## SYYSSISSIT vko 13 ke-to ##
Kommentit (43)
Miks Veslille tehtiin nuo verikokeet, siis miks epäillään allergioita?! (mennyt varmaan jotain ohitse..)
Nyt kuumetta n. 37.6... ja olo sen mukanen. Koko ajan saa pärskiä.
Dumle: Veslille tehtiin kokeet, kun kartoitetaan johtuuko itkut ja yö´heräilyt allergiasta. Ja päasiallisesti maitoallergiasta. Meillä kun on suvussa sitä. Mm mun veljen lapset on maitoallergisia ja niin pahasti, että rasvatkin pitää olla kasvispohjasia. Käytiin silloin pari viikkoa sitten lastenlääkärillä korvakontrollissa ja kerrottiin siitä, että vesli heräilee läpi yön tiheään ja " kitisee" päivisin. ja etä päivisin saatetaan nauraa ja ihan yhtäkkiä se vaihtuu itkuks. ja öisin monesti herätään siihen itkuun. Lääkäri tuumas et vois johtua maitoallergiasta. Jätettiin kaikki maitotuotteet pois Vesliltä, mutta parannusta ei tullu. Nyt sit lääkäri soitti tänään mulle ja yhessä päätettiin, et tehään testit, niin nähään onko allergiaa vai ei. Mä kyllä epäilen, et ei oo allergiaa vaan itkut ja yöheräilyt vaan on jotain muuta. Mun kainalossahan sitä nukutaan vähän paremmin, mut heräillää silti tiheään. Nythän me ollaan nukutettu vain omaan sänkyyn.
Mutta nyt mentävä pötkölle. On olo niin huono.
Siis terkkuja kivan ulkoilupäivän jälkeen! Me olemme nauttineet lumesta useaan otteeseen. Minä olen sitä mieltä, että kun on kunnon kamppeet, pärjää säällä kuin säällä. Itselleni tärkein varustelu oli piilarit päässä tänään! =) Lapset hiihtelivät iltapäivällä ja Oonakin nukkui ihan ilman hyssyttelyjä kerrankin!
Ei täällä kummempia. Yöt on tylsän pätkäisiä. Oma olo on suht masis, pitää olla paljon liikenteessä, ettei täällä kotona mieli mustene täysin.
Mullakin on käytetty Reimatecin haalari (74 cm) odottamassa Oonaa. ja ehdottomasti käytetään keväällä tai viimeistään kesällä kenkiä, kun tuonne ulos mennään mönkimään. Mulla on melkoinen määrä erilaisia pieniä kenkiä 19-21 koossa odottamassa. On mistä valita. Ihanaa myös päästä niistä sitten eroon.
Eilen kävi 2-kuinen neiti meillä kylässä. Huh, onneksi Oona ei ole enää niin pieni. Tulisin hulluksi tämän valvomisen ja nukuttamisen kanssa.
No, nyt täytyy mennä 2-vuotiasta auttamaan...
Voikaa hyvin ja tervetuloa uudet!
apinaemo ja oona 0709
Hankimme ensimmäisen kestovaipan (all-in-one) valmiiksi ennen syntymää, mutta se falskasi ja pitkäksi aikaa luovuimme kestoista kokonaan. Sitten 3-kuisena, kun kakkavaippojen määrä selvästi väheni, aloitimme uudestaan. Meillä on Eeron mummin tekemiä taskuvaippoja. Ensimmäiset tehtiin 1/2008 Suuressa käsityölehdessä mainostetulla Myllymuksujen paketilla. Kaavat olivat tuossa käsityölehdessä, tosi helpot ommella. Seuraaviin vaippoihin tilasin kankaat (Soft PUL kuoreen ja ihoa vasten onteloneulos) kestovaippakauppa.comista. Imuina meillä on bambuhamppu- ja hampputaittoimuja. Minäkin olin ihan pihalla, kun yritin päästä selville, kuinka monta kerrosta ja mitä kankaita pitäisi olla. Tuo tee-se-itse valmispaketti helpotti kummasti! Öisin ja reissuilla käytämme kertakäyttövaippoja, joten kovin ehdotonta ei tämä meidän kestoilu ole.
Velistä ja Mennistä oli hauskat aurinkolasikuvat! Meidänkin pitäisi aurinkolasit ostaa. Pääsiäisenä pulkkaillessa Eerolla oli minun lasini lainassa.
