Lue keskustelun säännöt.
Miksi joillekin raskaana olo on niin hiton tuskallista ja vaikeaa?? Heti jaadaan saikulle
13.10.2009 |
ja valitetaan. Uskon etta esitysta koko potaska! Halutaan huomiota ja paastaan kuin koira verajasta kun ollaan raskaana, ja valitellaan kaiken maailman kipuja ja kolotuksia!
Ma odotan kolmatta lastani rv24 ja ei ole ollut minkaanlaisia vaivoja. Olen reilusti ylipainoinen eika ole mitaan ongelmia. Johtuuko se sitten siita etta olen tottunut kantamaan ylimaaraisia kiloja jo ennestaan vai mista?
Eka raskaus meni rv 42+ ja toinen lapsi syntyi rv 41, loppuun asti kavelin ja liikuin, lopussa hitaammin kyllakin mutta missaan vaiheessa en maannut sohvalla ja miettinyt miten siita paasisin ylos ja lahikauppaan. Esikoista yritimme miehen kanssa jopa "kaynnistaa" saunassa viimeisillani eika sekaan ollut vaivalloista!
Arsyttaa vain kun ystavani joka on molempien lapsiensa aikana jaanyt saikulle rv 8 ja sitten kaynyt kaantymassa toissa ehka viikon parin verran ja sitten taas saikulla aippaloman alkuun. Toinen on valitellut oloaan rv12 asti ja sitten uudestaan rv16 alkaen kun on niin lihava ja tukala ja kompelo olo ja ei jaksa enaa mitaan. Siis mita, rv16??? Miten ihmeessa nama valittajamammat jaksaa tuonne rv40 tietamille???!
Kommentit (79)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja viela kerran korostan (kun joillakin nakyy olevan ERITTAIN vaikeita lukemisenymmartamisen ongelmia) etta puhun nyt siis todellakin vain sellaisista jotka valittavat tuurhasta raskausaikana vain huomiota saadakseen!!! Ja toisekseen ihan mielenkiinosta halusin kuulla mita kaikkea teilla joilla on/oli vaikea raskaus, oli vaivoina alku-ja keskiraskaudessa. Varsinkin niina kuukausina kun useimmat odottavat ovat "hehkeimillaan". ap ap
Sinun pitää vain hyväksyä se, että toiset meistä nyt ovat vain heikompia kuin sinä. Vaikka sinä voit olla töissä pahoinvoinnin kourissa, migreenissä, järjettömässä väsymyksessä, istumisen estävässä iskiaksessa tai ylipäänsä pääset töihin vaikka liitoskivut estävät kävelemisen, me huonot odottajat emme välttämättä tee niin. Me vain haluamme huomiota muilta ja valitamme.
niin vaikea on vastaajien tietää että kenet sinä tähän lasket. Varmasti ketjuun vastaa ihmisiä jotka eivät juuri sinun asiantuntevaa näkemystäsi jaa.
Itselläni ei ollut sikäli vaikea raskaus etten joutunut jäämään sairaslomalle, mutta pidin kyllä silti raskausaikaa hyvin rankkana. Murtunut kylkiluu vaikeutti hengitystä, en pystynyt moneen kuukauteen nukkumaan kerralla yli 1,5 tuntia, meinasin työmatkoilla moneen kertaan pyörtyä esim. lentokentille kun en saanut ruokaa just silloin kun olisin sitä tarvinnut (vaikka pidinkin aina taskussa pikkusyötävää hätätapauksia varten, se ei kaikilla toimi ihan niin helposti, mulla alkaa tosi helposti silmissä pimetä kun verensokeri heittelee). Liitoskivut tekivät ajoittain kävelemisen tosi kivuliaaksi. Oksensin molemmilla kerroilla viikolle 16 asti ja sitten uudelleen taas jostain n. viikosta 25 eteenpäin. Välillä oli helpompaa.
Oli ihan kamalaa olla raskaana, molemmilla kerroilla. Se että joku jonka raskaudet eivät ole olleet kivuliaita ja kamalia tulee haukkumaan niitä jotka eivät ole yhtä onnekkaita on silkkaa itsekeskeisyyttä.
