Lue keskustelun säännöt.
Graduntekijät, mikä fiilis?
02.02.2015 |
Mulla hommat aika alkuvaiheessa, aineistoa kerään. Paska fiilis just tänään, tuntuu että oon yliopiston kaikkien aikojen tyhmin ja surkein graduntekjä.
Kommentit (117)
Älkää tehkö gradun tekemisestä elämää suurempaa, koska sitä se ei ole. Aikoinaan oman laitoksen proffa sanoi, että siihen pitää suhtautua vaan 20 opintoviikkona. Ei sen kummempaa. Persettä se vaan vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä fiilis, kun olen töissä laboratoriossa ja voin työstää graduani työaikana ja saada siitä palkkaa. Varmasti se olisi pakkopullaa jos sitä pitäisi vääntää ilman tuloja jonkun toisen datasta...
Ihanaa kun vastasit nro 2! Itse olen jo yli 10:nnen vuoden opiskelija ja myöt todellinen alisuorittaja! Opiskelemani ala on työllistävä, mutta ei lainkaan intohimo minulle, enkä ole varma jaksanko sillä työskennellä lopun työikääni. Töissä oon ko. alalla ollut monta vuotta, siksi opinnotkin jumittaneet (+ lapsi). Mulla nyt seminaari menossa, ja erotun siellä epäedukseni.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:03"]
Älkää tehkö gradun tekemisestä elämää suurempaa, koska sitä se ei ole. Aikoinaan oman laitoksen proffa sanoi, että siihen pitää suhtautua vaan 20 opintoviikkona. Ei sen kummempaa. Persettä se vaan vaatii.
[/quote]Mulle riittää miten huono vaan, kunhan menisi läpi. Ohjaaja kovasti tsemppaa tekemään hyvää, mikä on hienoa, mutta osaltaa luo kuvaa, että vähempi ei riitä.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:06"]
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:03"]
Älkää tehkö gradun tekemisestä elämää suurempaa, koska sitä se ei ole. Aikoinaan oman laitoksen proffa sanoi, että siihen pitää suhtautua vaan 20 opintoviikkona. Ei sen kummempaa. Persettä se vaan vaatii.
[/quote]Mulle riittää miten huono vaan, kunhan menisi läpi. Ohjaaja kovasti tsemppaa tekemään hyvää, mikä on hienoa, mutta osaltaa luo kuvaa, että vähempi ei riitä.
[/quote]Ja siis tämän ja nro 5:n kirjoitti ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gradu ei ole elämäntyö. Herran jumala.
1,5 vuotta oon nyt yrittanyt saada tata paskaa tehtya. Suurin osa aineistosta kasassa, mutta ei vaan nappaa kirjoittaminen. Aiheen keksiminen oli tosi vaikeaa, taman valitsin kun oli ns. pakkorako. On sittemmin osoittautunut aika hiton vaikeaksi tama valitsemani aihe, eika tama edes kiinnosta mua niinkaan. Nyt vahan myoha lahtea aihetta vaihtamaan...
Mulla loppuu opinto-oikeus 6 kk paasta, joten nyt on ihan oikeasti ryhdyttava hommiin. Pakko saada jotain puristettua kasaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:09"]
Gradu ei ole elämäntyö. Herran jumala.
[/quote]
Ei. Hetihän se pitää väikkäri vielä vääntää perään niin tämähän on vain tämmöinen välityö, joka päätyy johonkin kirjaston takahuoneeseen pölyä keräämään! :D
No mä voin sanoa; jos teillä ei ole mitään tieteellisessä mielessä arvokasta sanottavaa, niin työnne on täysin turha ainakin muiden kannalta. Silloin kannattaa vain asennoitua siihen että teette työnne itsenne vuoksi. Jos taas on jotakin tieteellisesti merkittävää aineistoa raportoitavaksi, niin on ilo hioa raportti kuntoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanalla sanoen: vituttaa. Olen tehnyt alaan liittyviä töitä melkein koko opiskeluajan, ja niitä riittää edelleen. Gradu on se pakkopulla, joka vielä pitäisi saada pullautettua, että saisin sanoa heippa yliopistolle. Toki voisin sanoa ne heipat ilman graduakin, mutta ympäristön paine on aika kova: läheiseni odottavat minulta valmistumista ja eräs on jopa lupaillut selvää rahaa, sitten kun on tutkinto plakkarissa. Tiedän, että pystyn sen tekemään kun vain siihen ryhdyn, mutta motivaatio on aika olematon ja työt tuntuvat niin paljon mielekkäämmiltä. On vaikea kieltäytyä mielekkäistä työtehtävistä, mutta juuri niin minun pitäisi tehdä, jotta ehtisin rustata sen perkeleen iso-Geen pois alta.
