Mikä on epäonnistunut kasvatuksessa, jos 13-vuotias menee mukaan juomakokeiluun

omasta ikäluokastani kun muistelen. Niin ei mene kenelläkään hyvin niistä jotka alottivat kännäämisen 12-15v. On teini vanhempia, yksinhuoltajia, kouluttamattomia, ainaisessa rahapulassa eläviä, rikollisia, alkoholisteja, mielenterveysongelmaisia, vähän reppanoita, kuolleita, väkivaltaisia. Ei kenelläkään mene hyvin. Ei taloudellisesti eikä henkisesti. Rikkinäisiä ressukoita.

Toki jotkut saivat ammatin ja ns normi elämän, mutta kännäävät viikonloput, lapset heitteellä. Uraa tehdään ja naukkaillaan että jaksetaan.

Ei tajuta ettei alko kuulu jokapäiväiseen elämään. Ilman alkoholiakin voi olla hauskaa. Ei ole pakko juoda vaikka toiset niin tekisivätkin

Jos kokeilu "jää päälle", nuori hilluu ties missäkin ties missä kunnossa ja yhteys vanhempiin katkeaa kokonaan on syytä miettiä mikä on kasvatuksessa mennyt pieleen. Useimmat nuoret kokeilevat viinaa, seksiä yms., saavat ehkä kolhuja, mutta palaavat ruotuun. Yleensä vähän viisaampina.

Josta nuori mitä ilmeisimmin jäänyt kiinni, jos naapurin rouvakin asiasta tietää. Kokeileminen on muuta kuin "kännääminen". Voit olla humalassa kerran tai pari nuorena ilman että elämäsi menee siitä pilalle.

omasta ikäluokastani kun muistelen. Niin ei mene kenelläkään hyvin niistä jotka alottivat kännäämisen 12-15v.

toiset vaan on enemmän kavereiden vietävissä.



Mutta monasti myös mallia tulee kota, eli kuinka paljon teillä juhlitaan käytetään alkoholia ollaan huppelissa lasten nähden?



Minä itse meinaan tulen alkoholisti perheestä ja itse olen ollut vahingossa huppelissa jo 5v kun äitini vahingossa antoi mehua..... seuraavankerran taisin olla 15v tupakanpolton alotin 13v kun kaikki sitä teki... jne..



aikuistuttuani päätin etten ikinä anna samalaista lapsuutta omille lapsilleni kun itse sain, joten olen itse lähes apsolutisti ( en kieltäydy shamppanjasta häissä jne) Meillä saatetaan isännän toimesta ottaa se 1 saunaolut mutta ei meillä ikinä kukaan huppelissa ole.. eikä meillä kukaan enää edes polta.



Mun teinit, eivät polta eivätkä juo. ja ikää noilla on 17, 15, 14. Harrastavat kyllä kaikennäköistä muuta fiksumpaa. Eli toisaalta minäkin uskon siihen että monasti mallit lähtee kotoa ja siitä kotikasvatukseta. Aina ovat tulleet kotiin yöksi eli eivät oikein olis voineet piilottaakkaan sekoiluitaan.

Omista vanhoista luokkakavereistani olen huomannut, että ne, joita ei päästetty ikinä mihinkään, ovat kyllä joko ottaneet vahingon takaisin opiskeluaikoinaan korkojen kera tai sitten kärsivät muuten vaan sosiaalisista ongelmista.

Yliopistossa näki että ne vähän kiltimmän puoleiset sitten opettelivat opiskelijabileissä sitä juomista, överien kautta. Tietysti jos aikuinen 19-vuotias, yksin asuva ihminen opettelee juomaan, niin silloin on ainakin itsestään vastuussa, verrattuna kotona asuvaan 14-vuotiaaseen murrosikäiseen. Mutta ehkä ne pienet kokeilut teini-iässä olisivat sitten helpottaneet niitä isoja kokeiluja aikuisiässä?

j...Voin kertoa, että minun vanhemmillani ei takuulla ole aavistustakaan että olen alaikäisenä ottanut alkoholia.

Yökylään en kavereille päässyt mutta onneksi oli se partioharrastus. Toki partioporukan kanssa sai lähteä telttailemaan tai partiomökille. Eivät olleet kovin kuivia nuo reissut, enkä puhu nyt vesisateesta. Partiossa opin myös käärimään sätkiä (en kuitenkaan polttamaan) ja käyttämään kofeiinitabletteja niin että jaksaa valvoa monta vuorokautta putkeen.