Kirahviina: Onni on tosi suloinen!
Ande ja Eero 130907
Uma, niin just muistelinkin sitä teidän lääkärireissua..
Apinaemo, olen samaa mieltä ulkoilusta ja varustuksista :) Minja on myös ollut moneen otteeseen tänään ulkona ja minä oon tehny monet lumityöt, ihan vain ulkoilu mielessä.. Menni ei ole kyllä ollut muuta kuin vaunujen suojassa, jo autoon siirtymiset otti niin koville ;)
Nyt unelmien poikamies hömpän pariin..
Pikainen piipahdus.. Kiire ja väsymys painaa niskaan. Meillä valvotaan sekä yöllä että päivällä.. Muuten kaikki hyvin. Kohta on kesä ja sitten on piiiiiitkät lomat!
Koskas muuten Piiu aloitat työt?
Kivoja kuvia oli. On kiva nähdä toisista " samanlaisista" kuvia.
Meillä kans on Tllä allergiatestit ja lääkärit kierrossa. Katsotaan kuin käy. Se on vain aika raskas rumba tuo allergioiden toteminen ja korvauksien hakeminen. Tuntuu että pitäis jokainen minuutti käyttää niiiiin tehokkaasti että saa kaiken hoidettus ja jo siinä on kova työ että edes muistaa mitä piti hoitaa!! 8)
No nyt pää on ihan tyhjä mutta kunhan vain ilmoittelin meistä! 8)
Fiia ja T
tai ei nyt ihan, mutta ainakaan ei sada enää lunta. Miksei voinut olla kuukausi sitten tällaiset kelit?! Nyt sais mun puolesta tulla jo kevät.
Välillä luulen, että Jenni on ainoa vauva, joka vaatii päivisinkin paljon sylittelyä ja seurustelua pysyäkseen tyytyväisenä, mutta tuntuu täältä Sissien joukosta löytyvän muitakin kohtalotovereita. Joskus mietin, miten homma toimisi, jos olisi muita lapsia. Nyt Jenni saa sentään vanhempiensa jakamattoman huomion.
Tänään illalla pääsen katsomaan 2,5 vuorokauden ikäistä pientä poikaa! Mahtaa tuntua pieneltä tämän oman 8 kg:n jötkäleen jälkeen.
Mukavaa torstaita kaikille!
- hp & Jenni 120907 -
Jes, Menni nukku pitkästä aikaan syömättä yön, pari tutin laittoa oli mutta nekin alku illasta ennen kuin itse olin nukahtanut.
Mennillä on ihana vaihe meneillään - Ei olisi hetkeäkään erossa äidistä! Kyllä on raivostuttavaa välillä.. Isin kanssa sentään suostuu olemaan, mutta yksin ei, käsiään vain ojentelee ja kiljuu että syliin ois päästävä.
Vähän samaa oli hp:n Jennilläkin - Ja niin se vaan on että ensimmäisen kanssa sitä helpommin viettääkin aikaa, seuraavien lasten on vaan totuttava siihen ettei palvelu aina pelaa :) Ja kyllähän ne siihen tottuukin jo heti syntymästään lähtien!
Mä taas usein mietin useamman lapsen perheitä - Kuten Apinaemoa, Peikkoäetiä, Outs@ ja Fiiaa ja niitä joilla on pienillä ikäeroilla ne kaksikin, Kirahviina, Kewa, Typykkä.. Ois siinä vaan hommansa kulettaa esim. kerhojen ja koulujen väliä, pienissä on oma pukemisensa, ruokkimisensa ja unille saaminen. Mutta kyllähän sitä vanhemapa elää vaan sen tilanteen mukaan - tuskin siitä mitään tuliskaan jos aina miettis miten hankalaa elämä on..
Itellä on vielä suht helppoa näiden kahden kanssa, joilla ikäeroa on kuitenkin yli 6 vuotta. Tosin tässäkin on se puolensa et Minja on tosi mukavassa kasvatusiässä kouluiän uhmineen jne. Mutta silti.
Nyt on taas mentävä, Menni ei anna äidin olla ;) Täytys tänään käydä tuolla kaupoilla, ainakin Menni tarttis ne Reimatecin töppöset ja Minjalla tulee kaikista sukkahousuista varpaat läpi! Että sellaista perinteistä täällä.
