Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää onko tämä oikeaa rakkautta?
18.06.2010 |
Olen jo yli 30 enkä koskaan ole seurustellut puolta vuotta pidempään. Olen ihastunut monta kertaa, mutta en usko että olen koskaan rakastunut. Nyt on taas puoli vuotta tullut täyteen ja mietin kannattaako minun jatkaa tämän miehen kanssa vai onko tämäkin tässä. Välillä leijun onnesta, sillä minulle tulee niin hyvä olo miehen seurassa. Välillä taas ajattelen ettei hän ole tarpeeksi hyvä minulle, ettei hän välitä minusta tarpeeksi. Epäilen onko hänessä tarpeeksi miestä minulle. Silloin ajattelen että elämäni on oikeastaan onnellisempaa yksin. Mies on tyytyväinen kun näemme pari kertaa viikossa. Tuntuu pahalta että toinen ei kaipaa minua. Mutta silloin kun olemme yhdessä, muistan taas, kuinka hyvä mies hän on, kuinka hauskaa meillä on yhdessä. Kumpikaan ei ole ottanut puheeksi tulevaisuutta. Itsekään en ole halunnut ottaa "vakavia asioita" puheeksi, koska olen epävarma siitä olenko oikeasti rakastunut ja haluanko viettää loppuelämäni tämän miehen kanssa. Jos listaisin paperille toiveitani täydellisestä miehestä, hänessä olisi niistä aika monta. Miksi silti olen näin häilyvä? Ihmettelen miksi muut ihmiset uskovat niin vahvasti suhteeseensa, vaikka myöhemmin osoittautuisi ettei parisuhde kestänytkään loppuelämää. Onko ongelma minussa, vai enkö vain ole vieläkään löytänyt yhtäkään edes lähes oikeaa miestä?
Kommentit (7)
toiset lämpiää hitaasti. Olennaista on se, että molempien pitää olla rakastuneita, ei riitä että toinen on, eikä mies kuvauksesi perusteella kuulosta kovin rakastuneelta.
Mä olen ollut rakastunut kolmesti ja joka kerta on mennyt ihan jalat alta. En tyytyisi noin laimeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kriteerejä, että jos ruksaat nämä kohdat niin raukkaus on "oikeaa". Mieti, mikä oikeasti on se asia mihin et luota, mies vai sinä itse.
Millaista rakkaus juuri sinulle, eihän ole olemassa mitään yleisrakkautta.
En osaa konkreettisemmin neuvoa. Aina kun olen rakastunut olen tiennyt, että se on rakkautta. Tai sitten ei. En osaa sanoa mistä sen olen tiennyt. Kun rakastuin aviomieheeni tiesin että kestän hänen kanssaan mitä vain, tunsin että hän näki ja hyväksyi minut sellaisena kuin olen, en halunnut muuttaa hänessä mitään, olin ja olen turvassa hänen kanssaan.
Rakkaus on minulle sitä että haluaa olla rakastamansa ihmisen kanssa ja ei voi olla osoittamatta sitä että rakastaa. Epäilen että ongelma on minussa. Kolme niistä joiden kanssa olen seurustellut ovat minun jälkeen tavanneet sen naisen jonka kanssa ovat menneet naimisiin. Minussa on kaikkia sellaisia ominaisuuksia, mitä naiselta voisi toivoa ja enemmänkin. Mutta miehet eivät rakastu minuun. Näen sen jälkikäteen, että ei se rakkautta ollutkaan, vaikka silloin luulin niin. Joku tässäkin kommentoi että ei tämäkään mies taida rakastaa minua.
ap
Kiintymyssuhdetyyli kehittyy varhaisina ikävuosina vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa. Kaikki eivät kiinny samalla tavalla. Ja jos mies etsii ihmistä, joka osaa rakastua niin eihän hän silloin sinun kanssasi pidempään jaksa. Mutta uskoisin, että monien miestenkin mielestä sinun tyylisi on ihan OK.
Itse olen aina tiennyt nopeasti, onko suhteella tulevaisuutta vai ei, ja syventänyt suhdetta ripeästi. Voisin väittää, että sen kyllä tietää, kuka on se oikea, kun se tulee kohdalle. Mutta voihan olla, että juuri noiden kiintymyssuhdetyylien eron takia kaikki eivät tunne samoin kuin minä.
eikä kaikki koskaan saa kokea sellaista rakkautta joka "vie jalata alta"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikö kellään ole ollut samanlaisia ajatuksia?
ap
Jokaisessa seurustelu suhteessani olen jossain vaiheessa ollut epävarma onko hän se oikea. Silloin olen miettinyt mikä toisessa on se joka laittaa sydämen tekemään volttia.
Saman olen käynyt läpi aviomieheni suhteen. Enää vuosiin ei tuota ole tarvinnut tehdä. Nyt tuntuu että hän on se jonka kanssa vietän eläkepäiväni.
Jokainen uskoo että on löytänyt sen oikean kun aloittaa seurustelun/menee naimisiin mutta ihmiset muuttuvat ja kasvavat vuosien varrella joka saattaakin aiheuttaa sen ettei aviopuoliso tunnukaan enää samalta jonka kanssa meni naimisiin vuosia sitten.
En usko että sinussa on mitään "ongelmaa".
Aurinkoista kesää sateesta huolimatta!