Lue keskustelun säännöt.
MIKSI opettajia/päiväkotitätejä pitäisi lahjoa, eihän esim. bussikuskejakaan lahjota???
19.05.2009 |
Suorastaan oksettaa taas tuo lahjomisrumba, jota hölmöt vanhemmat jo höyrypäissään suunnittelevat heti, kun kevät lähestyy.
Mistä tuo lahjominen yleensä johtuu; kuvittelevatko vanhemmat, että hoitajat/opettajat muka hyvää hyvyyttään ja rakkaudesta hoitavat/opettavat heidän kersojaan (eiköhän se palkka kuitenkin ole se merkittävin syy...), vai luulevatko, että hoitaja/opettaja ehkä kohtelisi heidän pilttiään paremmin, kun lahjotaan? Vai onko joillain vanhemmilla vaan niin kauhea pätemisen tarve??
Ja ko. lahjat kuulemma muuttuvat vuosi vuodelta kalliimmiksi rahallisesti... Etelä-Suomen Sanomissa eräs opettajakin ihmetteli samaa ja totesi, että hänelle riittää pitkät kesälomat ja hyvä palkka (ei se mikään huono ole, kuten nyt av-mammat taas tietty älähtävät) kiitokseksi. Ja kuulemma SANALLINEN kiittäminen ja vaikkapa oppilaiden väsäämät kiitoskortit riittäisivät mainiosti.
Monen hoitajan/opettajan mielestä se kaikki KRÄÄSÄ (kaikensorttiset tuikkukynttilät, suklaarasiat yms yms.), jota vanhemmat heille syytävät, ovat pelkästään rasitus.
Millähän tuon turhan tavan saisi loppumaan? Itse en aio lahjoa poikani eskariopettajia millään tavalla, enkä myöhemmin hänen opettajiaan koulussakaan. Enhän lahjo bussikuskiakaan, vaikka hän tekee tärkeää työtä kuskatessaan poikaani turvallisesti perille kouluun.
Kommentit (72)
Poika totesi yks päivä turhaantuneena, että mitä vaikutti olla 6 vuotta kiltti ja ei istunut yhtään jälki-istuntoa kun aina stipendin saa joku erityisoppilas tai pakolainen tai sitten ylipainoinen. Aivan sama, mitä ovat tehneet.
Joka vuosi on luokkakaverit ääneen ihmetelleet, että poikani ei ole stipendiä saanut. Sen on saanut aina joku "erityislapsi" tai muilla erityisillä avuilla varustettu.
Se on vienyt uskoa myös muiltakin lapsilta. Yleinen vitsi on tällä hetkellä, että stipendin saat jos olet läski tai vammainen, vaikka koko vuoden istuisit jälki-istunnossa ja kiusaisit ja olisit häirikkö.
Ei kamalan paljon ole kyllä parantanut asenteita vammaisia ja mamuja kohtaan.
Mamu-oppilaalle ja erityisoppilaalle, ei tosiaan open lapsille.
Terv. joku ope tästä ketjusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muut ilmoittavat ilahtuvansa ja toivovansa lahjoja ja laittavat vielä toiveita, mitä heille voisi laittaa.
Kiitos sinulle. Palauttaa uskoa siihen, että kaikki opettajat eivät ole ahneita.
Terveisin äiti, joka ei lahjoja osta. Mutta on kiittänyt sanallisesti opettajaa hyvin tehdystä työstä. Ja jos se ei riitä niin ei voi mitään. Sanoinkin opettajalle, että saat taatusti tänäkin keväänä kymmeniä kippoja ja ruusuja, mutta ne ei osoita sitä, miten kunnioitan hänen ammattitaitoaan, joten haluan sen hänelle sanoa ääneen ja kiittää siitä yhteistyöstä, mitä teimme lapseni eteen vuosien varrella.
Oppilaan hymy riittää. Yli-innokkaat äidit ja isukit voisivat jättää lahjahankinnat kokonaan pois. Niitä ei tarvita, eikä kaivata.
t. Ope, yksi monien puolesta
että me opet ostetaan siivoojille, keittiöihmisille, kouluisännälle, koulusihteerille, terkkarille, kuraattorille jne. jouluisin ja keväisin jotain muistamista. Muistamisen kohteesta riippuen se on sitten kukkia, suklaata, alkoholia.
Ja itse ostan myös lapseni harrastusten vetäjille, päiväkodin "tädeille" jne. jotain pientä, koska se on mielestäni kiva ja kohtelias tapa, että jotenkin muistetaan ja kiitetään, kun ei sitä arjessa aina tule kiittäneeksi ja antaneeksi tarpeeksi myönteistä palautetta, vaikka olisi aihetta. Tarjoan myös usein luokanvalvontaluokalleni jotain pientä herkkua lukukauden päätteeksi ja kiittelen yhteistyöstä ja toivottelen hyvää joulua/kesää.