Dumle ja Menni takiainen
kuumeessa edelleen... Menin eilen nukkuun jo kasin jälkeen kun olo oli sen verran kamala ja kuume oli noussut. Yö meni aika hyvin. kai. Olin niin " koomassa" koko ajan, et en reagoinnu ku siihen kun Vesli aamuyöllä halus tissiä. Ja yöunilta heräs sit lopullisesti jo puol 6... Kyllä väsytti ja väsyttää edelleen.Nyt ei ole kuin 37.5 astetta, mut vaikuttaa sekin aikalailla mun kuntoon. Mulla kun normaali lämpö saattaa olla jopa 34.8 jne. Onneks mulla on tänään se lääkäri aika tän käden kanssa. Saa samalla kattoa poskiontelot ja korvat. On nimittäin vihlonut välillä. Miestäkin pyysin jättämään illan reenit väliin, jottei tartte yksin olla veslin kanssa. Iltoisin kuitenkin olo on aina kaikkein pahin. Oli varmaan ihan kohtuulinen pyyntö vai mitä mieltä ootte? Mies ei sitä kovin ilosesti ottanut, mut jää kotiin. Käy kummiskin melkein joka päivä reeneissä, joten ei luulis yhen päivän haittaavan. Ja lauantaina lähtee lultavasti koko päiväks Ouluun kattomaan kisoja.
Mutta nyt taas sohva kutsuu. sori kun en jaksa kommentoida mitään. Lisää sitten kun on parempi olo.
Sain äsken nukuttua vajaan tunnin päikkärit, aivan ihanaa ja todella harvinaista herkkua meillä. Esikoinen on taas mummilla tämän päivän ja pienempi nukkuu ulkona. Ollaan otettu tavaksi, että esikoinen on kerran viikossa mummilla tai mummulla hoidossa päivän. Olen kyllä tosi onnellinen noista molemmista mummoista, jotka niiin mielellään hoitavat näitä lapsia. Varsinkin nyt kun näitä pieniä on kaksi ja isompi uhmaikäinen vaatii seuraa ja toimintaa ihan koko ajan. Yleensä tosin en malta näinä esikoisen mummopäivinä ottaa aikaa itselleni vaan on pakko tehdä kotitöitä, siivousta yms. Tänään onneksi ajattelin, että ehtiihän tuota ja pötkähdin sängylle. Iltapäivällä lähden pienen kanssa kaupungille, kiva kun pääsee vähän asioita hoitelemaan, sekään kun ei noiden kahden kanssa onnistu.
Ihan kiva kun on lunta, mutta olisihan tuo voinut tulla jo kaksi kuukautta sitten ja nyt mielummin jo sulaa..No, lasten kanssa on kyllä ihanaa touhata ulkona näillä keleillä, kurahousuja onkin koko talvi melkein vedetty jalkaan..
Meidän pienellä tulee huomenna 7kk täyteen ja eilen tajusi miten pääsee eteenpäin, eli nyt sitten ryömii jo täydellä innolla. Esikoinen jo konttasi tuossa iässä, joten perästä tulee tämä poikanen. Ja ekoja hampaita tekee myös, alaikenet ihan turpeat ja valkoiset.
Jep jep, nyt taidan lähteä haukkaamaan jotain ja valmistautumaan kaupunkireissuun..
Olin pari päivää pois koneelta ja juttua on monta sivua. Ihan kivaa, mutta ajantasalla en taida kaikista asioista olla.
Keväthaalareista ainakin oli puhetta...alkuun käytän ainakin tuota äippäpakkaus kevyttoppista kun lämpiää...pitää sitten kattella jotain muuta varmaan! Vielä ainakin mahtuu päälle ihan hyvin.
Maanantaina meillä on Sonjan 6kk neuvola ja tiistaina sitten taas TAYS:ssa se verikoe diabetesklinikalla.
hp07 voin lohduttaa, että Sonja ainakin kaipaa sylittelya koko ajan. (siltä välillä tuntuu). Kun ei pääse vielä eteenpäin niin syli vaan kelpaa päivisin. Iltapäivät on helpompia kun isot veljet ja sisko on kotiutuneet tarhasta ja koulusta. Silloin jaksaa olla lattialla ja " leikkiä" ja seurata muitten menoa. Eiköhän se helpota kun alkaa liikkumaan.
