SUURPERHEIDEN vko 12

Itsellä olo hiukan sellainen että tässä voipi lähtö tulla yön aikana! supisteluja ollut ihan kiitettävästi ja kipeytyvät kuitenkin jo mukavasti joten kuulostellaan. Olisihan se kiva että ihan itse päättäisi syntyä.

Mulle on povailtu sellaista 4 kiloista poika vauvelia! saa nähdä kuinka käy....

Nyt pitää juosta vessaan! supistukset on saanut mahan ihan sekaisin......



vielä peukutukset omppikselle bdbdbd :o) onko sulla yksikään vuava mennyt yli lasketun?

Meille olisi tulossa viides lapsi täysin yllättäen. Ehkäisynä meillä oli kumit, mutta yhden kerran se meni rikki eikä sitten muistettu ajoissa hakea jälkiehkäisyä ja tässä sitä nyt ollaan. Maanantaina tein positiivisen testin, kun menkat olivat viikon myöhässä. Nyt suurimmasta järkytyksestä toivuttuani ajatukset raskautta kohtaan ovat jo huomattavasti myönteisemmät, miehellä on vielä asiassa sulattelemista ja puhuikin abortistakin, mutta toivottavasti oppii suhtautumaan asiaan myönteisemmin.



Viikkoja taitaa olla jotain reilu 5, että ihan alussa tässä mennään. Alkuraskauden ultraan varailen ajan, kunhan ehdin, jotta saadaan selvyys, onko siellä massussa oikeasti joku. Yksi keskenmeno on mulla takana, joten siitäkään syystä en vielä halua alkaa " täysillä" valmistautua (edes henkisesti) vauvan tulemiseen.



Niin ja TÄMÄ on nyt sitten ehdottomasti viimeinen raskauteni, kävi tässä niin tai näin, tämän raskauden päätyttyä menen samantien sterilisaatioon ;)



maria80 rv 5+3 (kai)

Tervetuloa mukaan vaan uusillekin! Teitä tarvitaan kun noi toiset kohta meidät jättää.. Mistä tulikin mieleen jokohan Niilo on nyytinhakuun lähtenyt? Hui kun jännättää!



Mulla oli neuvola, kaikki ok. Painonnousukin palannut maltillisiin lukemiin. Hb noussut kohtalaisesti oli nyt 121. Pissassa proteiinit heikosti plussalla, mutta johtuu kuulema hiivasta. Seuraavaksi sitten lääkärineuvola. Kelan lappusetkin pitäis jossain välissä päästä viemään.



Viimeyön sain valvoa oikein urakalla.. Alkuyön nuokuin puoliunessa, levottomia jalkoja, pakottavaa kylkeä ja selkää potien, ja puutuvia lonkkia kiroten. Sit kolmen maissa alkoi kuopus oksentaa, jippii... Kaksi koneellista oksennuspyykkiäkin oli pakko pestä, kun pieni aina vaan oksensi uutta. Nukkumaan pääsin viiden jälkeen, ja heräsin taas kun mies lähti töihin, ja sitten jo soikin oma herätys. Nyt on kyllä pakko koisata päikkärit, jos tuon kuopuksen nukkumaan saa, luulis kyllä kun valvoihan itsekin yökkimisineen yöllä. Isommat on toinen koulussa ja toinen papan luona, joten kerrankin olis mahdollisuuskin nukkua.



Aivot ei nyt toimi, ei tuu mitään mieleen... Suppareita Omppiksellekin kaiken varuiksi vielä!



Ädä+kolmikko+papu rv23 ja ilkeä kutsumaton vieras mr. Yrjö

Tänne kyllä mahtuu. Onko sinulla minkä ikäisiä muut lapset?



