Meistä on jätetty lastensuojeluilmoitus.

Ja sinulle ap haluan vain toivottaa voimia paranemiseen ja jaksamiseen. Älä turhaan välitä ikävistä kommenteista täällä. Minusta se vain todisti, että olet kuitenkin ihan hyvässä kunnossa, koska osaat pitää puolesi.

Niin vain oli kuin olikin kahden hoitajan tekemä ls-ilmoitus aiheeton. Sosiaalityöntekijät eivät nähneet mitään tarvetta jatkotoimille eikä perheemme tarvitse lastensuojelulta mitään erityistä tukea, esim. perhetyötä. Niin vain ne terveydenhuollon ammattilaisetkin osaavat tehdä aiheettomia ilmoituksia. Pitääpä vielä kirjelmöidä valitus hoitsujen esimiehelle.

ap

on varmasti sitten varaa myös yksityiseen terapiaankin. Kantisis miettiä, kumpi tätä asiaa vie paremmin eteenpäin. Jos perhe saa apua yksityissektorilta, kunta pesee kyllä kätensä tästä alle nanosekunnin - säästyy sekin raha ja vaiva johonkin muuhun....Taitaa tässä nyt mennä riidanhalu ja narsistinen oikeassa olemisen todistamisen tarve mennä lapsen ja äidin edun edelle, kun aletaan juristeja sotkemaan kuvioihin. Mistään huostaanotostahan ei kukaan ole puhunut sanaakaan, terkkarit ja mt-hoitaja ovat toimineet juuri niinkuin laki edellyttää: ovat huolissaan äidistä ja lapsesta, tarjonneet apua, jota ei otettu vastaan, tekevät ilmoituksen lastensuojeluun, jotta tilanne tarkastetaan. Ei sen ihmeempää. Jos tilanne ok ja etenkin, jos perhe suostuu kunnan tarjoamaan apuun tai hankkii sitä itse, ellei kunnan tarjoama apu kelpaa, ei aihetta enempään.

Vai onko nyt niin, että et jaksa enää murehtia niitä kun sait uuden sodan sodittavaksesi?

Vuorovaikutusongemat eivät todellakaan parane hetkessä pelkän lääkityksen kanssa!

Minulla ei ole enää vuorovaikutusongelmia vauvani kanssa.

Alussa oli, mutta olen päässyt lääkityksen avulla normaaliin kuntoon ja vuorovaikutuksemme on hyvä. Olen myös pikku hiljaa löytänyt äitiyden iloa, nyt pettymystä aiheuttaa lähinnä yhteiskunnan puuttuminen perhe-elämäämme.

ap

siitä olisi suurin hyöty sekä vauvalle että äidille.



Jos ap on riittävän hyvässä henkisessä kunnossa, hän kyllä ymmärtää tämän itsekin.

Minä en nimittäin ymmärrä sitä.

Hait apua ja sitä tarjottiin, mutta nyt et enää haluakaan sitä :O



Nyt ongelma tuntuu olevan myös siinä, että kaikki muut tahot ovat paskapäitä, jotka tekevät kaikkea ihan vain vittuillakseen eikä kukaan halua tehdä mitä ap haluaisi. Haluat apua, mutta et hyväksy esim. sitä, että hoitavat tahot saavat vaihtaa tietoja sinusta? Se jos joku on ihan todellinen este laadukkaalle ja sinulle sopivalle hoidolle.



Onko ap missään vaiheessa tullut mieleen, että ehkä nämä monet muut alansa ammattilaset näkevät tilanteen eri tavoin kuin sinä?

Sinä et pysty näkemään tilannetta kuten he, et voi arvioida sitä miltä vuorovaikutuksenne näyttää muiden silmissä, etkä sitä, miten sairaalta tai terveeltä sinä vaikutat.

Pakko myöntää, että pahimpana mieleen tulee psykoottinen masennus (mistä ap ei myönnä kärsivänsä) ja sairaudentunnottomuus.



Koska olet viimeksi käynyt terapeutilla, joka osaa arvioida masennuksesi laadun? Ja kuinka pitkään olet syönyt lääkkeitä?

Sanot voinnin nyt olemaan paranemaan päin, mutta en siihen usko. Juuri aloitettu lääkitys (ilmeisesti?), ei terapiaa (ei siis selvitellä syytä vuorovaikutusongelmiin), hyökkäävä käytöksesi ja sairaudentunnottomuus eivät kerro siitä...

ei todellakaan riitä terapiaksi masennuksen hoitoon. Ja jos luottamusta ei ole depressiohoitajaankaan enää, itse tauti on nyt hoitamatta.

Tk-lääkärin aloittama masennuslääkitys

ei todellakaan riitä terapiaksi masennuksen hoitoon. Ja jos luottamusta ei ole depressiohoitajaankaan enää, itse tauti on nyt hoitamatta.

mutta miten se heidän näkemys olisi sen oikeampi? Eikähän niitä "monia muita ammattilaisia" ole ollut vänkäämässä kuin se neuvolan terkka ja yksi hoitaja, jotka ovat ensin saaneet valituksen omasta toiminnastaan...



Tk-lääkäri ja lapsen lääkärihän ovat olleet tyytyväisiä.