Uma koittaa nyt lepäillä, että paranet. Ihan hyvä kun pyysit miehesi jättään yhden treeni-illan väliin. Miehet ei aina tajua asioita ellei niille vähän vihjase. :)
Risella ja Sonja 6kk
Kamalasta lumimyrskystä selvitty, minulla oli eilen tarkoitus lähteää poikien kanssa kylään 90km päähän, mutta oli keli niin kamala että päätettiin jäädä kotiin.
Meillä on kevääksi odottamassa Reiman haalari, kaapista löytyy myös Reimatecin 80cm haalari (oli ostettava kun halvalla sai...). Lisäksi on takki ja jotain vuorillisia sammareita ja farkkuja.
Yövalvojia oli vaikka ketä, Uma, Kirahviina, Apinaemo, Fiia, kovasti jaksamista teille. Meilläkin yöt taas katkonaisia, tuttia pitää laittaa useamman kerran yössä ja kahdesti maitoa, mutta onneksi meillä ei ole mitään huutokonserttia ollut pitkään aikaan. Olen Apinaemon kanssa samoilla linjoilla, tykkään olla huonosti nukutun yön jälkeen liikenteessä, kotona vaan väsyttää enemmän.
Monella taitaa miehet olla työnarkomaaneja. Meillä asuu myös sellainen. Isyyslomaa piti viikon ja kävi jokapäivä töissä. Nyt on lomalla tämän viikkoa ja puhelin soi siitä huolimatta taukoamatta :(. Onneksi ei saanut tietokonettaan verkkoon täällä kotona, niin ei voi töitä tehdä. Ensi viikolla lähtee taas reissuun Etelä-Amerikkaan, poissa kaksi viikkoa. Tylsää, mutta mitäs voit kun työt on tehtävä. Nyt sentään löytyi aikaa sen verran että lähtivät esikoisen kanssa moottorikelkalla ajelemaan.
Nyt täytyy ruokkia tuota Aapoa, joka muuten eilen nukkui päikkärit autotallissa :). Hyvin nukutti!
Juhon mamma ja Aapo 250907
eli kiire on, mutta pikaisesti tulin kysymään teiltä apua. Mitä ostaa LAHJAKSI 5-VUOTIAALLE POJALLE? Vinkkejä siis tarvitaan ja pian, viikonloppuna synttärit.
Ihania kuvia taas!
Palailen myöhemmin paremmalla ajalla.
Haikarapolska ja Olivia tänään 7kk!
Meillä poika reilu 4-v ja kovasti kiinnostaa pikkulegot ja nyt myös halusi ensimmäisen lego bioniclen (siis niitä robotteja tmv.). Osti sen ukilta saamalla rahalla, itse en suostu vielä noita robotteja ja hirviöitä ostamaan :). Myös dinosaurukset kiinnostaa ja tietysti pikkuautoilla, moottoripyörillä ja kaikella mikä pärisee ajellaan ahkerasti. Mutta tuokin riippuu niin lapsesta...
Synttärilahjaideoita:
Autot-leffan autot on meillä ainakin ihan pop.
pikkulegot: kaupunkisarja, siis poliisiautot sun muut
Kirjoista tykkää Tatusta ja Patusta ja mauri kunnaksen tuotannosta
kestohitti: oma taskulamppu ja läjä pattereita.
tämmöisiä tuli mieleen. Meillä siis pojat 6v ja 4v.
minttupipsa
Noi poikien suosikit vaihtelee hurjasti. Meillä sellainen tutkijapoika, jota kiinnostavat dinot ja tieteiskirjat (avaruus, ennätykset yms.). Yleisesti suurennuslasit, vakoilukamat, otsalamppu tms. voisi olla kiva... Nuo autot tai bioniclet voivat mennä kovasti metsään, jos ei satu olemaan hittejä, samoin kaikki örkkimörkit vai mitä ne omituiset kauhuhahmot ovatkaan.... =)
Ihanaa taas ollut ulkona. Mieli on suht pirteä, vaikka muuten masis hiipii taustalla. Töissä on suuri kriisi ja olen jostain syystä sen keskellä... Yrittävät hiilostaa ulos. Lakimiehen kanssa juteltu jne. Että kivaa kaiken tämän valvomisen keskellä. Mutta se siitä. En jaksa kummemmin täällä avoimilla palstoilla siitä kirjuutella. Mutta tuntuu, että saa oikein työn kanssa keskittyä nyt ajattelemaan positiivisesti. Onneksi on ihana perhe, koti ja silleen niin! ja tämä " klubimme" on kyllä ihana henkireikä, kun ei mies jaksa niin kaikista näistä lapsien asioista innostua. Ei viitsi ihan kaikkea hänellekään kaataa, kun itselläänkin tämä elämä aika työteliästä näiden lasten kanssa.