[Olen paljon elamaa nahnyt ja monenmoista kokenut. Mutten kesta tyhjan valittajia. Ja viela kerran korostan (kun joillakin nakyy olevan ERITTAIN vaikeita lukemisenymmartamisen ongelmia) etta puhun nyt siis todellakin vain sellaisista jotka valittavat tuurhasta raskausaikana vain huomiota saadakseen!!!
raskaus oli täysin vaivaton. Pyöräilin vielä päivää ennen synnytystä 20 kilsaa ja olin elämäni kunnossa.
Toinen raskaus taas: Supistukset alkoivat aivan alkuraskaudessa. Lisäksi raskauden aikana oli useampi raju verenvuotoa ja suurin osaa enemmän tai vähemmän veristä tiputtelua. Tämän takia voin psyykkisesti todella huonosti, hemoglobiini oli vuotojen takia alhainen, voin pahoin ja olin väsynyt. Jouduin sitten olemaan töistäkin verenvuotojen ja niistä johtuvien sairaalakäyntien takia poissa. Hyi minua.
Kunto oli sama kummassakin raskaudessa. Olen erittäin hoikka. Ilmeisesti kohdussani oli vain toisessa raskaudessa joku verisuoni, joka vuosi ja sitten hematooma. Että siinä sinulle ap syitä.
ja siinä vaikeassa raskaudessa jouduin ensimmäisellä kolmanneksella kahden viikon sairaslomalle erittäin pahan raskauspahoinvoinnin takia. Oksensin 24/7, mikään ei pysynyt sisällä.
Loppuraskaudessa minut kirjoitettiin sairaslomalle rv 27, koska en pystynyt enää istumaan 5 min kauempaa enkä kävelemään 5 min kauempaa kerrallaan. (odotin kaksosia, olen 155 cm ja mahan ympärys venyi lähes samoihin mittoihin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hammasta purren jaksoin, vaikka väsytti, heikotti, oksetti, tuntui että happi loppuu.
Minulla olikin pitkälle edennyt raskausmyrkytys, mutta koska olin 'kiltisti pitänyt mölyt mahassani ja ajatellut että raskaus ei ole tekosyy laiskotella tai jäädä saikulle, onhan monet muutkin kestäneet raskauden hymyillen' meinasimme molemmat, niin minä kun lapseni, kuolla.
Ap, juuri sun kaltaistesi ihmisten takia purin hammasta - en nimittäin halunnut leimaa työpaikallani, että valitan uupumusta pienen mahani kanssa ja kerään vaan saikkua ja säälipisteitä. Aika tökerö aloitus sulta oli, ap, mene itseesi.
eli tämä on liki minun tarinani..lasketun ajan jälkeen hakeuduin itse sairaalaan "valittamaan"..onneksi,koska päivä vielä ja olisin kuollut synnytyksessä.
Joten ei ymmärrys riitä tämän tyyppisille jutuille,kukaan ei voi toisen todellista terveydentilaa päältäpäin arvioida,kun ei sitä aina ymmärrä edes itse,kuin sairas voikaan olla.
lasketun ajan jälkeen hakeuduin itse sairaalaan "valittamaan"..onneksi,koska päivä vielä ja olisin kuollut synnytyksessä.
että kyselee alkuraskauden oireita joiden vuoksi ihmiset ottavat sairaslomaa. Mitä yllä oleva kirjoittaja tällä tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta en ole itsekaan oireeton, en vain laita niita kaikkia raskauden piikkiin. Raskaus kun EI OLE sairaus! Se on naiselle luonnollinen olotila. Jotkut kestaa sen paremmin, jotkut ei.
Joillekin kipukynnys on nakojaan alempi...ap
Aloitusviesti kun oli melko lailla agressiivinen ja sitä yhtä joillekin-sanaa lukuunottamatta täysin yleistävä. Jos hyökkää raivokkaasti, vastaus on raivokas puolustus.
Lisäksi ainakin mun mielestä tässä on koko ajan läsnä sellainen rivien väliin kirjoitettu syytös, että raskaana olevat naiset eivät kestä kipua/ruumiinvaivoja riittämiin. En tiedä, oliko se tarkoitus, mutta muotoilu on koko ajan sellaista, että tämä tuntuu olevan se halpamainen perimmäinen tai ainakin toissijainen syyte.
Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että raskauden takia lusmuilevat (ja muutenkin asiaa ylenpalttisesti paisuttelevat) naiset ovat ärsyttäviä, yleisesti haitaksi naisten asemalle työelämässä ja heistä meillä muilla on kaikki oikeus vänistä.
Toisen ihmisen kivun vähättely ei kuitenkaan ole hyväksyttävää riippumatta siitä, minkälaisia migreeneitä, kohtauksia ja pahoinvointeja omaan historiaan mahtuu. Kuten täällä on jo moneen kertaan esitetty, raskaus ei vaikuta jokaisen kehoon samalla tavalla. Myös kivun kokemus on yksilöllistä ja pidän äärimmäisen mauttomana sitä, että joku vihjailee alemman kipukynnyksen olevan merkki luonteen heikkoudesta ja että olisi olemassa jokin objektiivinen määrä kipua, joka jokaisen kunnon ihmisen olisi kestettävä.
Hyvänä esimerkkinä toimivat esimerkiksi taannoisen Sircus Mundus Abrurduksen esiintyjät, jotka näytöksessään riipuvat koukuista selkänahkojensa varassa, vaikkeivät ole suoranaisia masokisteja - onko heidän luonteensa siis jotenkin jalostuneempi kuin tämän keskutelun käyjien?
Jos joku on raskaana ja hänen selkäänsä sattuu siitä johtuen niin, ettei hän koe olevansa toimintakykyinen, vaikkei suoranaista sairautta ole, ei ole kenenkään muun - kenties asiaan vihkiytynyttä lääkäriä lukuunottamatta - asia lähteä väittämään, ettei satu tarpeeksi. Se olisi epäempaattista, epäkohteliasta, minäkeskeistä ja mautonta. Ja kyllä, se aiheuttaa väärinkäytöksiä, mutta parempi se kuin vaihtoehto.
Ja olet oikeassa: raskaus ei ole sairaus vaan yksi luonnollisista olotiloista. Se ei kuitenkaan vielä kerro mitään siitä, kuinka toimintakykyinen silloin on.
oli sairaalassa melkein kuukauden, sairaslomalla kolme. Eiköhän se saikku ihan aiheesta tullut...
ja valitetaan. Uskon etta esitysta koko potaska! Halutaan huomiota ja paastaan kuin koira verajasta kun ollaan raskaana, ja valitellaan kaiken maailman kipuja ja kolotuksia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli,vaikea toksemia-tila,oireet alkuraskaudesta lähtien...got it??
Vailla kokemusta "normaalista" odotusajasta tuudittauduin neuvolan seurantaan,mutta olinkin sairastunut tautiin jonka esiintyvyys on 0,1-0,5%:lla odottavista äideistä..t:80
Eiköhän ole tullut selväksi että ap onnistui loukkaamaan erittäin useita äitejä asiattomalla aloituksellaan.
Omaa pahaa oloaan voi purkaa muutenkin kun haukkumalla pystyyn naisia, jotka kärsivät raskauden erilaisista vaivoista, tai haluavat ottaa iisimmin ennen vauvan tuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisin loppuraskaudesta ollut saikulla, jos olisin ollut töissä.
Syyt, kova liitoskivut, jolloin kävely kivuliasta/lähes mahdotonta. Muutamia päiviä silloin tällöin loppuraskaudessa iski iskias, jolloin parasta oli olla makuullaan. Lisäksi tuli rannekanava-ahtauma, jonka vuoksi molemmat kädet tunnottomat ja puutunut. En pystynyt edes koneella kirjoittamaan.
Mieluummin olisin kirmaillut kuin nuori varsa keväällä ja ylipäätään voinut hyvin ja käynyt töissä kuin olla jöllöttänyt kärsivänä, kivuissa kotona.
sun ruveta harrastamaan jotain kilpaurheilua, budolajeja vaikka- saisit toden teolla leuhkia olemattomalla kipukynnykselläsi ja voittajan asenteellasi? Hiukan säälittävää jos ainoa foorumi missä voi pullistella on vauva-lehden av-palsta ja toisten äitien raskausvaivat.