Ota poliisiin ja lakimiehiin heti yhteys. Julistamalla sodan lastensuojelulle ja neuvolalle autat juuri parhaiten lastasi/lapsianne.

Jotta voisit toipua ja jotta itse jaksaisit paremmin.

Mitkä olivat syyt miksi tekivät ilmoituksen?

Useinhan vanhempien mielestä mitään ongelmaa ei ole vaikka muut näkevät asian toisin.

Jos ilmoitus on aiheeton niin silloinhan teillä ei ole mitään hätää.

Ei lastensuojeluun turhaan tehdä ilmoituksia. Mutta ei se maailman loppu ole.



Kaverille tuli sossu oven taakse kun sairaala käyntejä oli niin paljon. Poika on ADHD ja joutunut tapaturmiin usein. Vuoden aikana oli yli kymmenen kirjausta sairaalassa. Ne epäili lapsen pahoinpitelyä.

Kun tädit tuli kotiin, poika heräili päikkäreiltä. Seuraavan puolen tunnin aikana poika oli juossut ovea päin, kaatunut tuolilla, tippunut sohvan selkänojalta, kompastunut omiin jalkoihin ja kaatanut pyykkitelineen. Tädit pyysivät anteeksi häiriötä ja poistuivat. Ei ole sen koommin nähty.

Siksi ne teille tuleekin, että näkevät onko aiheeton vai ei. Paljon tietysti riippuu, mitä siinä ilmoituksessa luki.



Meistä tehtiin neuvolasta myös (kysyivät meiltä luvan), loppupalaveria odotetaan parin viikon päästä. Neuvolassa ei kuulemma riittäneet resurssit niin pitkäkestoiseen apuun, kun totesivat meidän tarvitsevan. Se vaan, ettei kukaan oikein ole selittänyt miksi ja mitä apua.



Meillä meni käynnit näin: sos.työntekijät (2 kpl) haastattelivat ensimmäisellä kerralla vanhempia, kyselivät taustoja, suunnitelmia jne. Seuraavat 2 käyntiä olivat lasten kanssa, leikkivät, pelasivat ja juttelivat isompien kanssa mm. kiinnostuksen kohteista. Seuraavaksi on siis loppupalaveri, jossa päätetään tuen tarpeesta ja jatkosuunnitelmasta.



Ja meillä siis ei kyse ole mistään mahdollisesta huostaanotosta, vaan lähinnä avusta vanhemmille lasten kasvatuksessa ja arjen pyörityksessä lapsia kuitenkaan unohtamatta.

alalla, eikä eteeni ole vielä koskaan tullut tapausta, jossa joku olisi ilkeyttään tai ihan vain huvikseen tehnyt ilmoitusta jostain perheestä. Kuten edellinen kirjoittaja sanoi, niin vanhemmat eivät yleensä itse koe, että mitään ongelmaa onkaan, jos näin olisi, niin he hakisivat apua itsekin.

mutta kyllähän he voivat sitten todeta käydessään, että ilmoitus on aiheeton. Minähän en yksityiskohtia tunne, joten vaikea ottaa kantaa. Onko teille kerrottu, miksi tämä ilmoitus on tehty?? Eihän äidin masennus riitä yksin syyksi.

ja asiattomia ilmoituksia todellakin aika-ajoin tulee.



Kaikki ilmoitukset on kuitenkin aina tarkistettava, ja iloinen asiahan se aina on, jos saa huomata ettei perheessä ole tarvetta lastensuojelun tukitoimille.



Harvoin kuitenkaan terveydenhuollon ammattilaisten tekemät ilmoitukset ovat asiattomia tai ilman oikeaa huolta tehtyjä.

Ap:lle suosittelen lakimiestä. Älä tapaa/puhu muuta kuin lakimiehen läsnäollessa.

alalla, eikä eteeni ole vielä koskaan tullut tapausta, jossa joku olisi ilkeyttään tai ihan vain huvikseen tehnyt ilmoitusta jostain perheestä. .

lapseni oli neljännellä ja päätin että anna hänelle vastuun läksyistään ja lopetin hänen läksyjen tarkistamisen.

Niinpä koululta tuli soitto ja päätin että oppikoon sitten kantapään kautta.

lopulta tuli soitto sosiaalitantalta joka selitti minulle että läksyjen yllättäinen kesken jättäminen on merkki siitä että lasta pahoinpidellään.

No onhan siinä muutakin. Opettajat epäilivät adhd:ta, mutta ei hänellä sitä ole

jos depressio on tarpeeksi vaikea-asteinen tai äidin käytöksessä muutoin jotain hälyttävää. Turhaan niitä ei kukaan väännä, se on varma. Sinulla ei ole tässä oikeuksia, lapsilla vain. Unohda edes hetkeksi itsesi ja depressiossa rypemisesi ja ajattele lapsiasi, niin ei muiden tarvitse.

Jatkan vielä, kun luin aikaisempaa sos.tt:n viestiä, että meillä asia päätyi tähän pisteeseen, kun olin huolissani esikoisen käytöksestä ja vihdoin sain sen sanottua. Meille tuli ensin neuvolan perhetyöntekijä, mutta jossain tiimissä totesivatt, että neuvolan keinot ovat vähissä... Ilmeesti sossulla sitten on enemmän keinoja, varaa, aikaa ja työntekijöitä käytettävänään.



t: 9