Minulle kolmas raskaus oli yllätys ja olin todella järkyttynyt silloin. Olin juuri sopeutunut opiskelijan elämään kotivuosien jälkeen enkä tosiaan halunnut silloin mitään vauvaa. Olin jotenkin vain kyllästynyt siihen vaipanvaihtoon, syöttämiseen jne. Mutta aborttia en voisi koskaan ajatellakaan. Tai ajattelinhan minä mutta purskahdin saman tien itkuun! Juu, ei. Minusta ei olisi siihen. Alkujärkytyksen jälkeen aloin kyllä nauttia raskaudesta. Tiesin että vaikka lapsi tulee vähän väärään aikaan, rakastaisin sitä yli kaiken! Kyllä opiskella ja töissä kerkeää käydä ja aina sitä jaksaa lapsen kanssa koska heiltä saa kuitenkin niiiiiin paljon enemmän kuin mitä ottavat. Olihan se eri elämää sitten kolmen lapsen kanssa pikku kerrostalo asunnossa, köyhänä koska mieskin sai pientä palkkaa. Mutta elämä oli ihanaa! Ja kerkesin minä sen koulun käydä, saada vaki työpaikan jossa palkkakin ihan hyvä. Lapset on ihania ja neljäs pikku vipeltäjä vielä tulossa. Lopussa se kiitos seisoo ja rahat riittää aina! Joten onneksi olkoon sinullekin maria80! Ihana pikku taapero sieltä tulee :) Halusin vain vielä vahvistaa sinun jo positiivisia ajatuksia yllätysraskaudestasi kun se miehesikin vielä sulattelee asiaa... Ei raskauden aina tarvitse olla niin toivottu, sitä mieltä ainakin minä olen ja ihan oman kokemuksen pohjalta sen sanonkin. Olen nähnyt monta onnetonta äitiä joilla TOIVOTTU lapsi. Joten ei se onnellista lapsuutta takaa että on toivottu... Mutta en minäkään aborttia vastusta. Jokainen päättäköön itse ja joskus se voi olla ainut vaihtoehto. Mutta omalla kohdallani se vaan ei ole vaihtoehto...



soffala rv 38+0 (jipii! jo noin paljon!)

soffala:

Tänne kyllä mahtuu. Onko sinulla minkä ikäisiä muut lapset?

Minulle kolmas raskaus oli yllätys ja olin todella järkyttynyt silloin. Olin juuri sopeutunut opiskelijan elämään kotivuosien jälkeen enkä tosiaan halunnut silloin mitään vauvaa. Olin jotenkin vain kyllästynyt siihen vaipanvaihtoon, syöttämiseen jne. Mutta aborttia en voisi koskaan ajatellakaan. Tai ajattelinhan minä mutta purskahdin saman tien itkuun! Juu, ei. Minusta ei olisi siihen. soffala rv 38+0 (jipii! jo noin paljon!)

Meillä siis lapset 10v, 8v, kohta 4v ja 1v 2kk. Suurin mun murhe tässä koko jutussa onkin kun aloitin nyt maaliskuun alussa vuoden pituisen työsopimuksen, josta olisi kenties mahdollisuus vielä jatkaa, mutta ei tämä varmaan hirveästi anna mulle mahkuja jatkon kanssa :/... Minäkin ensin pohdin ihan vakavissani myös tuota aborttia, mutta jo pelkkä ajatus toi kyyneleet silmiin, joten luovuin siitä hyvinkin nopeasti. Kyllähän tässä on vielä paljon sopeutumista itselläkin, mutta onhan tässä monen monta kuukautta vielä aikaa...

maria80

Juu, viikot nyt 40+0 eli eräpäivä koittanut. Ja arvatkaa tuntuuko missään? NO EI! ;) Jotenkin ei etes tunnu, että tänään ois laskettu aika. Jospa nuo ultran ajat pe tai la olisivat sitten ihan superluotettavia! Mullahan aikaisemmat lapset on syntyneet pojat rv 37, vanhempi tyttö 39+2 ja nuorempi tyttö 40+1 ja hänen kohdalla synnytys oli jo hyvässä käynnissä laskettuna päivänä, joten en sen takia laske häntä " ylimenneeksi" . :) Mutta ehkä nyt teen oman ennätykseni ja nautin pitkän kaavan mukaan viimeisestä raskaudestani. Eihän tässä periaatteessa mitään hätäpäivää olekaan. Ihan hyvin voisin olla vielä viikonkin raskaana, mutta pelkään, että vauva vaan kasvaa ja kasvaa.. Sen takia haluaisin jo mennä..! Kiitos vaan teille supparitoivotuksista. Tarvitsen niitä! :) ja just yks tulikin!



