Aborttia harkitseville voisi kertoa kuinka paljon lapsettomia on adoptiojonossa ja

miten sukulaiset, kaverit ja esim. työporukak suhtautuu siihen että ensin olet 9 kk raskaana ja annatkin lapsen pois.



että raskaus ei välttämättä mene suunnitelmien mukaan, pahoinvointi voi olla niin paha että vie sairaalaan, synnytys voi vaurioittaa (tai siihen voi kuolla) naista tai lasta. Kannattaa myös kertoa miten ihminen reagoi jos on ensin 9 kk raskaana vain antaaksen lapsen pois ja sitten käykin näin?



että jos lapsi osoittautuukin vammaiseksi ei ottajia olekaan niin paljon, etenkään jos on vaikka pahasti vammainen (vi saada pahankin aivovaurion synntyksen yhteydessä).



On melkoista jeesustelua sanoa että jos harrastat seksiä ja ehkäisy pettää (edes sterilisaatio ei ole 100 % varma) olisi joku moraalinen pakko pitää vahinkolapsi tai sitten olle ilman seksiä. Ei kukaan ehdota että esim. autolla ajavan pitäisi joka kerta kun lähtee liikkeelle valmstautua siihen että jostain pysäköityjen autojen välistä hänen eteensä säntää lapsi niin nopeasti ettei ehdi jarruttaa ja lapsi kuolee, ja jos ei tähän ole valmis on paras olla autoilematta. Adoptio ei myöskään ole mikään kaiken hyväksi tekevä patenttiratkaisu, syinä mm. edellä mainitut.

Jos minä harkitsisin aborttia, tuo tieto ei omaan päätökseeni vaikuttaisi. Omaa elämää ihminen elää eikä muiden. Eivät lihavatkaan lopeta laihduttamista, vaikka Afrikassa ihmiset näkevät nälkää. Eivätkä Afrikan köyhät kieltäydy ruoasta sillä perusteella, että jollain muulla on liikakiloja.

Lisätään vielä se, että saisit sen päälle kivoja pieniä aivokemian häiriöitä (maanis-depressivisyyttä)? Jos tämä kuulostaa liian ihanalta, niin pistetään päälle vielä synnytyskompikaatioista aiheutuva cp-vamma.

Jos olisin ei-toivottu sikiö äitini kohdussa, PALJON mieluummin valitsisin elämän adoptioperheessä kuin kuoleman jo ennen syntymääni! Elämä on arvokas lahja.

Maailma on muutenkin niin ylikansoitettu, etten kannata lisääntymistä lisääntymisen vuoksi, eikä _minun takiani_ kenenkään tarvitse epätoivottua lasta kantaa ja synnyttää. Ei kannata unohtaa, että se ON kuitenkin terveysriski äidille.



Haluan kylläkin olla äiti ja tarjota kodin jollekin jo olemassaolevalle lapselle. Ideaalimaailmassa kaikki lapset olisivat toivottuja ja kukaan lapsi ei jäisi ikinä orvoksi, mutta me emme elä ideaalimaailmassa, ja siksi me voimme saada meille toivotun lapsen adotoimalla. :/

ei toivottuja lapsia tai ei toivotuksi muuttuneita lapsia on maailmassa paljon, ilman että heitä tarvitsee erikseen tänne tuottaa

tulisin raskaaksi niin varmasti tekisin mielummin abortin kuin antaisin adoptioon.



Paha selitellä lapsille ettei äiti nyt pysty enään hoitamaan pikkusisarusta että annetaan se pois. Mielummin siis teen kaikessa hiljaisuudessa abortin, josta lapsieni ei tarvitsee tietää yhtään mitään.

niistä miljoonista. Tee sinä itsekin niin.

että Suomessakin kaikki aborttiin päätyvät lapsensa synnyttäisivät ja kaikille niille löytyisi hyvä koti. Entäs ne miljoona muuta jo maailmaan tullutta ja tietoisuuden omaavaa, äiditöntä lasta? Mitäs heille tehdään? Kuka olisi heille äiti?

ennen kuin yksikään adopitovanhempi saa uunituoretta vauvaa, pitäisi kaikki lapset kehitysvammaislaitoksista adoptoida, samoin kaikki laitoskierrenuoret. Mikä perkeleen elämän kunnioitus se on, että pitää tehdä adoptiovanhemmille ruusunnuppusia kun ne edellisetkään tarjolla olevat eivät kelpaa?



Ja tämän ketjun perusteella se olisi kuin parempi, että sitten vauva sosiaalistuisi paremmin näihin uusiin vanhempiin. Kissanpierut, jos adoptiossa on kyse lapsen edusta, niin eikö nyt ole lapsen etu, ettei se joudu adoptoitavaksi? Kyllä täällä vanhempien eduista puhutaan, ei lasten.

Mistä vakaan parisuhteen, joka siihen varmaankin vaaditaan. Mistä henkisen tasapainon? Yhden oman lapsen kanssa juuri pärjään.