Dumle, ostitko sellaiset reimatec-töppöset? Katselin joitakin kosteussuojatöppösiä, mutta olivat sikakalliit. Varmaan ihanat nyt keväällä, kun saa lapsen maahan, eivätkä kengät vielä pysy jalassa kunnolla. Paljonko maksoivat?
No, nyt kotihommiin taas. Loput pääsiäiskoristeet pois, jo on aikakin.
Gallup: Montako lasta toivotte te joilla niitä " vasta" 1 tai 2 ja millaisilla ikäerolla? (Tämä sellainen hymy huulilla gallup...) Olenko pelotellut kaikki hankkimasta useamman suht tiiviisti...
apinaemo ja oona 0709 joka kovasti höpöttää
Apinaemo kyseli että kuinka monta lasta haluaa ja millä ikäerolla. No ennen haaveilin 3-4 lapsesta,mutta nykyään tuntuu että yksi riittää. Tuntuu siltä, että kunhan vesli alkaa vihdoin nukkumaan yöt hyvin en jaksa/uskalla ainakaan heti alkaa samaan uudestaan. Ehkä tilanne olisi toinen jos mies ei olisi merillä. Mutta yksin kun olen niin paljon, niin yhessä on ihan tarpeeksi. ja jos lisää tulisi niin maksimi olisi se 2 lasta ja niissäkin sellanen ikäero, et vesli ois sen verran iso ettei olisi enää vaipoissa ym. Mutta nyt tosiaan tunne et yksi lapsi on meille hyvä. Mies ainakin on sanonut et vesli on ensimmäinen ja viiminen lapsi meidän perheessä. Hänhän on aina ollut sitä mieltä että yksi lapsi riittää. ja mä uskon että hänen päätänsä ei kovin helposti käännetä. Miehellä kun on muutenkin tosi huonot hermot ja se ei auta siinä asiassa yhtään. Varskinkaan kun Vesli ei ole nukkunut vielä koskaan kunnolla, ja nyt kun mies ollut kotona, niin yöt ollu enemmän ja vähemmän hulinaa. Samoin päivät. Nyt kevään aikana ajattelinkin myydä veslin kaikki pienet vaatteet pois...
Kävin siellä lääkärissä tosiaan. Sain antibiootti kuurin ja sit kädessä ei ollukkaan enään jännetupputulehus vaan koko jänne oli tulehtunut. Sain kortisoonipiikin, joka uusitaan ens viikolla. Toivottavasti saatas nyt käsi kuntoon, kun mieskin on lähössä jo kahen viikon päästä takas seilaileen.
Minäpä kyselen vuorostani jotain. elikkä miten teillä on suhde muuttunu miehen kanssa lasten myötä? Meinaan hellyys,yhteinen aika ym?
Musta tuntuu et meillä ei oo tällä hetkellä paljoa muuta kuin tämä perhe-elämä. Kahen keskistä aikaa ei ole nyt ollut pahemmin. Mitä nyt käydään saunassa yhessä. Jotenkin se hellyys, seksi ym on tosi vähästä. kummatkin on aina sen verta väsyneitä ja aina täytyy olla varuillaan, milloin vesli herää. Yöunille kun laittaa, saattaa herätä ekaa kertaa jo 10 minuutin päästä tai sitten vasta 2 tunnin päästä. Ei yhtään tiedä. Välillä mua pelottaakin, että mies löytää paremman maailmalta. (vaikka tiedän ettei ikinä pettäis mua) Tai että mies ei pidä enää mua kauniina tai haluttavana. Mulla kun tätä ylipainoa on vielä. Ajatuksia ei yhtään helpota kun tulee tiuskittua puolin ja toisin väsyneenä. Mä oikein odotan, että saisimme edes yhden vuorokauden olla ihan kahestaan. No eiköhän sekin aika koita. Nyt tiesti jotkut saa sellasen käsityksen et kadun lapsen tekemistä. En todellakaan. vesli on ihaninta mitä tiedän, mutta tiedän myös sen että parisuhdekin tarvii hoitoa ja aikaa.