Jokohan Niiloakseli tosiaan illan/yön päälle lähti!! Mulla ainakin mahan sekaisin meno kuuluu synnytyksen alkuun. Viimeksi juoksin suihkussa ja pöntöllä kun supisti ja maha oli ihan sekaisin.. Ja vaikkei Niilo vielä olisikaan lähtenyt niin ajatella, että HUOMENNA viimeistään siellä on nyytti sylissä! Ihan uskomatonta!! IHAN HIRVITTÄVÄN PALJON TSEMPPIÄ JA JAKSUJA SYNNYTYKSEEN Niiloakseli JOS se on vielä edessä päin!! :))



Tervetuloa maria80! Ja onnea raskauteen! Meillekin tämä raskaus tuli vähän puun takaa, mutta hyvin sopeuduttiin ajatukseen viidennestä ja jo kauan ollaan oltu onnemme kukkuloilla! :) Joten positivisia ajatuksia! Kaikki menee elämässä kuten tarkoitus on! :))



Nyt vähän levähtelen. Neuvolantäti suositteli sitä eilen. Minä kun olen vaan siivoillut ja tohottanut. Kuulemma voisi auttaa jos ihan vain rentoutuisin ja antaisin kohdunsuullekin luvan rentoutua ja vauvan tulla. :)



Kuullaan!



Omppis 40+0 (USKOMATONTA, MUTTA TOTTA)

vaikka tosi kipakoita supistuksia tuli koko illan ja nyt aamun tullut 10 min välein mutta välillä väli hyppää taas reiluun 30 minuuttiin joten huomiseen menee väkisinki...

Paksua keltaista limaa on tullut eilen ja tänään että jotain sentään tapahtuu toivottavasti.

Kuopus huutaa pyyhkimään täytyy mennä!



Niiloakseli rv 41+2 viimeistä päivää raskaana :o)

kun kirjoitin ' huoleni' että pian yksin täällä höpöttelen..

Niin, onneksi meitä on vielä muitakin jotka kasvattaa omaa masuasukkiaan, ja lisää todennäköisimmin vaan tulee..toivottavasti!





Tuuteliluu - onnittelut tosiaan uudelle autolle.. jos mun kontolle jäisi tuo, mitä sinä teit teidän auton vaihdossa, meillä jäisi vaihtamatta:)



tanni - Kiva että teidän 3.luokkalaien oli otettu uudesta tulokkaasta. Varmaan häntä helpotti, kun löytyi syy, miksi äiti on ollut ja on yhä huonovointinen.

Kuule Tanni - älä välitä muista, mitä ne aattelee.. minäkin sain kuulla kuopuksestani kauppareissulla tyyliin, että kun tämä nyt aikavarmasti on teidän viimeinen.. ja samaan hetkeen pikkuvauvan kaipaus oli itellä suuri..aattelin vaan että joo joo - sanokaa mitä sanotte, toivottavasti saadaan lisää vauvoja..Ja minä ennätän täyttää 38v ennen kuin tämä masuasukki syntyy..

Mutta anyway - hyviä vointeja sinulle, ja ihanaa työreissun valmistelua.. mulla olis hirvee reissukuume mutta täys mahdottomuus kuitenkin päästä minnekkään..paitsi siskolle turkkuseen aattelin mennä kevään korvalla..





Ädä78 - Siis tänne anna tulla kaikki marinat ja mielen masentajat, niin me yritetään tsempata!

Totta tuo kyllä mitä kirjoitit että täällä on niin positiivista porukkaa.. ei paljon marinoita oo tullut luettua. Mutta jos siitä on yhtään helpotusta että saa jakaa edes jonnekin niin anna tulla. Minä voin sitten yhtyä niihin marinoihin - ja kohde on niin ikään MIES.