Minun lapsuudenkaupungissani kyllä "kaikki" joivat yläastella. Meillä oli luokkabileitä joihin osallisuivat paria outoa tyyppiä lukuunottamatta kaikki. Toiset joivat enemmän, toiset vähemmän. Suurimmalla osalla meistä menee nykyisin hyvin. Koulussa luokkamme oli kiltti "hikariluokka" (ainevalinnoista johtuen). Ne jotka eivät juoneet (yhtään) jäivät armotta joukon ulkopuolelle.

Pääosahan vastaajista on naisia! Ja jos katsot niin kyllä sielä kadulla on varhaisnuorista sekä tyttöjä että poikia kännissä.



5- luokalla pari käytti huumeitakin. Kertoivat luokkakokouksessa. Tyttö ja poika.



Itsellä 3 poikaa. Oen alkoholia kokeillut yläasteelle mentäessä ja mieheni lukiossa. Hän harrasti jalkkista ja luki kirjoja.



Kyllä ne tytötkin osaa!! Ja nimenomaan se ettei sun rinsessa tee mitään tyhmää ja poikasi jää kiinni kaikesta tyhmästä muutenkin.. Niillä sun pojilla saattaakin yhtäkkiä ollakin paremmat saumat selvitä.

Itse aloitin 12-vuotiaana tupakoinnin ja 13-vuotiaana kännikokeilut. Nyt yli nelikymppinen ihan hyvin menestynyt elämässäni, yhden 13-vuotiaan äiti. Eikä oma poikani ole vielä kokeillut tupakkaa eikä viinaa. Oikeesti. Ja toivon tosiaan että odottaisi vielä. Toisaalta hänellä on kotiintuloaika arkisin 20 ja vkl 20.30-21.



En enää tupakoi, joten kyllä haistaisin jos poika olisi kokeillut.



En menisi sitä naapuriakaan syyllistämään.



Ai niin, poikani luokan tytöt varastivat yhden kotoa viinaa ja kokeilivat - 10-vuotiaina. Samoin tupakkaa. Ja pojat olivat ihan kauhuissaan ....

se loppujen lopuks on ihan yksilöllistä tuokin, miten pitää rajoja testata. Ite en oo ikinä ollu humalassa, jotenkin mä kammoan sitä, että en välttämättä hallitse itseäni. En oo ikinä tykänny ajatuksesta, että "keinotekoisesti" hakisin huvia.. Tosin oon kyllä ollu mukana mm. mökkireisssuilla, joilla kaikki muut on ollu hyvässä humalassa. Sillon totesin, että on hyvä, että joku selvinpäin, että jos sattuu jotain.. Ja eipä ollu aamulla paha olo.. Mutta siis maistanu olen. En tosin tupakkaakaan oppinu polttamaan, vaikka muka joskus oikein opettelinkin. Ja siitä oon kyllä ollu iloinen monet kerrat näiden pienten ihmisten (pojat vajaa 2v ja 11kk ja rv32) kanssa, että en oo "myrkyttäny" niitä..



Mutta loppujenlopuks, olisin kyllä sitä mieltä, ettei kasvatuksessa oo tarvinnu mennä minkään pieleen, toisilla on isompi tarve hakea ja kokeilla rajoja ja hakea huomiota negatiivisin keinoin. Itse hain huomiota tekemällä kotitöitä (tiskasin, siivosin, kuskasin puita ja lämmitin, puulämmitteinen talo oli, huolehdin sisaruksista jne..) Äiti oli aina kotona ja oli kiinnostunu meidän elämästä, rajat oli, ei alkoholistimallia jne.. pikkusisko oli kokeillu kerran siideriä, imas puoli litraa tyhjään mahaan suunnillee niinku limpparin hirveeseen janoon ja oksensi ja se kuulemma riitti sitä lystiä. Sit vasta ku muutin ihan omilleni, tuli sellanen irtautumisvaihe, mutta siihenkään ei tosiaan kuulunu alkoholi.



En siis osais ajatella kertakokeilun perusteella, että joku on menny ihan pieleen. Enkä tosiaan voi sanoa meidän vajaa 2v lapsesta, ettei se ikinä jois tai tupakois, vaikkei kumpaankaan saa mallia kotoa. Toivoisin, että säästyis paljolta, mutta en kyllä pidä itseäni niin mallikasvattajana, että voisin vannoa, ettei mun lapset ikinä.. mitä se sit lieneekään, mitä niitten ei pitäs tehdä.