SUURPERHEIDEN vko 12
Minä se vaan täällä pyörin pallona ympyrää :o) soittelen tänään sairaalaan kun nuo liikkeet on alkaneet väsähtää ja joudun tönimään kunnolla pitkän aikaa että saan vauvan potkimaan takaisin. Tosihan se on että ahdasta siellä on vauvalla mutta minkäs teet kun huolestuttaa. Ja se on kumma miksi se huolestuttaa aina illalla ja yöllä varsinkin...
Omppis joko menit? :o) tällä vauhdilla kyllä kiilaat edelle aika komeasti! ;o)
Niiloakseli rv 41+0 maksimissaan viikko enää..... huoh!!
Kommentit (82)
Kuopus syntyi näillä viikoilla ja on pysynyt pisimpään masussa. Nyt tehdään selvästi ennätys.. Tosin laskettuaika voi heittää meillä sen pari päivää kun mullahan oli vaan parit epäsäännölliset menkat synnytyksen ja uuden raskauden välissä.. Kovasti pääsiäispupua odottelen. Koko perhe ja suku odottaa.. :)
Kiitos teille kaikille tsempityksestä, tosi ihania olette!! Ja oikein kiva, että jo vauvautuneetkin meitä muistavat! :))
Niiloakseli on nyt synnärillä.. Jokohan synnytys on käynnissä.. Siellä on pian vauva sylissä ja odotus palkittu. Sitä ennen monta kivuliasta tuntia. Niiloakseli ei onneksi tätä viestiä näe ennen kuin vauvakin on jo maailmassa. Muuten kivusta ei uskaltaisi puhuakaan.. Vaikka varmasti se on jo Niilolle tuttu tunne. Sentään viides synnytys.. Mullehan tuleva on vasta neljäs kun ensimmäinen raskaus toi tuplat.. ;)
Tänään on onneksi touhua kun pitää tehdä pääsiäisostokset ja sen semmoista. Ei jouda tylsistymään ja ihmettelemään miksei synnytys jo käynnisty. Kyllä minä vielä muutaman päivän kestän. Vaikka kiusallani. Äiti ja anoppi laittavat jo monenmonta viestiä päivässä.. kyselevät.. Eilenkin tuli viestit molemmilta ihan peräperään. Oisko ollut minuutti väliä.. ;) Hassuja.. Mutta hyvää kai ne tarkoittavat. Anoppi ja appiukko on tulossa meille lapsia hoitamaan, joten anoppi kysyy lähes jokaiseen menoonsakin lupaa. Että vieläkö uskaltaa käydä siellä ja täällä.. ;) Töihin sentään menee ilman lupaa.
Toivon niin että synnytys alkaa supistuksilla kuten viimeksikin. Jos alkaa vesien menolla, suppareita voi joutua odottamaan ja menee pitkän kaavan mukaan.. :/
Tässä tulee nyt niin omaa napaa, että pitää ihan pahoitella.. :/ Mutta ymmärtänette. :)
Tulen laittamaan viestiä kun näyttää, että merkkejä ilmaantuu. Paitsi jos tulee yöllinen lähtö.. Mutta arvaatte sitten kun ei kuulu mitään muutamaan päivään. :)
Ihanaa vointia jokaiselle ja oikein aurinkoista pääsiäisen aikaa!