Hakeudu jollekin tatamille niin saat vertaistasi seuraa.
Ihmisten kipukynnykset ovat erilaisia ja kuten sanottu, aika säälittävä isottelunkohde. Ja niinkuin sulle on monta kertaa kerrottu, raskaudet ja niiden kokeminen ovat yksilöllisiä. Olen myös sitä mieltä että jokainen nainen raskaana ja pienten lasten äitinä ansaitsee kaiken hyvän ja levon ja hoivan mitä ikinä saada voi, Tärkeä työ jota arvostetaan aivan liian vähän. Hyvä että naiset itse edes osavat suojella itseään, lastaan ja perhe-elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että Sinulla on ollu helpot raskaudet, ja se että Sinulla ei ole ollu mitään vaivoja, ei tarkoita sitä, etteikö niitä voi olla muilla. Vai?
Voisitko olla vaan tyytyväinen kun omat raskautesi ovat helppoja?
Itse voin todella huonosti melkein koko raskausajan vaivoja ole monenlaisia ja joo teki kyllä tiukkaa jaksaa loppuun asti.
En silti ollut sairaslomalla kun pari kertaa, koska olin muutenkin sairaana. Mutta jos olisin ollut fyysisessä työssä en olisi varmaan jaksanut.
Pointtini: Jokainen raskaus on erilainen, se että sinulla oli helppoa ei tarkoita että ystäväsi voisivat hyvin. Vähän empatiaa :)
Toisilla ihmisillä keho vain reagoi mm. hormonaalisiin muutoksiin eri tavoin jollain toisella. Toisella ei tule pahoinvointia ollenkaan, toinen viettää sairaalassa suurimman osan raskaudestaan. Loput sijoittuvat johonkin tuolla välillä. Yhdellä ihmisellä saattaa ensimmäinen raskaus olla helppo ja toinen vaikea. Ei sille itse mitään voi, eikä mielen psyykkauksellakaan saa kaikkea poistettua.
Sinun on vain hyväksyttävä, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä.
Ole onnellinen, että olet päässyt helpolla raskauksiesi kanssa.
toisten raskauksista jos itsellä mennyt hyvin
en tosin ollut saikulla, mutta valittaja kumminkin.
- En päässyt kävelemään kuin 200 metriä, niin jo alkoi supistelut.
- Olin niin väsynyt, että kirjaimellisesti nukahdin istualtani.
- Sain sellaisen iskiaksen, että itkin kivusta, jotta pääsin aamulla sängystä ylös.
Tässä ne pahimmat. Onneksi ei ollut pahoinvointia yhtään, se olisi vain puuttunut.
minun 3 raskauttani ovat sujuneet helposti ilman mitään vaivoja loppuun asti ja olen pystynyt olemaan ihan täysillä töissä aitiysloman alkuun asti. Siltikään en ole niin puusilmä, että en ymmärtäisi sitä, että vaikka minun raskauteni ovat olleet helppoa niin kaikilla ei niin ole. Osa kyllä käyttää hyväkseen sitä, että raskaanaollessa saa suht helposti sairauslomaa, mutta ei sitä nyt kuitenkaan ihan ilman syytä saa. Osalla odottavista äideistä raskaus voi olla hyvinkin vaikea.
kun oon kolmatta kertaa raskauden aikana saikulla. Ensin ihan alussa olin 3 päivää pahoinvoinnin vuoksi (sain siis näiden päivien aikana tietää olevani raskaani). Kolmisen viikkoa sitten olin 7 pvää saikulla hirveästä flunssasta (tätä en kyllä itse laske millään lailla raskauteen liittyväksi) ja eilen sain viikon saikkua, kun iskias meni totaalisen jumiin.
Tuo iskias vaikeuttaa olemista, kun välillä ei tiedä kuinka päin olis ja käveleminen on aika tuskallista. Seisomatyö ei täs kunnos oikeen onnistu. Mutta pitäis kai sitkeesti olla töis, ettei oo turhan valittaja.