Tiedättekö millaista on kun ei ole muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha?

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:55"]

En ymmärrä miksi jonkun täytyisi elää, jotta jollain toisella on hyvä olla.

[/quote]Paitsi, että itsemurhaaja tekee sille toiselle pahan olla. Siitä se itsekkyys tulee. Ajattelee vain omaa hyvinvointiaan ja ajattelee minä minä minä minulla on kurjaa olla. Muista ei tarvitse välittää, vaikka juuri siitä välittämisestä tulee tarkoitus elämään.

Toivon että jokainen teistä itsemurhaajista käy eliminoimassa viime tekoinaan esim jonkun pedofiilin, teillä kun ei ole mitään menetettävää.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:06"]

Tiedän. Olen tiennyt jo monta vuotta. Muutama vuosi enää niin lapset ovat aikuisia ja pääsen täältä :) Niinhän sitä sanotaan, että itsemurhapäätöksen tehneet tulevat helpottuneiksi. Minä tulin onnelliseksi kun tajusin ettei täällä ole pakko olla ja sinnitellä. Jaksan muutaman vuoden vielä notkua, kunnes pääsee lähtemään ja odotan sitä yllättävän onnellisena. Luulin että sitten vasta pohjalle vaipuisi kun sen päätöksen tekee, mutta päinvastoin! En malta odottaa.

[/quote]

Lapset tarvitsevat sinua aina

t. kahden aikuisen äiti, ei helpolla elämällä varustettuna

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 15:32"]

Toivon että jokainen teistä itsemurhaajista käy eliminoimassa viime tekoinaan esim jonkun pedofiilin, teillä kun ei ole mitään menetettävää.

[/quote]

Ei mulla ole mitään ketään tiettyä ihmistä vastaan. Kyllä pedofiililläkin on oikeus elää. Jos voisin räjäyttää koko Suomen, en tosin epäröisi hetkeäkään.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 15:10"]

Ei tiedä aloittajakaan jos kerran vielä hengissä on =D

Miks pitäis tappaa itsensä? Jos on jo valmiiks sellanen fuck it-asenne niin eikö sitä vois kanavoida vaikka siihen että pistää elämän risaseks, matkustelee, herkuttelee, tupakoi...
Anteeks, mä en ymmärrä masennuksesta mitään kun en siitä ole itse kärsinyt, mutta mä oon tosi kontrollifriikki enkä koskaan nauti elämästä koska aina mietin viimeiseen asti et miten mikäkin asia vaikuttaa mun terveyteen, rahatilanteeseen, ulkonäköön yms. Jos te ootte jo menetettyjä tapauksia ettekä välitä mistään, niin sehän on tavallaan tosi vapauttavaa.

[/quote]

Elämä risaiseksi... Itsemurhan tarkoitus minulle olisi kunnioittaa itseäni koska en kykene pitämään itsestäni fyysisesti ja henkisesti tarpeeksi huolta. Tuollainen ruumiin ja mielen hyväksikäyttö johonkin hitaaseen itsemurhaan on minun mielestäni moraalittomampaa kuin nopea hengen lähtö.

Mulle tuli tämä masennus oikeastaan tosi pahana vasta kun jätin alkoholin käytön pois noin 8 kk sitten. Pitäisi taas alkaa pämpätä, mutta kun ei tee enää mieli edes sitä.

Tiedän. Ensimmäisen kerran mietin itsemurhaa 10-vuotiaana ja kadun jokaista vuotta minkä sen jälkeen olen ollut elossa. Elämäni on ollut helvettiä syntymästäni lähtien, mutta olen epäonnistunut itsemurhan tekemisessä niin monta kertaa, että odotan luonnollista kuolemaa ja toivon elämäni muuttuvan sillä välin paremmaksi. Masennusta mulla ei ole psykiatrinkaan mukaan.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 14:55"]

En ymmärrä miksi jonkun täytyisi elää, jotta jollain toisella on hyvä olla.

[/quote]Paitsi, että itsemurhaaja tekee sille toiselle pahan olla. Siitä se itsekkyys tulee. Ajattelee vain omaa hyvinvointiaan ja ajattelee minä minä minä minulla on kurjaa olla. Muista ei tarvitse välittää, vaikka juuri siitä välittämisestä tulee tarkoitus elämään.