Voin kuvitella että jos ei ole autoa, (ja on etäisyyttä vaikkapa kauppaan) kuinka se ahdistaa ja masentaa. Mulla oli keskimmäistä odottaessa sellaista. Meinas pää haljeta, mies jatkuvasti töissä, ei autoa käytössä, eikä tietoa tuleeko mies ennen kuin ollaan nukkumassa tms..tosi rassaavaa. Sitten sain appiukon ikivanhan lavahirmun pihaan seisomaan, ja silloin se auttoi. Helpotti heti, kun tiesi että jos tulee jokin ' tilanne' sekun ottaa ja lähtee..

Minkä ikäset sun lapset olikaan?



Nyt mun täytyy vaihtaa kone - miehen työkoneelta tässä naputtelen, joten palataan...



sinuvi

mirpa1 - siis minä en tajua - käytätkö douppinkia, kun olet noin hurjassa vedossa??? Opiskelet, tentit, kasaat tuosta noin (ruuvarilla!) kerrossänkyjä, ja nyt sitten ompelet suit sait? Apua!(

Sinäkö olet nyt varma tilanteestasi - sis tuosta sterilisaatiosta, meinaako ne hoitaa sen samalla vauvanhakureissulla?



soffala - Hyvä että vauva liikehtii masussa, luo kivan fiiliksen paitsi jos se sattuu...



Omppuäippä - Miten menee - en ole viimeisiä viestejä vielä lukenut kun vanhoihinkin on vastaamatta...eli pian kommentoin niitä, jahka sinne pääsen? Oletko siis vielä yhtenä kappaleena??



Nyt kuopus heräs, ja itkee,

moi!

Ädä78 - Kirjoitit että olit käynyt raskauden alussa terapiassa, olisko sulla mahista jatkaa sitä terapiaa yhä? Saisit läpikäydä asioita, sekä myös sen hetken omaa aikaa?

Minä en tajua mikä noita miehiä vaivaa, kun ne ei kykene ymmärtämään naista, raskaanaolevaa, herkkääkin? Meillä on myös raskasta ollut, mielikuvissani olen ottanut jo vuokrakämpänkin joksikin aikaa, kun en tiedä mitä tekisi. Miehelle kerran olen puhunut että kun tuntuu ettei meillä ole mitään yhteistä. Hänen työ - +muut hänen työt (niitä riittää) lasten harrastukset, mutta oikeesti siis yhteistä?? No, mies vaan sanoi että jos susta tuntuu ettei meillä ole yhteistä, niin olen varmaan oikeessa. No joo, siinä se. Itkin kyllä paljon sitä ennen ja paljon itkin tuon jälkeenkin..Ei mitään että mites nyt sitten eteenpäin tms. Tämä raskaus on ollut meidän molempien toive, mutta mies ei ole kertaakaan kysynyt liikkuuko vauva, tai saati kokeillut mun masua! Sekin voi kyllä loukata. Mitään läheisyyttä ei oikein tunnu olevan tällä hetkellä (koko raskauden aikana). Kerran ollaan sekstailtu. Iäisyys sitten. Eilen illalla kun mies tuli jumpalta, ja itte olin suihkusta tullut, lähdossä laittaan kuopusta nukkuun ja ite samalla, ohi mennen huikkasin sille, että ' voitaisko joskus harrastaa seksiä tai jotain muuta läheisyyttä?' Toinen meni ihan hämilleen, ja sanoi että kai se on mahdollista. No minä lähdin kuopuksen kanssa. Tänä aamuna sain poskelle pienen suukon ! kun hän lähti töihin - eli kai tässä pientä lähentymistä lienee.. Mutta olin tyytyväinen itseeni siinä mielessä että minä vain rauhallisesti tuon illalla kysyin häneltä, enkä ruvennu ' keskustelemaan' sillä ne tahtoo äityä meillä riidaksi. ei siis osata rakentavasti jutella..



