuaan (joo-o, vaikutteita tulee muualtakin kuin kotoa..) vaikka lähes kaikki konstit on kokeiltu eikä meistä kumpikaan kiroile. Kyllä lapset kaikkea kokeilevat toistuvasti ja osaavat olla ihan ilkeitäkin toisilleen aivan oma-aloitteisesti. En ole epäonnistunut siis, päinvastoin, lapsillani on luonne eikä tahdottomaksi nujerrettu..
Toivottavasti joku vetää teitä joskus turpaan oikein kunnolla
oletko sinä se mamma jonka lapsi tuossa lähikoulussa kostaa jokaisen vahingossakin sattuneen tönaisyn moninkertaisesti nuijimalla? Hyvin menee oppi perille tuolla asenteella.
Toivottavasti joku vetää teitä joskus turpaan oikein kunnolla
oletko sinä se mamma jonka lapsi tuossa lähikoulussa kostaa jokaisen vahingossakin sattuneen tönaisyn moninkertaisesti nuijimalla? Hyvin menee oppi perille tuolla asenteella.
Sitähän nää mammat tässä ketjussa tosiaan lapsilleen opettavat; kosto on suloinen. Vaatteet alas vaatekaapista, rangaistukseksi tukkapöllyä, aika moninkertainen kosto sekin mun mielestä. Kyllä siellä nyt joku haukkuu ihan väärää puuta.
mutta tyttökin on vasta puolen vuoden, joten ehkä olen vähän jäävi vastaamaan tähän. Uskon kuitenkin voivani vastata samoin vielä mummonakin. Olen itse saanut lapsena piiskaa ja siitä jäi traumat, jotka toisinaan yhä haittaavat elämääni. En voisi tehdä samaa omalle lapselleni.
mutta lapset, niin kuin aikuisetkin, ovat yksilöitä ja persoonia, ja osa on rauhallisia luonnostaan, osa taas voimakastahtoisia ja räiskyviä.
Meillä tämä ilmenee niin, että 4v. esikoinen (poika) on voimakastahtoinen ja to-del-la uppiniskainen. Sanomista ei meinaa uskoa millään, ei sitten millään. Jäynääkin keksii jos jonkinlaista, koettelee monin tavoin ja pelaa valtapeliä. Uhkailu, kiristys ja lahjonta on päivittäin käytössä, samaten jäähypenkki. Ainut vaan, ettei meinaa jäähylläkään pysyä istumassa, vaikka on sinne aina takaisin kannettu ja tehty selväksi, että täällä nyt istut ja rauhoitut sen 2 minuuttia. Tätä on toistettu jo 2 vuotta, huoh... Viimeisimpänä konstina olen vienyt pojan suihkuun vaatteet päällä, kun ei muuten riehuminen lopu. Siihen suihkuun kyllä loppuu! Nyt on alkanut jo uhkauskin suihkusta rauhoittaa menoa, hyvä niin.
Toinen poika taas on aivan erilainen kuin veljensä. Leikkii rauhassa itsekseen, kutakuinkin aina hyvällä tuulella, sopeutuvainen, rauhallinen. Helppo lapsi.
On helppoa olla hyvä ja rauhallinen vanhempi, kun lapsi on kiltti.
Onkohan toisten vanhempien tuomitsijat saaneet vain niitä helppoja lapsia?
Aina olen pystynyt hillitsemään raivoni.
On hieman eri asia antaa luunappi alle vuoden ikäiselle, kuin esim. 6v rasavillille. Ottakaa nyt ihmiset aivot käteen. Ei lapsille todellakaan jää mitään traumoja niistä. Eri asia on sitten, jos itse joutuu hakemaan vitsan pajukosta, laskee housut nilkkaan ja isä hujauttaa paljaalla takamukselle sillä. Noh, eipähän mullekaan ole jäänyt tuosta sitten minkäälaisia traumoja, mutta en kyllä omalle lapselle tekisi niin.
vähän liian rajusti tönäissyt huoneeseensa ja hän kaatui nenälleen. Pyysin kai sata kertaa anteeksi ja sen jälkeen en ole lapsiini sillä tavalla koskenut. Sekin kerta oli liikaa!
Oli vaippa, joten tuskin juuri tuntui. En silloin kokenut sitä pahana, mutta en tekisi sitä enää. Esikoinen on maailman kiltein lapsi ja ei sille tarvi edes ääntään korottaa normaalisti. Kuopus on paljon villimpi, mutta ei ole käynyt mielessä edes läpsiä. Pari kertaa olen kiukkuisena "viskannut" (=siis laskenut hiukan tylymmin) pinnasänkyyn ja jättänyt huutamaan hetkeksi, kun olen mennyt olkkariin laskemaan viiteenkymmeneen...:)
On siis väärin toivoa että aikuinenkin joutuisi kärsimään koska laittaa lapsensa kärsimään? Okei, tässä tapauksessa kannatan siis kostoa.
En todellakaan opeta lapselle että voi oman ikäistään lyödä takasin tai kostaa mutta se on HIUKAN eri asia kuin se että toivon aikuisen tajuavan (kun ei vielä tajua) ettei toista voi satutttaa koska se SATTUU.
Pahempaa toki on se mitä teette lapselle, tuokin joka vie lapsensa suihkuun... huh-huh! Vai ettet ole pärjännyt 2 vuoteen 4v lapselle?!?! Et voi olla tosissas!! Lapset on lapsia, niiden kuulukin ollla vaikeita...
Ja ei mikään ihme että lapsesi on uppiniskainen koska vanhempi on umpihullu! Tuo suihkuun vieminen vaatteet päällä todellakin täyttää jo kaikki pahoinpitelyn tunnusmerkit, nöyryytyksen fyysinen ja psyykkinen kuritus. Lapsi parka!
On hieman eri asia antaa luunappi alle vuoden ikäiselle, kuin esim. 6v rasavillille. Ottakaa nyt ihmiset aivot käteen. Ei lapsille todellakaan jää mitään traumoja niistä. Eri asia on sitten, jos itse joutuu hakemaan vitsan pajukosta, laskee housut nilkkaan ja isä hujauttaa paljaalla takamukselle sillä. Noh, eipähän mullekaan ole jäänyt tuosta sitten minkäälaisia traumoja, mutta en kyllä omalle lapselle tekisi niin.
Eli sallit lapsiin kohdistuvan väkivallan,koska eihän heille nyt mitään traumoja niistä jää?
Turha höpöttää mitään helpoista ja vaikeista lapsista, kaikki varmaan lapsia hankkiessaan tietää,että heille tulee joskus oma tahto. Jotkut ovat temperamenttisempia kuin toiset, niin se vain on.
t. rikollinen