Omppis ja ehkäpä tuleva pääsiäispupu
Ihan pakko vielä kantaa korteni kekoon parisuhdeasiassakin ja kertoa, että omat ongelmamme on ollut meilläkin. Minäkin rakastuin toiseen..tai ainakin tulisesti ihastuin.. Se oli ennen kuin kuopuksesta puhuttiin ja haaveiltiin. Muutaman kuukauden tapailin salaa mieheni parasta kaveria.. Ja käryhän se sitten kävi.. Se oli vaikeaa aikaa ja ero kävi mielessä.. Siitä selviytyminen vei kauan. Mutta asia on haudattu jo aikapäiviä sitten eikä siitä puhuta. Kuopus viimeistään pelasti meidän liittomme ja elämämme. Ihan tosi. Ja tuommoista " seikkailua" en toivoisi kenellekään. Siitä on niin vaikea toipua ja se satuttaa niin monia.. :( Nyt on kaikki hyvin ja olen läksyni oppinut. Hyvä niin. :))
potkivat ulos sairaalasta
oysissa oli niin täyttä etteivät ottaneet mua käynnistykseen vaan pistivät kotia kasvamaan... huoh! itkuhan siinä tuli :o( sen verran sain irti että jos olo on kamala niin voin huomenna aamulla soittaa ja kysyä jos on tilaa niin käynnistävät mutta enpä luota enää siihenkään....
Sunnuntaina uudestaan käyrään ja JOS on tilaa niin sitten käynnistävät EHKÄ. Tiistai mikä on ihan vissiin virallinen käynnistyspäivä mulla oli niin täynnä että eivät voi käynnistää silloin joten jos menee niin pitkälle niin keskiviikkona sitten. Täytyy kyllä sanoa että en ikinä ole ollut näin pettynyt ja kaikista tutkimuksista kipeä :o( nytkin supistelee niin että vedet tulee silmiin mutta eipä auta kun ei ne mitään tunnu tekevän.......
Osastolle olisivat ottaneet odottamaan että tulee tilaa mutta osastotkin oli kuulemma täynnä joten meikäläinen heitettiin kipuineen ja mahoineen pihalle :o(
niiloakseli rv41+3
Niiloakseli:
potkivat ulos sairaalasta
oysissa oli niin täyttä etteivät ottaneet mua käynnistykseen vaan pistivät kotia kasvamaan... huoh! itkuhan siinä tuli :o( sen verran sain irti että jos olo on kamala niin voin huomenna aamulla soittaa ja kysyä jos on tilaa niin käynnistävät mutta enpä luota enää siihenkään....
Sunnuntaina uudestaan käyrään ja JOS on tilaa niin sitten käynnistävät EHKÄ. Tiistai mikä on ihan vissiin virallinen käynnistyspäivä mulla oli niin täynnä että eivät voi käynnistää silloin joten jos menee niin pitkälle niin keskiviikkona sitten. Täytyy kyllä sanoa että en ikinä ole ollut näin pettynyt ja kaikista tutkimuksista kipeä :o( nytkin supistelee niin että vedet tulee silmiin mutta eipä auta kun ei ne mitään tunnu tekevän.......Osastolle olisivat ottaneet odottamaan että tulee tilaa mutta osastotkin oli kuulemma täynnä joten meikäläinen heitettiin kipuineen ja mahoineen pihalle :o(
niiloakseli rv41+3
Tosi kurjaa, että joudutkin vielä odottamaan... Nyt vain kalenteri täyteen ohjelmaa viikonlopuksi, eikös se ole varma tapa saada vauva syntymään, kun kehittää itselleen jotain MIELEKÄSTÄ ohjelmaa (esim kampaaja, käynti kahvilla jonkun hyvän ystävän kanssa jota ei ole nähnyt pitkään aikaan yms.)... Ja tuon ohjelmanhan täytyy sitten olla sellaista jota oikeasti sitten odottaa ja haluaa tehdä, kun sitten harmittaa kun ei suunnitelma toteudukkaan... ;)
maria80
olen tosi kiukkumustunut puolestasi ja ihan kyyneleet tuli silmiin puolestasi kun olin niin tuohtunut. Itse asiassa mieskin tuli kattomaan että mitä miä tässä koneen ääressä puhisen!!
Toivotaan että nyt pikapuoliin saat vauvelin syliisi, johan kohta olet niin väsynyt ettei koko synnytyksestäkään tule mitään!!
Omppis, pitelen peukkuja pystyssä että saatte pian sen oman " pääsiäispupun" .