No tässä tuli omaa asiaa kirjotettua, vaikka tarkoitus oli lohduttaa sua. Jos teillä on keskusteluyhteys, yritä sitä. Pakkohan tuohon tilanteeseen jotain apua olisi saada. Joko sun miehen apua tai sitten jotain muuta, vaikka sitä terapiaa.



sinuvi 21+4

Eli täällä ollaan vielä! :)

Toivottavasti saatte miehen kans pian yhteyden takaisin. Ainahan se ois kivempi olla kun puhallettais samaan hiileen. Ja se läheisyyskin on niin tärkeää.. Ei mekään mitenkään hurjasti olla seksiä harrasteltu nyt raskauden aikana, mutta sopivasti kuitenkin. Puoliväli oli aika kiihkeää aikaa, muuten hiljaisempaa. Yritettiinhän me tässä muutama päivä sitten seksillä käynnistää synnytystäkin, mutta aika laihalla lopputuloksella.. ;)



Alettiin tuossa miehen kans ihan veikkailemaan mikäs päivä se meidän pääsiäispupu nyt mahtaiskaan syntyä.. ;) Mies veikkaa, että perjantaina tai maanantaina ja minä taas veikkaan, että lauantaina tai sunnuntaina.. Will see..



Tänään iski ihan tosi kova vauvanikävä! Vaikka se on lähellä ja " sylissä" koko ajan, ois se jo ihanaa näillä viikoilla saada kunnolla lähelle! Sais suukottaa pehmeää poskea ja nuuskuttaa sitä ihanaa vauvantuoksua.. voih.. VOIH!



Taas toiveikkaana menen iltaa kohden.. Jospa jo tänä yönä alkais kunnon supistelut..!



Niiloakseli synnyttää ihan just! Tule kertomaan kuulumisia heti kun voit!! :))



Omppis 40+0

Maria80, tervetuloa, mukavaa on saada uutta verta kun nuo Omppis ja Niiloakseli ovat varmaan pian siirtymässä tuonne vauvapuolelle!! AJatella, Niiloakselilla on jo ihan pian uusi vauva kainalossa (ja tuskin Omppiksellakaan kauaa menee enää).



Tuskinpa vaan sitä sellaista liittoa onkaan joka natisematta kestäisi. Meillä käytiin vähän yli vuosi sitten niin pohjilla, että eropaperitkin oli jo vireillä. Minä, kiltti kansankynttilä, ihastuin-ehkä jopa rakastuinkin toiseen mieheen, perhetuttuun, jonka kanssa on ollut aina hauska jutella. Nyt vaan ei enää juttuseuraksi kelpuutettu noita muita perheenjäseniä, vaan tavattiin milloin missäkin; kahvilla, lenkillä, soiteltiin, tekstailtiin...periaatteessa viatonta mutta ei kuitenkaan ihan nuhteetontakaan. Salaa puolisoiltahan sitä tehtiin. Miä olin jo tosi paljon tunteillanikin kiinni tässä miehessä; Kyllä tällä toisella osapuolellakin jotain tunteita oli, muttei varmasti yhtä paljon kuin minulla ; mitään seksiä ei suhteessa (onneksi )ollut-vielä- mutta ennen pitkää olisi varmaan ajauduttu siihenkin. Meidän onneksi narahdettiin kiinni pariinkin otteeseen ja peli vihellettiin poikki; piti oikeesti pohtia puolin ja toisin mikä on tärkeää ja mikä ei ja miettiä että miten tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu. Miehelle oli tietty kova paikka koko juttu mutta myös se, että toinen osapuoli oli tavallaan hänen kaverinsa. Mutta vaikka koulu oli kova, meidän tapauksessa läksyissä onnistuttiin eli mies tajusi sen, että myös hänessä on ehkä jotain vikaa ja että asiosta on PAKKO puhua. Ja ettei mitään voi ottaa itsestäänselvyytenä.



Nyt, lähes 1½ vuotta myöhemmin, voi asialle jo melkein nauraa. Ollaan yhä tekemisissä tämän ystäväperheen kanssa ja mieskin jo hyväksyy tän kaverinsa. Meillä meni arvojärjestys uusiksi, itse asiassa yhtenä seurauksena oli vielä päätös hankkia neljäs lapsi, vaikka sitä ennen mies oli ollut sillä kannalla että kolme todellakin riittää. Ja lapsenhankintapäätös toki tehtiin vasta tän kovan setvimisen jälkeen, ei todellakaan ratkaisuksi tälle kaikelle.