Itsekin olen jo ties kuinka monen vuoden opiskelija ja aivan kypsä opiskeluun. Gradu on tosiaan vain opinnäyte, tärkeintä on se, että olet menossa alalle, jolla riittää töitä. Millään muulla ei oikeasti ole merkitystä. Panostakaa täysillä vasta varsinaiseen työelämään/varsinaiseen elämään. Itsellä on kestänyt tosi kauan yliopistossa, kun etsin alaa, joka oikeasti kiinnostaisi ja työllistäisi. Lopulta yhteiskunta päätti puolestani, vain tietyt alat enää kannattavat Suomessa. Onneksi yliopistossani on kaiken ikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 jatkaa:itse aihe on tärkein. Paskalla aiheella saa paskan työn aikaiseksi. Niitä paskoja töitä riittää kyllä hyllymetreittäin, ei yksi lisää saa hyllyjä kaatumaan, joten huoli pois.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:16"]
Sanalla sanoen: vituttaa. Olen tehnyt alaan liittyviä töitä melkein koko opiskeluajan, ja niitä riittää edelleen. Gradu on se pakkopulla, joka vielä pitäisi saada pullautettua, että saisin sanoa heippa yliopistolle. Toki voisin sanoa ne heipat ilman graduakin, mutta ympäristön paine on aika kova: läheiseni odottavat minulta valmistumista ja eräs on jopa lupaillut selvää rahaa, sitten kun on tutkinto plakkarissa. Tiedän, että pystyn sen tekemään kun vain siihen ryhdyn, mutta motivaatio on aika olematon ja työt tuntuvat niin paljon mielekkäämmiltä. On vaikea kieltäytyä mielekkäistä työtehtävistä, mutta juuri niin minun pitäisi tehdä, jotta ehtisin rustata sen perkeleen iso-Geen pois alta.
[/quote]Ok, sulla on töiden suhteen samantapainen tilanne kuin minullakin. Pakkopullaa juu, onneksi tajusin valita mielenkiintoisen aiheen, niin pystyn pysymään kirjojen ääressä. /ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viiden kuukauden tauon jälkeen tuntuu siltä, että kaikki pitäisi aloittaa alusta. En muista yhtään mitä olen tehnyt, kirjoitetut 35 sivua vaikuttaa täydeltä paskalta! En pysty tekemään kaikkea alusta :( En tiedä mistä aloittaisin koko homman taas.
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:29"]
Viiden kuukauden tauon jälkeen tuntuu siltä, että kaikki pitäisi aloittaa alusta. En muista yhtään mitä olen tehnyt, kirjoitetut 35 sivua vaikuttaa täydeltä paskalta! En pysty tekemään kaikkea alusta :( En tiedä mistä aloittaisin koko homman taas.
[/quote]Tsemppiä! Tauot on v-mäisiä, yritän kaikkeni että saan nyt tehtyä putkeen tämän. Sulla on kuitenkin jo puolet tekstistä, kyllä se siitä! Koita aloittaa siitä mistä on helpointa.. /ap
Tsemppiä vaan kaikille gradua vääntäville! Aiheen pitäisi tosiaan olla sellainen, että homma kiinnostaa, muttei karkaa niinsanotusti lapasesta tai paisu liian valtavaksi. Sopii etenkin sellaisille, jotka tavoittelevat läpipääsyä paskalla gradulla.
