Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ihanin muisto lapsuudestanne, jonka muistatte vieläkin?
Vastapainoksi ikäville muistoille! Minulla on lapsuudesta monta ihanaa muistoa, mutta päällimmäisenä mieleen tulee junamatka äidin kanssa. Mentiin lomamatkalle ihan vain kahdestaan, vanhemmat sisarukset jäi isän kanssa kotiin. Oli jännittävää olla junassa, makoilin penkillä pää äidin sylissä ja äiti silitti minun hiuksiani. Välillä syötiin omenaa, ja äidin kädet tuoksuivat Nivealta. Olin ehkä 4-vuotias, se onnen tunne on jäänyt mieleen.
Kommentit (116)
Joka kouluvuonna kevään ensimmäinen kaunis aurinkoinen päivä. Aurinko paistoi ikkunasta sisälle ja jo lämmitti. Tuli olo että kesä tulee kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun äiti sai olla kotona illat ja yöt. Hänellä oli vuorotyö. Silloin oli turvallinen olo. Rakas äiti-kulta, lapsuuteni aurinko. Siunattu hänen muistonsa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ulkopelit: maanvallotus, kuka pelkää mustaa miestä, 10 tikkua laudalla, hippa jne 😊
Kirkonrotta! :) Ja se että lapsena liikuttiin ja oltiin tosi reippaassa kunnossa. Se on myös ihana muisto.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen koulupäivä.
Hassua ehkä, mutta tykkäsin siitä kun koulu alkoi. Oli kiva nähdä luokkakavereita kesän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Saatiin siskon kanssa puokkiin pullo punaista Jaffaa, harvinaista herkkua.
Vähän sama. Hoitajamme vei veljeni ja minut hänen äitinsä työpaikalle, yleiseen saunaan, polkupyörällä kaupungin toiselle laidalle. Minä istuin sellaisella lastenistuimella mikä oli ohjaustangossa (sellaisia ei enää olekaan) ja velipoika tarakalla. Saimme keltaista Jaffaa pullollisen puoliksi, ensimmäinen limppari! Muutenkin Ullaa lämmöllä olen aina muistanut, oli enemmän "äiti" kuin oma äitini.
Toinen ihana muisto Ullasta 62 vuotta sitten. Veljeni muovinen leluhevonen oli jotenkin jumittunut seinän ja kerrossänkyjemme jalan väliin ja Ulla yritti kiskoa sitä pois. Keksimme lorun: Ulla ähki ja puhki ja puhisi ja pani. Ilman mitää seksuaalista sävytteisyyttä, olinhan vasta 5 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puihin kiipeily ja majojen rakentaminen. Metsäpoluilla kävely, lammella soutelu. Joulujen tunnelma. Iltakävelyt koko perheen kesken. Tähtitaivas. Nuotion tekeminen metsään. Kaakaon juominen ja vesiväreillä maalaaminen. Lautapelien pelaaminen. Lumilinnojen tekeminen. Lukeminen. Television katselu yhdessä.
Molemmat mummulat, eikä se rajoittunut lapsuuteen. Ensimmäinen isovanhemmista kuoli kun olin 33.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rantalomat! Juostiin uimarannalla ja löydettiin hienoja simpukankuoria ja hypittiin aalloissa.
Sankat metsät ja soiden pitkospuut mummolan löhellä. Oli jännää kulke kapeaa pitkospuupolkua ja ihastella hiljaista metsää ympärillä. Satumainen muisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvinnut toista kertaa pyhäkouluun. :D
Vuodenaikoina eri jutut: kunnon pakkastalvet ja ulkona leikkiminen, avaruuden katselu, kevättulvien seuraaminen ja ulkoilu pelloilla ja metsissä, uiminen, jäätelön ja karkinostoreissut, kovat ukkoset kesällä, erilaiset tarinat ja mystiset jutut, ruska ja melankolian voimistuminen, joulunodotus jne. Varsinkin mieleen jäänyt joulut kun olin 5-6. Ajan myötä sellainen välittömyys ja yhteydentuntu asioihin katosi, mikä johtui itsetietoisuuden vääränlaisesta lisääntymisestä, muista ihmisistä, vanhempien alkoholisoitumisesta laman myötä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain joka vuosi kavereita Ruotsista kesäksi naapuriin. Heidän kanssaan käytiin uimassa, pelattiin korttia ja pihapelejä ja kuunneltiin musiikkia sekä käytiin kioskilla pyörällä hakemassa herkkuja. Kasvoimme yhdessä teineiksi. Tämä tapahtui huolettomalla kasarilla.
Nuotiosavun tuoksu, marjastus, kesät mummolassa. Ah sitä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se kun muutettiin pois Järvenpäästä. Paras lapsuusmuisto koskaan.
No minnes muutitte?
Näin jälkikäteen se, että silloin täällä ei ollut vielä punkkeja tai hirvikärpäsiä. En tiedä oliko ihan etelässä. Nurmikolla ja heinikossa sai kulkea rauhassa paljain jaloin ja makoilla.
Muistan kun sain ensimmäisen kerran suklaata. Olin joku viiden vanha ja silloin ei silleen makeisia syöty kuin nykypäivänä. Muistan kun sain palan suklaata ja se oli niin taivaallisen hyvää.
Kesälomat mummolassa. Tehtiin vaikka mitä kivoja retkiä ja oltiin ulkona leikkimässä suurin osa ajasta.
Silti rakkaimmat muistot on niitä, kun istuttiin yhdessä tuvan pöydän äärellä, kaappikello tikitti kovaan ääneen, radio Suomi soi, koira pyöri jaloissa, syötiin mummon tekemää mustikkapiirakkaa ja juotiin mummon tekemää mansikkamehua. Juteltiin, naurettiin ja oltiin vaan. Välillä pelattiin korttia tai laivanupotusta ajan kuluksi.
Jokakesäinen viikko vuokramökillä. Loputtomasti aikaa, aurinkoa, uimista meressä, lomaa. Ei kiire minnekään. Sellaista ei ole ollut enää koskaan myöhemmin. Aina on kiirettä, stressiä, hoitamattomia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on outoa että monelle suklaa tai limukka on jäänyt eniten mieleen. Meillä molempia oli aina ja mahdollisuus syödä ja juoda milloin halusi.
Eipä niitä 80l ja 90l alussa ollut kuin harvoin. Varmastikin kaupasta sai, mutta esim. sipsejä oli vain uutena vuotena ja synttäreillä.
Kesäiltojen veneretket perheen ja mummin kanssa Helsingin Lauttasaaren satamasta. Menimme luodoille uimaan ja piknikille ja katselimme kuumailmapallojen lentoa taivaalla. Muistan aina yhä kuuman kallion jalkojen alla, meriveden tuoksun ja lokkien äänet sekä tietysti mummin tekemät eväsleivät.