Tänään olo on ollut jo parempi, aamulla toki yökkäilin mutta oksua ei ole tullut koko päivänä. Toivotaan että tämä on suunta parempaan oloon. Mutta nyt täytyy lähteä valmistautumaan saunaan!



Tanni 9+5

Ei, kyl se on perusluonteessa - kun ei osaa rauhoittua :(



Kävin tänään siellä ultrassa (kontrolli taas) - ei muutosta munuaisaltaan koossa ja vauvalla kaikki muuten ihan hyvin, joten nyt vain odotellaan syntyväksi ja siinä yhteydessä sitten lastenlääkäri ultraa munuaiset. Muutoin mitat vastasi viikkoja 36+6, mut reisiluu vk 38 - joten taitaa näille senttejä omaaville neidoille tulla jatkoa ;))



Olin käyrillä vähän aikaa ja sain ihan oikean supistuksen sinne aikaan *jiiihaaa* ei ole koskaan aiemmissa raskauksissa paljon supistellu ennen todellista synnytystä, jos vaikka vähän osattais tulla aiemmin ;)



Sterilisaatio tehdään samalla synnytysreissulla, eli annan heti sinne mennessäni kätilölle lapun, jotta tietää synnytyksen jälkeen laittaa miut päivystyslistalle..... Jälkikäteen en suostuisi menemään ja isäntää ei näköjään saa asialle mitään tekemään, joten jää miun vastuulle sekin ;)



Nyt täytyy alkaa mennä laittaan noille pimuille evästä, joten palaillaanpas taas toisella kertaa....



--Mirpa ja neitokatras, sekä masumyllääjä rv36+6--

koko päivän on taas supistellut 10 min välein mutta ei vaan välit tihene. Mikähän lie jarruttaa ettei käynnisty kunnolla...

Huomenna viimeistään saan vauvan syliin :o) ihanaa!!! ja omppiskin saa pääsiäispupun (toivottavasti) ;o)

Vähän kyllä jännittää miten tuo käynnistys onnistuu mutta luottavaisin mielin olen menossa pääsiäislomalle.



Meillä kans on avioliitto natissut liitoksistaan aikoinaan ja erokin ollut mielessä monen monta kertaa mutta niin vain vaikeudet on kasvattaneet meitä molempia vaikka nuoria vielä ollaankin. Nyt ollaankin sellainen tavallisen tylsä pari jotka riitelee puolen vuoden välein niin että hiukset pöllyää muuten on tasaista ja tappavaa :o) meillä aina nämä raskaus ajat on olleet sellaisia tasaisia aikoja jolloin mies osaa paremmin ottaa nämä mun sekoilut :o) sitten kun olen taas " normaali" tilassa en saa läheskään näin paljon anteeksi :o)



Meillä synnytyksen jälkeen mies kohtelee minua kuin prinsessaa pari viikkoa. Huolehtii ja antaa kyllä arvostuksensa näkyä kunnes arki astuu kuvioihin yö valvomisien ynnä muun seurauksena...



Niiloakseli rv 41+2

Ihan jänskättää täällä sun puolesta :) Itse en ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa, kun meillä ei yksikään lapsista ole laskettuun aikaan asti mahassa pysynyt, joten en osaa edes kuvitella sun tuntojasi juuri nyt. Mutta ihan hirmuisesti siis onnea matkaan ja tule pian kertomaan, kuinka kaikki sujui!



Ja omppikselle tietysti myös tsemppiä kovasti tulevaan koitokseen! Sinulla ei vielä ainakaan ole ihan tarkka eräpäivä iedossa, joten jannäily jatkuu sielläkin :)



M the taustapiru

Kuopus tarjoilee pikkukeittiöstään mulle ruokaa, yritän siinä lomassa jotain saada naputeltua tänne..



Ensiksikin Maria80 rvetuloa, ja onnittelut uudesta yllätystulokkaasta!!