Oho tulipas taa avauduttua. Pannaan kuumeen piikkiin. Ehkä parempi mennä takas levähtään, niin ei tule enempää avauduttua...
Pienempi kiemurtelee sylissä, joten yhdellä kädellä naputtelen apinaemon ja uman kysymyksiin vastauksia, jotka ainakin mulla liittyvät kiinteästi yhteen vastauksen suhteen.
Eli meille taitaa ihan oikeasti nämä kaksi rakasta pientä poikaa riittää. Alusta asti ollaan oltu molemmat sitä mieltä, että kaksi on meidän perheelle sopiva lapsiluku, jotenkin alitajuisesti jossain vaiheessa tämän toisen pojan syntymän jälkeen toivoin vielä kolmatta joskus vähän myöhemmin, mutta nyt tuntuu siltä,e ttä näin on hyvä. Tällä hetkellä varmasti tuntuu tältä siksikin, että meillä ei todellakaan kahdenkeskistä aikaa ja aikaa parisuhteen hoitoon ole. Illalla kun pojat on saatu nukkumaan niin minä varsinkin olen niin rättipoikki, että mihinkään järkevään tai syvälliseen keskusteluun musta ei ole. Sohvalla röhnötetään se tunti-pari mitä jaksan hereillä olla ja ei kun nukkumaan. Väsymys ja kaksivuotiaan uhmiksen kanssa taistelu saa mun hermot niin kireälle, että turhaan tulee tiuskittua miehellekin, joka onneksi on tosi rauhallinen ja kannustava tapaus, mutta rajansa tietty kaikella. Sitä olen minäkin miettinyt, että kauanko tuo mies jaksaa mun tiuskimisia kuunnella kun varmaan hänkin kaipaisi enemmän läheisyyttä, hellyyttä, kahdenkeskistä aikaa yms. kun mitä tällä hetkellä meidän elämästä löytyy. Tämä kai on kuitenkin varsin normaalia pikkulapsiperheissä ja ymmärrän kyllä miksi aivan liian monet eroavat ja luovuttavat kun lapset ovat pieniä. Molempien vahvaa sitoutumista tarvitaan ihan tosissaan. Ihan hyvä varmasti,e ttä näitä asioita miettii ja keskustelee niistä miehenkin kanssa, jossain tulee varmasti raja vastaan ja sitä kahdenkeskistä aikaa on vaan otettava ennen kuin ollaan jo liian pitkällä.
Jostain juuri luin haikeudesta ja luopumisen surusta sitä entistä elämää kohtaan, joka parilla oli ennen lapsia. Vaikka meilläkin lapset ovat todellakin parasta mitä on tapahtunut niin, kyllä, allekirjoitan sen, että joskus haikeudella muistelen niitä aikoja kun saatiin kahdestaan olla ja tehdä mitä mieleen juolahti.
Tulipahan sekalaista tekstiä.. lopuksi on vielä pakko toistaa, että kyllä nämä meidän rakkauden hedelmät on meidän elämässä tärkeintä ja rakkaimpia ja sen voimalla jaksaa jo aika paljon..
Onnista oli ihania kuvia. Voi että oli mahtavat hiukset pienellä miehen alulla!
pepistäkin oli niin sulonen kuva.
Meillä viime yönä taas huudettiin melkein kaks tuntia.... Ja nyt on väsynyt ja ihan loppu. Varsinkin kun oon taas sairaana. On tosi huono olo. Pää kipiä ja täynnä räkää ja aamulla oli lämpöäkin. Toivotaan ettei tule veslille samaa.
Käytiin tänään allergiatesteissäkin. Kyllä sydämmestä otti, kun noin pieneltä otettiin verta kyynärtaipeesta. Mä en voinut edes pitää poikaa sylissä vaan mies piti.Mä muutenkin olen tosi huono kestämään neuloja ja verikokeita. Kahden viikon päästä saadaan tulokset sitten. Testattiin yleisimmät ruoka-aineet, maito, kaura ja kissa. Toivotaan ettei mitään ole.
Mutta nyt mentävä. Vesli on tosi itkunen ja mies on reeneissä.