[/quote]

Mahtaa tällä itsemurhaajalla olla lämpimät läheiset kun on päätynyt harkitsemaan itsemurhaa.

Minkä ikäinen ap olet? Onko Lapsia?

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 15:32"]

Toivon että jokainen teistä itsemurhaajista käy eliminoimassa viime tekoinaan esim jonkun pedofiilin, teillä kun ei ole mitään menetettävää.

[/quote]

Ei mulla ole mitään ketään tiettyä ihmistä vastaan. Kyllä pedofiililläkin on oikeus elää. Jos voisin räjäyttää koko Suomen, en tosin epäröisi hetkeäkään.

[/quote]

Mitä sulla on sitten esimerkiksi mun kilttiä ja herkkää pientä poikaani vastaan? Kun kerran koko Suomi lähtisi, niin mietin vaan, kuinka monta viatonta lasta siinäkin menisi. Vaikka en taivaaseen uskokaan, niin en voisi viimeisenä tekonani tehdä mitään niin hirveää.

Läheisen ihmisen itsemurha madaltaa kynnystä tehdä itsari. Allekirjoitan tämän sillä kaksi ystävääni on tappanut itsensä ja masennuksesta kärsivänä olen miettinyt monta kertaa ennenaikaista poistumista

Koitan sinnitellä vielä muutaman vuoden. Jos ongelmat terveydentilassa ja taloudellisessa tilanteessa eivät ratkea, teen ns lopullisen päätöksen

Mua ei kiinnosta paskan vertaa pelkuriksi leimaaminen. En ole arvostellut ystäviänikään jotka oman käden kautta lähtivät. Ihmisellä on vapaa tahto toteuttaa itseään - tässäkin asiassa

Tiedän miltä tuntuu. Vuosia jatkuneet itsemurha-ajatukset ja itsemurhauunnitelmat. Kun oli niin toivoton olo oman elämän suhteen, itsemurhan ajatteleminen ja pois pääseminen näytti ainoalta tieltä ja jopa hyvältä ajatukselta. En usko, että kukaan ihminen haluaa tappaa itsensä, mutta kun toivo viedään ei kykene enää näkemään tulevaisuutta ja se on pelottavaa. Itse huusin Jumalalle, että jos Jeesus olet siellä ja välität minusta, niin auta, koska en jaksa enää. Ja aina rukous ym. Jumalan etsiminen helpotti oloa ja antoi toivoa tulevaisuudesta. Niinkuin kuristava naru kaulan ympäriltä olisi hellittänyt otettaan, kun sai kokea Jumalan läsnäoloa. Nyt vuosia myöhemmin, ei ole enää itsemurha-ajatuksia, vaan iloisia ajatuksia tulevaisuudesta. Sisäisen eheytymisen tie on pitkä, mutta kun hyvä olo tulee sisältä, ei olosuhteet voi horjuttaa.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:27"]

Tiedän. Useita itsemurhayrityksiä menneisyydessä, vitutti aina kun heräsin teholta, joku pässi oli ehtinyt väliin.

[/quote]

No et sä kyllä oikeasti ole edes yrittänyt, jos aina joku ehtii väliin. Jos oikeasti haluaa itsensä hengiltä, siinä kyllä onnistuu. Eri asia ne, jotka vaan hakee huomiota.

Maailmassa on muutakin kuin ap ja ap:n ongelma.
Nouse ylös itsekeskeisyydestäsi!

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:12"]

Maailmassa on muutakin kuin ap ja ap:n ongelma. Nouse ylös itsekeskeisyydestäsi!

[/quote]

Itsemurhaa suunnittelevilla on ongelma eikä sitä kannata vähätellä. Minäkin harkitsin pahiten itsemurhaa kun vain elin muita ihmisiä ja heidän tarpeitaan vasten. Huorasin omaa sieluani muiden onnen alttarilla.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:32"]

tiedän. mutta tiedän senkin että kaikesta selviää kun ottaa vastaan apua.