Arvatenkin kova yllätys, mutta toivottavasti ihana sellainen myös miehellesi ajan päälle.

Kiva että tulee uusia mukaan keskusteluun..



Niiloakseli, sulla on huimat paikat huomenna!! Jännittävää! No, pian me saadaan lukea teidän kuulumisistanne. Ihanaa, että sun miehesi osaa pitää sinua prinsessana vaikkapa sen 2 vkoa synnytyksestä, sekin on hienoa!



Ja omppis, sulla kans jännät paikat lähestyy, uskomatonta!



Nyt pienen ajatuksen uhraan sille, että mun keskenmenneillä raskauksillani oli laskettu aika helmimaaliskuun vaihteessa.. ja toinen oli huhtikuun lopussa..mutta uuden elämän alku on erittäin vahva mun masussani..se on ihanaa kun liikkeet tuntuu niin vahvana. Täytyy sanoa etten olisi valmis NYT ' yhtäkkiä' neljännen lapsen äidiksi..Kyllä tarviin kaiken tämän raskausajan, jotta olisin VALMIS.



Hienoa että soffalalla oli kaikki neuvolassa hyvin.



Mirpa - on se niin väärin että toisilla se on ihan perusluonteessa touhuta ja saada aikaseksi!! kade kade täällä. Hyvä että vauvalla oli kaikki hyvin. Mulla menee vähän aaltoliikkeenä tuo että jonain päivänä saan paljon aikaseks, toisena taas en juurikaan..



tanni - onneksi saitte pelastettua liittonne! Ja että teillä nyt osataan puhua. toivottavasti meillä siihen opittais myös joskus - aviossa pian 13v ja yhdessä 19v eli parempi myöhään kuin ei milloinkaan. No, katellaan - miten tämä etenee..enhän minä tietenkään ole valmis luopumaan tästä kaikesta mitä minulla ja perheellä yhdessä on, mutta heikkona hetkenä sitä vaan lähtee ajatusleikkiin.

Sullakin muuten nuo rv' t vain lisääntyy..



Kyllähän mulla tuossa mun miehessäni on paljon kehuttavaa, mutta jos ymmärrätte, nainen kaipaa hellyyttä, läheisyyttä. Mies kait sitten ei samallai.. Ja sitten pikkuhiljaa meikälainen alkaa saada mitan täyteen.. vaikuttaisko siihen tämä puolenvälin raskaus.. on niin ähky, ja raskas ja selkäkipunen olo.. ja kenelle muulle tiuskis kuin miehelle.. hoh hoijakkaa, ompa kumma kun hellyyttä ei tule kiitokseksi..



jeps palataan linjoille..



sinuvi 21+4



ja anteeksi jos jonkun kirjoitus jäi kommentoimatta, ei tarkoituksella...

Niiloakselille tulin toivottamaan onnea ja voimia huomiselle!!! Huomenna teilläkin nuuhkitaan maailman ihaninta tuoksua :)

Ja Omppikselle myöhäiset synttärionnittelut ja PALJON supparituulia!!!

Yritä rentoutua mahdollisuuksien mukaan pääsiäisen aikaan, kyllä se vauveli sieltä lähtee sitten syntymään. Nimittäin jos nainen on kovin stressaantunut, elimistön adrenaliinitaso on niin korkealla, että se estää oksitosinihormoonin toiminnan (luin sen eräästä artikkelista). Eli ei muuta kuin kevätaurinkoon löhöilemään limulasi kädessä :)

Täällä vauva-arki on alkanut rullata jo aika mukavasti. Pikkuisella on vain niin kovat vatsakivut ettei niihin auta mikään :( Kaikki kotikonstit on kokeiltu, viimeisenä oljenkortena vielä tilaan ajan vyöhyketerapiaan, mutta saapa nähä. Mutta onneksi sekin helpottaa aikanaan ja muuten poju on niin suloinen, että eräänä iltana jo aloin pyörtämään synnytyspöydällä pitämiäni puheita, jonka mukaan tämä olisi meidän kuopus. Mutta siinä tilanteessa puhuttuja asioita ei voi ottaa todesta, eihän? :)



Mutta poistun takavasemmalle täältä häiriköimästä, kaikille ihanaa odotusta ja aurinkoista kevättä!!



n@nne ja suloinen prinssi 3 vko 2 pvä

...Niiloakselille!