Pitäis vähän siivota, talo on kuin räjähdyksen jäljiltä. Huomenna tulee sisko miehensä kanssa kylään ja sunnuntaina ystäväperhe jonka yhden muksun kummeja oomme, n. 100 km:n päästä kyläilemään. Maanantaina mennään vanhemmilleni kaikki lapset (3kpl) perheinen pääsiäisaterialle.
La-su yönä-jos jaksan- olis tarkotus mennä pääsiäiskirkkoon. Olen ortodoksi ja vaikken niin hirmuisen uskonnollinen olekaan, on se pääsiäisen must, jonka teen jos suinkin jaksan. Viime vuonna kaksi vanhimmaista oli mukanani ja olihan se heillekin suuri elämys keskiyöllä kiertää kirkkoa ja laulaa Kristus nousi kuolleista.
Mutta mukavaa pääsiäisaikaa kaikille, toivotaan että pyhien jälkeen Omppis ja Niiloakseli palailevat kertomaan vauvantuoksuisia uutisia!
Tanni 9+6
Supistellut 3-5min välein jo 4h ja olen TOSI kipeä. On ihme jos ei homma nyt etene johonkin suuntaan. Soittelin just oysiin ja edelleen salit täynnä mutta käskivät tulla kun kivut alkaa olla kovat aikoivat raivata sitten tilaa JOS synnytän. Luulisin näillä kivuilla jo synnyttäväni :o/
Kyllä nyt menee vaikeaksi! Voi hitsi, varmasti harmittaa :( ja jos vielä koko ajan supistelee niin yritä siinä sitten tehdä jotain ja pitää positiivista mieltä yllä... Miten siellä nyt noin täyttä on? Johan tuo pelottaa mennä synnyttämään sinne jos kätilöt ja kaikki on ihan loppuunpalaneita kiireen takia... Mitä lie hoitovirheitä saavat aikaiseksi! Yritä käydä lenkillä, harrastaa seksiä jne. jos ne apsivedet vaikka lähtis sillä konstilla? Silloin ainakin synnytys käynnistyisi kunnolla. Eikös sinulla ollut jossakin synnytyksessä juuri niin että vasta kalvojen puhkaisu sai synnytyksen kunnolla etenemään? Muuten vaan junnas paikoillaan. Yritä jaksaa! Kyllä varmasti vielä kestät ja saat vauvan sitten nopeasti punnattua ulos kun olet jo niin kypsä koko touhuun :D
soffala rv 38+1
Niiloakseli kirjoitikin sitten samaan aikaan viestin... Onnea matkaan!!
soffala (jännää hengessä mukana)
Ei muuta kuin halaus sinulle - koeta jaksaa vielä. Voin kuvitella vaan kuinka päähän ottaaa kun on henkisesti täysin valmistautunut, ja kun on luvattu! että käynnistetään tänään! No, joskus sen täytyy syntyä, varmaan pyhien jälkeen..
Muistan kun esikoista odotettiin, niin joku lekuri antoi mulle käynnistyspäivän ja se oli perjantai, kun päästiin sairaalaan, ne vaan ilmoitti ettei ne viikonloppua vasten käynnistä, ei muuta kuin takas kotia ja seur arkipäivänä sitten käynnistettiin. Harmitti suuresti - vauva oli silloin jo yli 2vkoa yliajalla.. mutta kuitenkin oli lapsenkinainen syntyessään, eli olisi voinut vielä kasvaakin masussa..Mistäpä noista aina tietää.
Ädä78 - Kiva kuulla että vertaistuki tekee tehtäväänsä:)
Älä siitä apesta niin välitä, vaan rohkeasti vaan jatka terapiaa, kun siitä oli sulle apua. Voihan sitä punasilmäisyyttä perustella että kun on niin herkkä mieli nyt raskausaikana, että kaikki vaan itkettää..