[/quote]

Oh please... Vajaa 20v terapiaa, erilaisia psyykelääkekokeiluja, osastojaksoja... Mikään siitä "avusta" ei auttanut. Vahingon kautta selvisi, että kyseessä oli fyysinen ongelma ja oikealla lääkityksellä olo parani, mutta menihän siinä aikaa käsitellä ne aiheutuneet ongelmat ja kasvaa varhaisteinistä aikuiseksi, sitä kun ei oikein pystynyt tekemään silloin kun sen aika olisi ollut. Kaikesta ei selviä, apua ei todellakaan aina saa (yksi verikoe...), ja kaikesta ei kuulu selvitä. Vaikka oma elämä on nykyään aika pitkälti täydellistä, enkä todellakaan halua kuolla, ei se itsemurha olisi ollut huono vaihtoehto.

Mietippäs miltä lapsistas tuntuu sen jälkeen...

Lukekaapa uusimmasta Imagesta hallusinogeenejä koskeva juttu. Jos olette noin pahasti maassa kuin osa täällä tuntuu olevan, voisi olla tarpeen kääntää ajatusten suuntaa järein keinoin.

Tämä on aika mykistävä ketju. Itselläni ongelma on lähinnä, että pelkään vuosien loppuvan kesken ennen kuin saan toteutettua kaikki unelmani. Nyt lähes nelikymppisenä tajuaa, että maailma on täynnä ihmeellisiä mahdollisuuksia, kirjoja, taidetta, mieletöntä luontoa jne. ja itse täällä vain hetken.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:23"]

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 13:32"]

tiedän. mutta tiedän senkin että kaikesta selviää kun ottaa vastaan apua.

[/quote]

Oh please... Vajaa 20v terapiaa, erilaisia psyykelääkekokeiluja, osastojaksoja... Mikään siitä "avusta" ei auttanut. Vahingon kautta selvisi, että kyseessä oli fyysinen ongelma ja oikealla lääkityksellä olo parani, mutta menihän siinä aikaa käsitellä ne aiheutuneet ongelmat ja kasvaa varhaisteinistä aikuiseksi, sitä kun ei oikein pystynyt tekemään silloin kun sen aika olisi ollut. Kaikesta ei selviä, apua ei todellakaan aina saa (yksi verikoe...), ja kaikesta ei kuulu selvitä. Vaikka oma elämä on nykyään aika pitkälti täydellistä, enkä todellakaan halua kuolla, ei se itsemurha olisi ollut huono vaihtoehto.

[/quote]

Minullakin on samantapaisia kokemuksia. Kaikista pahinta on se että menin myös "hakemaan apua" juuri se takia että kaikki hokivat sitä. Tavallaan oloni paheni kun tajusin että illuusio siitä hoidosta oli parempi, koska silloin oli toivo että jokin auttaa. Todellisuus murskasi sen. Mutta niin harva näkee ja tietää totuutta, joten sitä hoitoa voi helposti suositella ratkaisuksi.

[quote author="Vierailija" time="30.01.2015 klo 17:38"]

Lukekaapa uusimmasta Imagesta hallusinogeenejä koskeva juttu. Jos olette noin pahasti maassa kuin osa täällä tuntuu olevan, voisi olla tarpeen kääntää ajatusten suuntaa järein keinoin.

Tämä on aika mykistävä ketju. Itselläni ongelma on lähinnä, että pelkään vuosien loppuvan kesken ennen kuin saan toteutettua kaikki unelmani. Nyt lähes nelikymppisenä tajuaa, että maailma on täynnä ihmeellisiä mahdollisuuksia, kirjoja, taidetta, mieletöntä luontoa jne. ja itse täällä vain hetken.

[/quote]

Tavallaan tuttua minullekin. Minun ongelmani tai pelkoni on se että en voi koskaan jättää menneisyyttä taakseni ja se tulee aina vainoamaan minua tulevaisuudessa. Minulla nimittäin merkintöjä sekä poliisilla että terveystietokannoissa. Toisaalta koen että yksityisyyttäni on rikottu kummassakin liikaa, minua voidaan aina hallita ulkopuolelta niillä tiedoilla. Koen että en ole enää omaa omaisuuttani vaan valtion ja haluan kuoleman kautta vapaaksi. Varmaan kuulostaa tosi psykolta, mutta minähän olen vakavasti mt-ongelmainen. Ei varmaankaan yllättävää että vastustan passeissa olevia sormenjälkiäkin. Sitä mieltä tosin olin tervepäisenäkin.