Itse en kärky lahjoja, ei yläkoulussa oikein ole tapana kiitellä... Oppilaat muistaa kyllä haukkua open, jos on paha päivä, ja vanhemmat muistaa lähettää kärkkäitä sähköposteja, mutta kai meidän kasvatustehtävässä on jotain pielessä, kun edes sanallista kiitosta ei yleensä lukuvuoden loppuessa kuulu, vaikka jonkun asioita olisit hikipäässä hoidellut ja tehnyt paljon ekstraa.
Kurjaa, että kaikki kivat, hyvät tavat, on muuttuneet joidenkin ihmisten mielissä ap:n mainitsemiksi turhiksi tavoiksi...
kuinka turhia ne kipot ja kupit on ja kukat on. Minua myös lämmittää eniten, jos joku sanoo tai kirjoittaa kortiin kiitokset.
t. ope
Olen itse opettajana lukiossa, enkä ole koskaan erityisesti haikaillut lahjojen perään, vaikka toki tuntuu mukavalta saada jokin huomionosoitus (esim. kortti) tehdystä työstä. Lukiossahan opiskelijat päättänevät itse, keitä haluavat muistaa. En usko lainkaan näihin jeesusteleviin opettajiin, jotka sanovat tässäkin ketjussa, etteivät pidä mistään muistamisista.
Tässä ketjussa esiintyneet mielipiteet ovat vasta herättäneet minut ajattelemaan, miten helvetin vaikeata monille ihmisille on se kiitoksen sanominen. Olette aika säälittäviä tapauksia! Minulla ainakin on tapana kiitellä kaikkia minua jotenkin auttaneita. Kiitos on lyhyt sana, eikä sen lausuminen ole minulle vaikeaa. Juu, pyrin siis kiittämään bussikuskia kyydistä ja siivoojaa puhtaista työtiloista.
Eikö meillä kaikilla olisi vähän mukavampaa, jos huomaisimme toistemme työn ja arvostaisimme sitä? Minä kyllä kavahdan sellaisia tässäkin ketjussa esiintyneitä ihmisiä, jotka oikein ylpeilevät sillä, että en ole koskaan kiittänyt enkä tule kiittämäänkään. Ja olette vielä äiti-ihmisiä? Millaisia käytöstapoja välitättekään lapsillenne!
Tärkeintä minusta olisikin ihan puhdas ja reilu kiitos! Siihen ei liity mitenkään se hyvä rahallinen korvaus, jonka saan työstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muistan itse vieläkin kun ala-asteen openi jäi äitiyslomalle ja ostettiin äidin kanssa valkoiset potkarit.
Itse opetan lukiossa missä lahjat eivät niin ole tapana mutta äitiyslomalle itse jäädessäni sain oppilailta aivan ihanan kirjan lahjaksi, kyllä siihen vilkaisu kirjahyllyssä nostaa mielialaa kummasti.Kortinkin olivat etsineet teemaan sopivaksi. Minä tykkäsin lahjasta,toki hirveä määrä tuikkuja tuntuisi turhalta.
tää on niin tätä suomalaista kulttuuria, jossa ei olla huomaavaisia ja kohteliaita. Aion muistaa lapsemme hoitotätejä, ei heillä mikään huippupalkka ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä tekstiä monien osalta! Tajuatteko ollenkaan että asenteenne tarttuu lapsiinne? Asenne, että opettaja on sama kuin siivooja tai bussikuski. Tekee vain konemaisesti työtään rahan takia, välittämättä oikeasti lapsistanne. Hoitajat päiväkodissa ja opettajat ala-asteella ovat lapsillenne todellisia esikuvia. Lapset ihailevat heitä. Kamalaa romuttaa tuolla omalla hirveällä asenteellaan lapsen luoma mielikuva hänelle tärkeästä aikuisesta. Opettaja tukee ja täydentää teidän tekemäänne kasvatustyötä. Opettaja on läsnä lapsenne elämässä monta tuntia vuodessa.
Uskotteko todella, ettei hoitajilla ja opettajilla ole lämpimiä, todellisia tunteita lapsianne kohtaan? Omien lasteni päiväkodissa ainakin hoitajista välittyy aito välittäminen. Arvostan heidän työtään kovasti ja lapseni rakastavat hoitajiaan! Tottakai muistan heitä lukukauden päätyttyä. Nyt keväällä lapseni antoivat kolmelle hoitajalleen kauniit pihakukat, kiitoksen ja halauksen kera! Se on mielestäni jo kohteliaisuutta ja hyvää käytöstä.
koulubusseja ajavat kuskit saa usein lapsilta keväällä jonkun lahjan, kortin tai suklaata tai muuta pientä. Kuskit tulee lapsille kyllä tosi tutuiksi, kun vain muutama ajaa niitä linjoja, ja ainakin minusta on ihana seurata sitä miten hiensoti kuskit ottaa lapset huomioon ja vitsailee niiden kanssa ja huolehtii niistä. Kaikki tuntee kaikki nimeltä ja kuskit tietää missä lapset asuu ja mitkä on niitten lemmikkien nimet ja niin edelleen. Ja ainakin minä arvostan sitä kuskien ammattitaitoa millä ne työnsä tekee, ja tuntuu turvalliselta ajatella että omakin lapsi kulkee koulubussilla.