Omppis - no se on ennätysten vuoro tässä raskaudessa.. Helpompi käsitellä vauvaa, kun on ' hyvänkokoinen' , synnytyksestä en niin tiedä:~
Oikein ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille, huomenna mun pitäis vielä päästä koneelle, sitten lähdetään pohjoiseen viikoksi, elikkä täällä on sitten paljon tapahtunut kun reissun jälkeen palaan koneelle.
Hei, missä meriutu on? Sulla oli siipi maassa taannoin - onko kaikki hyvin?
sinuvi 21+5
kaikkea hyvää - toivottavasti nyt pian on sulla ihana tuhiseva ja vauvaparfyyminen nyytti sylissäsi:)
Tsemppiääää!
Voi itkut Niiloakseli, eipä käynyt mielessäkään, että vielä kotiin laittavat.. Tulee ihan harmi sun puolesta!! Paitsi jos nyt ois kuitenkin jo synnytys käynnissä ja sali vapautuis sulle pian!! Toivon sitä niin kovasti!! PEUKUT PYSTYYN nyt kaikki! :))
Minäkin olen kipeä. Oikeastaan ei supistele, mutta juilii ja vihloo. Tulee kuin pahoja kuukautiskipuja. Etenkin vasen alamasu on kipeä.. Vielä pitäs kauppareissu tehdä ja sitten rauhoittua iltaa viettämään ja katsoa josko jotain tapahtuisi. Pikkuisen pelottaakin.. Voi kun osaisi synnytyksessä ajatella vain sitä lopputulosta! Ajatella vain vauvaa ja niitä tunteja ja minuutteja jonka jälkeen vauva on sylissä.. Kumpa kipu ei olis niin sietämätöntä! KUMPA!
Jotenkin ei nyt edes osaa ajatella aikaa sen jälkeen kun vauva on syntynyt. Odottaa vain näkevänsä pienokaisen... Huomennako jo? Mun isä on Pentti ja laittoi mulle aamulla tekstiviestiä, että vauva syntyy huomenna ja siitä tulee Pentti. ;) Saas nähdä.. ;) Jotenkin kaikki läheiset ajattelee vauvaa poikana..? Miten meidän oman tyttöaavistuksen kans..? :) Johtunee nuo läheisten ajatukset siitä kun meillä kaksi nuorinta on tyttöjä. Ajattelevat, että on pojan vuoro. Mun kaveri kävi tänään neuvolassa ja hänellä vauvan sydänäänet 120 ja poikaa on veikattu syntyväksi. Meillä sydänäänet on koko ajan olleet 150 kieppeillä, joten jos siitä vois jotain veikata niin... Mutta en enää juurikaan ajattele asiaa. Se on niin lähellä, että pian se omin silmin nähdään. :)
Talo on taas täynnä säpinää kun loma alkoi. Miksei sitä voiskin pari päivää huilia sairaalassa.. ;)
TOIVOTAAN ETTÄ NIILOAKSELI NYT ON TOSITOIMISSA! Minä lähden sitten ens yönä.. moit!
Omppis (toiveikkaana)
Mun piti palata viime viikon pinoa selaamaan, että muistinko minä ihan väärin sen että sulla oli jotenkin siipi maassa. Mutta kirjoitit viikon alkuun että työstressiä on, ja pelkäsit sitä parvorokkoa. Mitä nyt kuuluu?
Toivottavasti parvorokko on pysynyt teidän perheestä kaukana, ja sitten stressiinhän auttaa, kun ' luopuu' jostain pakollisesta tehtävästä...
Nyt menen muksuja komentamaan iltapalalle..
PS. Niiloakseli ei ole enää kommentoinut sairaalakeikkaa, eli varmaan jäi synnyttämään nyt!
-Ei muuta kuin Omppis perään vaan, vaikka sinne naapurisairaalaan:)
selkäkipuinen sinuvi 21+5
(on siivottu, leivottu, kokattu, laitettu...huh huh! ja lapset kiljuu ja riitelee, ei onneksi enää...)