Jään innolla odottamaan uutisia!



Noora ja Taimi 32+2



ps. Nyt se mr. Yrjö rantautui meille...

Tässä menee varmaan jonkun aikaa kun tutustun teihin, mutta yritämpä siitä huolimatta joitakin juttuja kommentoida...



Omppis; Teillekin siis tulossa viides? Oliko teillä muut menneet yli La:n? Ainahan se vaan taitaa kyllä olla niin että mitä lähemmäksi La:a mennään ja sen jälkeen mitä enemmän menee yli, sitä pidemmiltä päivät tuntuu. Toivottavasti pääsiäisyllätys kuitenkin päättäisi tulla vaikkapa nyt pääsiäisen kunniaksi pyhien aikana!



Niiloakseli; Sinä saatkin sitten tänään nyytin syliin ja pitkä odotus on palkittu! Uutisia odotellessa...



Sinuvi; meillä on ollut myös jonkin aikaa pientä kriisiä menossa parisuhteessa, välillä jopa mietin pois muuttoa. Nyt tämän raskauden paljastuttua, jouduttiin pakolla juttelemaan ja jotenkin huomasin hieman taas lähentyneeni mieheeni. Ehkäpä syynä meidän parisuhteen karikoille on ollut se, että meillä molemmilla on ollut hirveästi menoa (tyyliin, kun toinen tulee ovesta sisään, toinen menee ulos) ja kaikki mitä ehditään puhua on lasten asioita. Puolisoina ei olla ehditty tehdä mitään piiiiiitkiiiin aikoihin... Mutta kun on 4 lasta joista 2 alle 4 vuotiaita, on vaikea saada lapsia hoitoon... Tai no anoppi kyllä hoitaa mielellään, mutta hänelläkin on usein menoja ja täytyyhän hänenkin joskus levätä (hänellä on oikeasti rankka ja kiireinen työkin)... Lisäksi meillä on myös tuo läheisyys ollut aika vähissä, kun meillä on melko erilainen vuorokausirytmi, minä menen nukkumaan jo klo 20 ja mies vasta 22-23 aikaan, minä kun nousen ylöskin jo viiden maissa...



tanni; kyllähän se niin on että puhuminen on se parisuhteen perusta, jos ei puheyhteyttä ole, ei suhdekkaan voi hyvin. Mutta kyllä myönnän että mulle ainakin on äärimmäisen vaikea aloittaa puhumaan edes miehelle (tai varsinkin miehelle) vaikeista asioista, kun olen luonteeltani sellainen etten haluasi loukata ketään vaikka se sitten tarkoittaisi sitä että itse joudun kärsimään... Hölmöä, mutta totta :S



mirpa; minäkin ihailen ihmisiä, jotka niin aikaansaavia. Mulle tulee joskus HARVOIN sellaisia energiapiikkejä että saan jopa useamman isomman työn tehtyä. Mutta sellaiset on kyllä siis tosi harvassa, mutta silloin aina mieskin kyllä nauraa kun touhuan kuin höyrypää. Yleensä sitten seuraava päivä meneekin lepäillessä ;).

Itse myös meinasin pyytää sterilisaation, kun raskaus on ohi (km:n kokeneena en halua vielä puhua että synnytyksen jälkeen...). Oltiin puhuttu, että kesälomien aikaan oltaisiin käyty tai jompikumpi siis olisi käynyt, mutta nyt asia vähän viivästyy ;).



Omasta tilasta vielä sen verran, että varasin ultra-ajan yksityiseltä parin viikon päähän. Siihen asti täytyy odotella että ollaanko tässä ihan oikeasti raskaana...



maria80 rv 5+?

Omppuäipälle myöskin niitä supistuksia!!!



Leanna,taustapiru2 ja lapsoset 11v10v,8v,6v,3v,1v