En ota kantaa siihen, pitääkö ketään "lahjoa" mutta ainakin nämä kuskien lahjat tulee usein lasten aloitteesta, ehkä opettajille annetaan lahjat koska vanhemmat niin tahtoo..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikana tavanneensa kuin kaksi vanhempaa, jotka ovat kädestä pitäen tulleet kiittämään. Nämä ovat jääneet erityisesti mieleen. Todella harvinaista sellainen on, että joku reilusti sanoo kiitoksensa. Jos minäkin kolme vuotta (yläkoulu) olen kantanut koulussa huolta kuusi tuntia päivässä luokkani oppilaista, en pidä kohtuuttomana, että joku äiti tai isä joskus ysiluokan keväällä tulisi vaihtamaan muutaman sanan. Suomalainen ei osaa kiittää mistään koskaan ja sen kertoo tämäkin ketju. Surullisinta on, että te jotka kiittäämistä kaihdatte, jatkatte samaa asennetta lapsiinne. Emme koskaan opikaan siis kiittämään.
ketju "Mitä miehesi sai joululahjaksi työpaikalta?". Siinä sitten innoissaan kerrottiin, mitä hienoa ja arvokasta kukakin on saanut.
No jos kaupunki on työnantajana kuten peruskoulussa ja päiväkodissa, ei työntekijät tosiaan mitään isoja lahjoja usein saa.
Sitten on kamalaa korruptiota, jos joku saa Tiimarin tuikkukipon tai suklaarasian. BUAH HAH HAA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
antaa lahjan vasta kun on 30 vuotta ollut palveluksessa.
Eli ei tosiaankaan "isoja lahjoja usein saa". Eikä siis edes pieniä... Työnantajalta ei siis tosiaan tule koskaan mitään muistamisia ja esim. pikkujoulut tarkoittaa sitä, että itse maksetaan ruuat (juomista nyt puhumattakaan), joskus tilavuokrakin, jos juhlat on sellaisessa paikassa, että tila maksaa erikseen.
mutta se ei taida heille merkitä mitään. Enemmän he tuntuvat arvostan niitä lapsia, joiden mammat kiikuttaa laatuviiniä ja merkkipyyhkeitä ja lahjakortteja.
Pelkkä sanallinen kiitos ei enää riitä opettajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taannoin minulle arvosteli ja arvotti saamiaan lahjoja ja mietti, että olisi hyvä, jos voisi tehdä jonkun lahjalistan saadakseen mieluistaan tavaraa. Aivan tosissaan.
Melkein toivon, että kyseinen opettaja saa tänä keväänä PALJON euron tiimarikuppeja, joista on lohjennut reunasta pala pois.
mutta se ei taida heille merkitä mitään. Enemmän he tuntuvat arvostan niitä lapsia, joiden mammat kiikuttaa laatuviiniä ja merkkipyyhkeitä ja lahjakortteja.
Pelkkä sanallinen kiitos ei enää riitä opettajille.
Ei se kuulu ap:lle eikä muillekaan. Huolehdi omista asioistasi. Lahjan antaminen ei vahingoita ketään, joten sinun ei tarvitse siitä huolehtia.
Kai täällä j****auta saa keskustella ja vaihtaa ajatuksia, VAI?
Ei se kuulu ap:lle eikä muillekaan. Huolehdi omista asioistasi. Lahjan antaminen ei vahingoita ketään, joten sinun ei tarvitse siitä huolehtia.
Olen itse lastenhoitaja ja saan hoitolapsiltani (tai siis heidän vanhemmilta) lahjoja jouluna ja keväisin. Mutta myös ostan joululahjat/läksiäislahjat hoitolapsilleni. Ei siinä mun mielestä ole kyse lahjoamisesta. Eikä kukaan vaadi sulta lahjoja...sen on lähdettävä itsestään :)
ajatustenvaihdosta. Kyllä se henkilö on aika syvällä tunteissaan.
mutta kun se on nykyään sellaista paniikkia jo. Hirvittää jos unohtuu ostaa. Miten ensi v uosi sitten menee. Ja jos lahja ei olekaan hyvä niin miten käy lapselle.
Minusta opettajat ja päiväkodin henkilökunta ovat tulleet jo liian vaativaisiksi näissä lahjahommissa. He ovat unohtaneet, ettei se lahja ole mikään palkan lisä vaan ihan vapaaehtoinen juttu.
t. monessa päiväkodissa työskennellyt