Kiitokset auto-onnitteluista! Voi kun se onkin niin mukavaa ajella uudella:D
Vautsi,niiloakseli on varmaan nyt sittenkin päässyt tänään tositoimiin!!! Toivotaan että menee hyvin!
Täällä taitaa olla nyt monta meitä jotka odotamme viidennettä! ...eli ei se niin hurjan outoa..kun jotkut ääneen päivittelee. (ei kylläkään vielä minulle,kun juuri kukaan ei tiedä!)mutta entäs sitten kun meille on tulossa vaikkapa kahdeksas....nimittäin en voisi ajatella että tämä oisi viimeinen raskaus...vaikka mistä sitä silti koskaan tietää, mitäelämätuotullessaan, mutta onneksi minun ei tarvi ajatella niin että viimeistä kertaa;)
Parisuhteista täällä keskusteltu, huomaan että me keskustellaan miehen kanssa tosi paljon,jos joku asia hiertää. Yhdessä oltu nyt 10v, naimisissa 7v...ja kyllä täytyy tunnustaa että rakkaus vaan lisääntyy... kaiketi se on siitä johtuvaa että sovitaan aina asiat..jos ollaan riidelty! Yleensä meidän riidan aiheet on kun mies istuu tietokoneella autuaan tietämättömänä mitä ympärillä tapahtuu, sitten kun se ei kuule mitä sanon, oon yksikseni ja mökötän hiljaa.. sitten se tulee hermoamaan, että oisit sanonu!Niin ja sitten taas kun innostun paasaamaan että mies on niin laiska...Joskus oikeasti harmittaa, kun sitä ei haittaa ollenkaan tämä epäjärjestys ja kaaos mikä valillä vallitsee. Sitten käskemällä kyllä saa senkin siivoamaan...muttei aina viittis nalkuttaa, että teeppä sitä ja tätä.
Ihana oli lukea teidän muutamien seikkalijoitten tarinat, että ootte taas lähentyneet ja löytäneet toisenne. Kyllä ero on aina kaikista huonoin juttu...lapsia ajetellen.
Meillä mies huvikseen joskus yrittää että tykkäätkö vähä siitä ja siitä...(miehen parhaista kavereista),ne on ihan huippu tyyppejä,mutta onneks niilläki ihanat perheet ja vaimot jotka on sitten mun hyviä ystäviä!! Ja että mulla niin ihana mies ettei oo tarvetta ;) mutta voisin silti kuvitella..teitä muutamia millasessa tilanteessa olette olleet.
Ädä,minussa on tuota samaa...ettei millään haluais toisia vaivata. Joskus olo on aika puhki..kun itseppäisesti yksin yrittää jaksaa.mulla mies 9-18 töissä..niin on se aika pitkä päivä yksin lasten kanssa.
Omppikselle potkuja sinne synnärilleppäin!!!
Mukavaa pääsiäistä kaikille!!
tuuteliluu ja appelsiini 14+3
Pakko oli tulla toivottamaan Niiloakselille tsempit matkaan, vaikka taidatpa siellä jo vauvantuoksussa kylpeä =)
Ja Omppikselle toivotan pikaista menoa laitokselle.
Jännittää teitin puolesta!
Mukavaa pääsiäistä kaikille tutuille ja tuntemattomille!
T. Pikkis ja pesue (= 13v, melkein 5v, 2x 3v ja sydäntensärkijä 6vk, joka nukkuu tässä niin tyytyväisen ja suloisen näköisenä sylissä, vaikka isoveli soittaa sähkökitaraa vieressä=)
Niiloakselilla on jo varmasti vauva sylissään!! Ois se muuten käynyt illalla tai aamulla päivittään tilanteen! MAHTAVAA, MAHTAVAA! :)) Menen pian perässä...