Pitäisi pyrkiä sellaiseen flow-tilaan, jossa gradu kirjoittaa melkein itse itseään. Sitkeästi perse penkissä naputtelemalla se sitten valmistuu ja fiilis valmiiksi suoritetusta työstä on tosi jees! Tässa omia graduaikoja muistelen...välillä oli sellaisia päiviä, etten muuta tehnytkään kuin gradua. Ideoita suorastaan pulppusi ja ne oli pakko laittaa heti muistiin (usein naputtelin ne suoraan työhön), jotten unohtaisi niitä. Pahimmillaan heräsin keskellä yötä idea mielessä ja sitten oli laitettava se heti muistiin kännyyn. Puolisen vuotta siihen meni kaikkiaan, onneksi se lopulta valmistui ja sain laitettua sen kansiin.
16, nyt vaan kiinni juonesta ja puristat sen kerralla kasaan. Tauko ei ole mahdoton, nyt vaan tulostat sen nivaskan ja käyt sen kynän kanssa läpi, siitä se taas lähtee. On hyvä, että on jo jotain kasassa kuin että tuijottaisi tyhjää dokkaria ruudulla.
Mulla lapsi menee kahden viikon päästä hoitoon ja sitten alkaa pakerrus. 10 vuotta takana, ei yhtään valmista riviä ja oksettaa ajatuskin mutta on pakko. Olen kevään täysin tuloton ja nyt on vaan pakko nopeesti pakertaa ja saada tarvittamat rivit täyteen. Ahdistaa ja pelottaa. Ajattelen vain aikaa kun tämä on ohi, elämäni alkaa kun saan opinnot pakettiin
[quote author="Vierailija" time="02.02.2015 klo 21:35"]
Mulla lapsi menee kahden viikon päästä hoitoon ja sitten alkaa pakerrus. 10 vuotta takana, ei yhtään valmista riviä ja oksettaa ajatuskin mutta on pakko. Olen kevään täysin tuloton ja nyt on vaan pakko nopeesti pakertaa ja saada tarvittamat rivit täyteen. Ahdistaa ja pelottaa. Ajattelen vain aikaa kun tämä on ohi, elämäni alkaa kun saan opinnot pakettiin
[/quote]Hei sulla on just sama tilanne! Lopetin työt 1kk sitten, keksin aiheen, tein suunnitelman, nyt kerään aineistoa ja teen teoriaosuutta. Töissä ollessa en jaksanut ajatella tätä yhtään. Tiedän että saan tämän valmiiksi, mutta on tää jotenkin vuoristorataa.. Kiitos vertaistuesta, helpotti kuulla etten oo ainoa joka tuntee olevansa huono! /ap
Ma irtisanoin itseni viime viikolla, kun ei tama toiden ohella vain suju.
Kandia opiskellessa sain kaytya toissa ihan kivasti, tein sellasta 24h viikossa. Kun aloitin maisteriopinnot, vahensin tyotunnit puoleen. Ne vaan on salakavalasti lisaantyneet, tallakin hetkella teen reilu 30h viikossa. Onhan se kiva etta on toita, mutta kun tyopaivina ei kiinnosta sitakaan vahaa miettia mitaan graduhommia.
Eli kunhan saan viimeiset tyovuorot pakettiin, teen gradua taysipaivaisesti. Sekin ettei saastoilla voi elaa loputtomiin toimii sellaisena kivana lisapakotteena saada homma valmiiksi.
Sama juttu. Kuudennen vuoden opiskelija ja nyt vasta saan aikaseks alotella koko hommaa. Aihe on mulle ihan hepreaa kun koko opiskelujeni ajan oon ollu suuntautunu toisaalle vaan tajutakseni, ettei sillä painotuksella saa ikinä mitään oikeita töitä. Tuntuu että saan itseopiskella uudestaan koko tutkintoni kurssit että onnistuu tuo gradunteko. Pitikin velttoilla ja alisuorittaa niin monta vuotta. Nyt ei viitsisi enää jättää keskenkään mutta voin jo sieluni silmin nähdä ne hien, veren ja kyynelien täyttämät illat kun gradua pakerran valmiiksi.