129

adoptioon, hankkisivat lapsensa adoption kautta. Muut odottelisivat niin kauan, että kaikki kodittomat ovat saaneet kodin. Sitten vasta alettaisiin hankkia biologisia lapsia.

ja tuo pitäisi toteuttaa ilman ikärajoja niin, että myös muut elämän tallomat, kodittomat ja hoivaa vailla olevat syrjäytyneet pitäisi adoptoida perheisiin. Yhden alkoholistin adoptiosta saisi luvan tehdä yhden oman biologisen lapsen.

adoptioon, hankkisivat lapsensa adoption kautta. Muut odottelisivat niin kauan, että kaikki kodittomat ovat saaneet kodin. Sitten vasta alettaisiin hankkia biologisia lapsia.

tuollaisia omituisia fantasioita?

joita "katkerat lapsettomat" kirjoittaa, vaan tässä on kyse siitä, millä oikeudella abortinvastustajat vastustavat aborttia. Siis onko heidän vastustuksensa tekopyhää vai ei. Jos kaikki abortinvastustajat ovat valmiita adoptoimaan vaikkapa yhden kehitysvammaisen tai terveenkin lapsen, niin sitten heillä on oikeus vaatia, että abortin sijaan päädytäänkin adoptioon. Koska jonnekin ne synnytetyt lapset on laitettava. Jos ei äiti halua lasta pitää, niin millä hän voi taata, että kukaan muukaan tuota lasta huolii? Ei millään, jolloin abortti on inhimillisin ratkaisu.

jossa fantasioidaan totalitaristisesta maailmasta, jossa siis ensisijainen vanhemmuus on jonkun "isoveljen" selvittämä adoptiovanhemmuus.

yhteistä. Miten ne siis voivat olla vaihtoehtoja toisilleen?



En tiedä kumpi on parempi vaihtoehto. Ikävältä tuntuisi tappaa ihmisalku, kurjalta tuntuisi antaa lapsi pois. Huonoja vaihtoehtoja siis kumpikin - no, löytyi siis toinenkin yhdistävä tekijä...

Millä oikeudella aborttia suosivat saavat puhua abortin puolesta? Jos ei lasta halua, pitää huolehtia ehkäisystä ennen raskaaksi tuloa eikä vasta sen jälkeen. Abortti ei ole ehkäisykeino. Ei se lapsi itsestään sinne kohtu putkahda. Sitä omaa vastuuta siis ihmiset toivoisin. Eihän nyt ole kyse siitä, että pitäisi tarkoituksella tehtailla lapsia lapsettomille. Kyse on siitä, että jo olemassa olevalle lapselle annetaan oikeus pitää elämänsä. Jos raskaus on alkanut, se lapsi on jo olemassa. Ihan yhtä hyvin voidaan kysyä: Millä oikeudella ihmiset hankkivat biologisia lapsia, kun on jo olemassa kodittomia. Jokainen siis adoptoikoon ensin muutaman. Jos aletaan syyllistää adoptiota todellisena vaihtoehtona pitäviä, syyllistetään tasapuolisuuden vuoksi kaikkia muitakin. Minä en ole lapseton, se nyt todettakoon. En ole adoptiojonossa. En ole abortinvastustaja silloin kun siihen on todella painvat syyt. Vastustan aborttia ehkäisykeinona. Asia nyt vaan on niin, että jokainen saa sanoa oman mielipiteensä. Ei siis alennuta moukan asteelle ja aleta haukkua toisiamme. Näyttäkää mammat että teillä on sivistystä ja kykyä keskustella.

Aborttihan on merkki siitä ettei halua lasta, joten miksi ottaa enää uutta riskiä että joku sikiö joutuu tapettavaksi?

Ja sitä voisi saman tien ainakin kahden abortin jälkeen jo alkaa ehdotella. Joillekin se olisi hyvä ratkaisu jo ennen ensimmäistäkään lasta. Ei tarvitsisi jo olemassa olevia lapsia kohdusta poistaa kesken raskauden. Kaikkien ei tarvitse lisääntyä. koska ihmiskunta ei ole ihan heti kuolemassa sukupuuttoon.

Minä halusin aikanaan abortoida alkion, enkä todellakaan antaa adoptioon omaa lastani. Siinä on vissi ero. Tässä yhteiskunnassa nyt vaan on hyväksytympää hoitaa vaivihkaa abortti kuin olla näkyvästi raskaana ja luovuttaa sen jälkeen oma lapsensa pois. Harva ns. yhteiskunnan normaali jäsen kai edes kehtaisi näin toimia?



Nyt odotan ensimmäistä omaa lastani. En kadu aborttiani, vaikka "neutraalisti" suhtautuva ystäväni, terveysalan ammattilainen, provosoi, että kärsin siitä abortista sitten kun odotan toivomaani lasta...Ainoa mikä kolkuttaa hiukan omatuntoa on se, ettei omatuntoani kolkuta.