Nyt siis 40+2 ja kotona ollaan ja hyvinkin kokonaisena.. Eilen jomotteli mukavasti ja kauppareissulla sekä iltasella supistelikin jo aika tuimasti, mutta yöllä ne hiipuivat.. Aamulla heräsin taas hyvin levänneenä ja masu pulleana. Nyt olo on ihan ok. Tuota juilimista on, mutta ei suppareita.. Vauvan pää painaa nyt tosissaan alapäähän.. :/ vasen puoli on ihan kipeä ja kävely hankalaa.. Tämä tapahtui tänä aamuna.. Jokohan se meinaa sitä, että vauva kohta putoaa..? Apua! ;)
Ihanan aurinkoista keliä. Kävin kuopuksen kans vaunulenkillä ja sitten tein isommille eväät retkeä varten. Innokkaina lähtivät suksilla matkaan jännittäen mitä hyvää äiti piilotti reppuun :)
Kuulostellaan!
Omppis
Täällähän on vallan piiitkä pino jutustelua! Ja Niiloakseli ilmeisesti tositoimissa. WAU :)
Omppiksenkin eräpäivä meni, mutta vauva ilmeisesti viihtyy yksiössään. Nuo viimeismmät oireesi kyllä kuulostavat siltä, että hetket ovat käsillä milloin vaan. Ja pyhinähän olisi hyvä synnyttää, eikös niin? ;) Niin ja tätäkin päivää on sen verran jäljellä, että Pentiksi ehtii vielä hienosti!
Ädä kirjoitteli parisuhdeongelmista. Toivon sinulle sydämestäni voimia! Tiedän kokemuksesta, että parisuhdeongelmat rassaavat ihmistä tosisaan. Meillä on tämän yhteisen historian aikana ollut pari tosi " läheltä piti eroa" . Kai se kuuluu asiaan, että pitkään taipaleeseen mahtuu ylä- ja alamäkiä. Toinen näistä tilanteista meni jopa niin pitkälle, että ehdimme lähettää paperit avioerosta vetämään. Näin jäkikäteen ajatellen kauhistuttaa, mutta siinä tilanteessa se tuntui oikealta ratkaisulta. Mekin olemme olleet yhdessä tosi nuoresta lähtien ja itse olen pähkäillyt asiaa niin, että kaikki kriisit johtuvat myös osittain kummankin " aikuiseksi kasvamisesta" . Tällä hetkellä perhe-elämä meillä kukoistaa ja olemme onnellisia. Eihän se tietysti sellaista intohimon huummaa tule ikinä olemaan, kuin joskus alkuaikoina, mutta hyvä näin. Olen myös realistina varautunut siihen, että jonkun kulman takana taas uusi alamäki odottaa, mutta jospa siihen osaa jo suhtautua oikein. Tietää, että alamäkeä seuraa taas jossakin vaiheessa noususuhdanne. Mutta se on varmaa, että elämä on helpompaa kun perhe-elämä on mallillaan! Kaikki työhuolet yms ikävät asiat jaksaa paremmin kun ei kotioloista tarvitse kantaa taakkaa harteillaan. Yritä jutustella miehesi kanssa... Vanha virsi, mutta puhuminen on kuitenkin kaiken a ja o.
Sivuville kiitos kysymästä. Ei ole rokkoa onneksi meillä näkynyt. Huh... Ja työstressikin helpotti kummasti kun tuli tämä muutaman päivän pääsiäisloma. Lähdemme huomenna risteilylle perheen kanssa ja sekin piristää mieltä. Mukavaa päästä hetkeksi muihin maisemiin ja valmiin pöydän ääreen :)
Maria80, tervetuloa joukkoon. Tässähän nämä rivit harvenevat kun Soffalan ja Mirpankin hetket pian lähestyvät.
Täytyy itsekin taas kerran yrittää aktivoitua tämän kirjoittamisen kanssa....
Meriutu rv 23+0
Tulin taas kurkkimaan ja ensin huomasin, että Niiloakseli oli passitettu takaisin kotiin. Onneksi hän sitten olikin päässyt jo lähtemään :) Tsempit siis sinne, vaikka taitaa tosiaan olla jo nyyttinen maailmassa.
Toinen syy, miksi tulin, oli se, että perustimme vauvapuolen suurperheellisten kanssa suljetun msn-yhteisön meille suurperheellisille, joten jos teillä on halukkuutta liittyä mukaan, niin olisi tosi kiva juttu! Siellä kun voi vähän syvällisemmin jutella asioista, kun ulkopuoliset eivät pääse lukemaan.
Laitan tähän samat ohjeet liittymisestä kuin tuolla vauvapuolen pinossakin. Tämän ei siis ole tarkoitus aliarvioida kenenkään tietokonetaitoja ;)
Eli yhteisön osoite on:
http://groups.msn.com/suurperheidenaidit 08
Yritän tähän laittaa nyt mahdollisimman selkokielisiä ohjeita liittymisen suhteen :) Minäkään kun en mikään tietotekniikan ihmelapsi ole :) Yhteisö on kuitenkin suomenkielinen ja toimii pitkälti samoin kuin tämäkin palsta. Eli sillä ei ole mitään tekemistä sen mesen kanssa, jossa jutellaan ihan reaaliajassa. Vaikka siis nuo Messengerin tunnukset tarvitaankin. Jos jollain ne mese-tunnukset jo on, niin sitten ei muuta kuin hakemus tulemaan :)
Sisälle kirjautuakseen tarvitset siis Messengerin tunnukset - ensin siis teet hakemuksen yhteisöön, hakemus tulee mulle s-postiin ja mä sitten hyväksyn jäsenyyden. Hyväksymisen jälkeen pääset sisälle yhteisöön, joka on suljettu muilta. Ja jos kirjaudut oikealla nimelläsi, niin anna joku vinkki täällä käyttämästäsi nimimerkistä, niin tiedän antaa jäsenyyden sitten oikealle henkilölle.
Ja jos joltakulta puuttuu ne mese-tunnukset, niin ne saat seuraavasti: mene sivustolle http://get.live.com/getlive/overview - ja sieltä otat sitten se " tilaa" -kohdan ja sitä kautta pääset tilaamaan itsellesi tunnuksen syöttämällä omat tietosi. Seuraat ohjeita aina loppuun asti, niin saat oman tunnuksen. Ja aina kun menet yhteisön sivustolle, niin syötät sen saamasi tunnuksen kirjautumisen yhteydessä, jota kysytään joka kerta, kun kirjaudut. Toivottavasti tästä oli apua.
Nyt taas poiiis :)
M kera viiden
Anomus heitetty, samalla nimim. sielläkin! :)
Niilo taitaa tosiaan olla siellä laitoksella jo, ei tainnut ruuhkat paljoa enää auttaa! Vauvauutisia odotellen.. :)
Täällä on täys hel**tti päällä, jos multa kysytään.. Ei muuten mitään sen suurempaa, mut olen taas yksin kotona, herätty seiskan jälkeen, ja koko päivä on mennyt kuopuksen kanssa tappeluun. Sain jo yhden megaluokan itkuraivarin, ja sammakoita lensi suusta.. Keskimmäinen mua lohdutti, kun rauhoituttuani pyytelin anteeksi, et " Äiti kyllä mä ainakin sua rakastan vaikka sä oisitkin hullu!" <3 Ihana 5vuotias! :' ) Mä tosiaan olisin terapian tarpeessa, kaiketi nää raskaushormonitkin oman lisänsä tähän soppaan tuo.
Nyt varmaan helpottais kun saisin aikaan lähteä vaikkapa ulos kuopuksen kanssa, isommat jo onkin omien kavereiden kans menossa. Vaan kun en jaksa.. Mistään ei oikein saa otetta, ruuan toki tein jo, ja muutakin hommaa, mut aloittamiseen pitää itsensä pakottaa.. Ajatukset pyörii sitä typerää synkkää rataa aina vaan. Aamulla ensimmäinen ajatus on vaan, että mitenkähän sitä jaksaa taas päivän läpi, illalla jo kauhulla odottaa seuraavaa..
Miehellekään en oo saanut aikaan suutani avata. Kyllä se näkee miten väsynyt ole, eikä se silti pistä tikkuakaan ristiin auttaakseen. Moittii vaan sitten kun räjähtelen väsyneenä ja sadannen kerran samasta asiasta muksuille, lähinnä kuopukselle..
Pitäis varmaan osata nauttia tuosta ihanasta auringonpaisteesta mikä ulkona näkyy olevan, ja raahautua vaikka vähän väkisin kuopuksen kanssa ulos.. On vaan kyseinen neiti sen verta väsyksissä, että tiedän jo mitä siitäkin tulee. Vaan pää leijonanluolaan, ei tässä auta nyt villit hevosetkaan.
Ädä+kolmikko+papu rv23+2
Siis ette ikinä usko miten hyvän mielen saitte minulle aikaan! Kiitos, ISO kiitos teille kaikille kun kerroitte omia kokemuksianne ja osasitte antaa neuvojakin!! ))rutistaa(( :)
Tämä meidän parisuhde on tosiaan ollut aina tätä samaa ylä- ja alamäkeä.. Rakastetaan ja riidellään yhtä tulisesti! Tai riitely nyt on lähinnä sitä, että mä itken ja huudan, ja mies mököttää.. Harvoin se päästelee höyryjä, mutta sitten kun päästää niin tekstiä piisaakin! Arkisiin asioihin kaipaisin sen toisen aikuisen tukemaan ja jakamaan kaikki, päävastuu kun tuppaa jäämään minun hartioilleni.. Jos pyydän miestä jäämään pois jostakin hommasta tai menostaan, on ensimmäinen kysymys " Mitäs sä sitten olet suunnitellu?" . Eli pitäis olla jotakin erityistä ohjelmaa, ihan vaan arkinen perheen kesken oleminen ei käy syyksi perua hommia. Mun pitää lähes aina pyytää tai käskeä, että meetkö pyyhkimään, annatko sitä vettä, vastaa nyt toiselle kun se puhuu sulle jne... Sit kun otan omaa aikaa, niin 1-2tunnissa mies on kireellä kuin viulunkieli ja kiukkuaa mulle sitten loppuillan, kun kersoihin menee hermo.. Niin, mähän olen niiden kanssa vaan 24/7, ja saan moitteet kun jo illasta palaa pinna ja huudan. Raskaus vielä tehostaa pinnan katkeamista, kun olen pääasiassa niin väsynyt ettei meinaa vaan jaksaa..
Sinuvi kyseli terapiasta, kyllähän mulla oikeus siihen vielä olisi, kun vaan soittaisin ja varaisin ajan.. Eikä varmaan huonoa tekisikään! Mut sitten ne käytännön järjestelyt. Pitäis saada lapsenvahti ja auto, jotta pääsen sinne. Appi usein ollutkin, mut hän ei masennuksesta tiedä (on niitä vanhankansan ihmisiä, et niskasta kiinni ja lenkille, masennus ei ole sairaus), joten hankaloittaa kun pitäs keksiä tekosyitä.. Saatika jos tillahdan itkuun siellä, milläpäs selittäsin sitten turvonneet silmät ja naaman kotiin tullessa? Mä olen tälläinen, en tahdo olla toisille vaivoiksi vaikka apua tarvitsenkin ja kaipaan! Appi kyllä ottaa noita pienempiä usein hoitoon, ja mukisematta, hatunnosto siitä hänelle! Muita hoitajia sit ei juuri olekaan, eikä apua saatavilla.
Ajatukset nyt katkesi kokonaan, kuopus jatkuvasti tuossa häilää ja on jotakin vaille..
Niiloakselille voimia, vai jokohan koitos on ohi ja nyytti sylissä??!!?
Omppikselle vielä vaan niitä tehokkaita supistuksia!!
Ädä+kolmikko+papu rv23+1