Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä outo ketju, kertokaapa nyt niistä päivän toimistanne, ketju on täysin myrkyllinen, eikä palstalla ole mitään muutakaan ketjua!
No mä oon ainaskin koko päivän miettienyt mummojen takapuolia. Niitä pohtiessä on hyvä istua omalla perseellä ja naputella ketju täyteen kommentteja viisikymppisestä mielenmaisemastani.
No sen kyllä uskon, olet täällä jo 15 sivua tuota sontaa suoltanut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KAuanko teillä kesti palomuurin rakentaminen?
Mitä siinä nyt meni, kuudesta kahdeksaan vuotta per kerta ja kolmesti sotien välillä tehtiin koko homma alusta asti. Ohessa oli vielä niitä pyykkipatahommia ja muuta pientä askaretta.
Ehtikö käydä marjapensaassa ollenkaan?
Lauantaisin vaihtamassa tamppppooonin. Jos liian kauan viipyi niin vääpeli tuli rähinäremmin kanssa. Sain siitä virikkeitä lastenkasvatukseeni.
Oliko vääpeli S/M-miehiä?
Taisi olla enemmän sitä S-puolta. Se hyvä puoli oli kun oli tampppoooneja jemmassa niin niitä saattoi käyttää my
Mutta se on kyllä sanottava, että vääpelillä oli tosi hyvä 🍑
Vierailija kirjoitti:
Ja rintaliivit, niistä me rakensimme sota-aikana kuumailmapalloja. Ne oli senaikaisia tiedustelukoneita tai Hornetteja.
Tai oikeasti me rakennettiin vaan yksi ja sitten kopioitiin sitä kopiokoneella.
Teittekö tuon jo ennen Wrightin veljeksiä?
Miinalla oli kanssa tosi hyvä 🍑. Saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi se siellä pyykkipadassa keitettiin. Toki oli saippuan tarve myös, koska alapesu on tärkeää.
Vääpelistähän huhuttiin, että ois poikiin päin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miinalla oli kanssa tosi hyvä 🍑. Saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, miksi se siellä pyykkipadassa keitettiin. Toki oli saippuan tarve myös, koska alapesu on tärkeää.
Kyllä, kerran kuussa pesastiin enimmät silakat pois!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja rintaliivit, niistä me rakensimme sota-aikana kuumailmapalloja. Ne oli senaikaisia tiedustelukoneita tai Hornetteja.
Tai oikeasti me rakennettiin vaan yksi ja sitten kopioitiin sitä kopiokoneella.
Teittekö tuon jo ennen Wrightin veljeksiä?
Vraitin veljekset sai meistä innoitusta. Nehän ne vasta oli olevinaan, vaikkei ollut 🍑 edes minkään näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja rintaliivit, niistä me rakensimme sota-aikana kuumailmapalloja. Ne oli senaikaisia tiedustelukoneita tai Hornetteja.
Tai oikeasti me rakennettiin vaan yksi ja sitten kopioitiin sitä kopiokoneella.
Teittekö tuon jo ennen Wrightin veljeksiä?
Vraitin veljekset sai meistä innoitusta. Nehän ne vasta oli olevinaan, vaikkei ollut 🍑 edes minkään näköinen.
Ne veljekset tais olla niitä kateellisia (18)70-lukulaisia, ihan vetelyksiä ja roikkuivat inttervepissä koko ajan!!!!1!!!
Vierailija kirjoitti:
Vääpelistähän huhuttiin, että ois poikiin päin?
Ajatella jos oli hooooommmmooooo ja vailla peppppppuuuseeeekkkksssiiiääää. Sillä oli kyllä ankkahuuletkin, mikä on varma merkki. Hyi olkoon, olisi pitänyt muiluttaa. Vähän yritettiin vaan remmi voitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vääpelistähän huhuttiin, että ois poikiin päin?
Ajatella jos oli hooooommmmooooo ja vailla peppppppuuuseeeekkkksssiiiääää. Sillä oli kyllä ankkahuuletkin, mikä on varma merkki. Hyi olkoon, olisi pitänyt muiluttaa. Vähän yritettiin vaan remmi voitti.
Kävi kuulemma virossa teettämässä ankkahuulensa, ei tiennyt marjanpoiminnasta mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vääpelistähän huhuttiin, että ois poikiin päin?
Ajatella jos oli hooooommmmooooo ja vailla peppppppuuuseeeekkkksssiiiääää. Sillä oli kyllä ankkahuuletkin, mikä on varma merkki. Hyi olkoon, olisi pitänyt muiluttaa. Vähän yritettiin vaan remmi voitti.
Kävi kuulemma virossa teettämässä ankkahuulensa, ei tiennyt marjanpoiminnasta mitään!
Ei se ole mies jos ei ole marjanpoimija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vääpelistähän huhuttiin, että ois poikiin päin?
Ajatella jos oli hooooommmmooooo ja vailla peppppppuuuseeeekkkksssiiiääää. Sillä oli kyllä ankkahuuletkin, mikä on varma merkki. Hyi olkoon, olisi pitänyt muiluttaa. Vähän yritettiin vaan remmi voitti.
Kävi kuulemma virossa teettämässä ankkahuulensa, ei tiennyt marjanpoiminnasta mitään!
Ei se ole mies jos ei ole marjanpoimija
Marjoilla se mitataan, ei mihinkään muuten
Pehvat, alapesut, mitäpä muuta voisi viriilissä iässä olevalla naisella olla mielessä?
Katsokaa vaikka ylen keloja 60-luvun perheenemännistä kuinka sunnuntaipaisti saadaan riittämään torstaihin asti. Ja miten anoppi vastusti kun poika toi pyykkikoneen kotiäiti-tyttärelle. Ei tuolla puhdasta tule
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääpelin ryppyreikää olen kyllä miettinyt tässä aika monta vuotta. Mitä niistä sodista nyt tulee, 160 vuotta?
Mutta mitä mummoille kuuluu, kysyin jo kerran! Ymmärrän toki, että viihdytte näissä sotamuisteloissa, mutta päivässä ollut varmaan jo monenlaista tekemistä?
Vierailija kirjoitti:
Pehvat, alapesut, mitäpä muuta voisi viriilissä iässä olevalla naisella olla mielessä?
Katsokaa vaikka ylen keloja 60-luvun perheenemännistä kuinka sunnuntaipaisti saadaan riittämään torstaihin asti. Ja miten anoppi vastusti kun poika toi pyykkikoneen kotiäiti-tyttärelle. Ei tuolla puhdasta tule
Vaan niin sitä joutui sanansa syömään. Kyllä tuli hohtavan puhtaat tamppppoooonit pulsaattoripesukoneella.
Vierailija kirjoitti:
Pehvat, alapesut, mitäpä muuta voisi viriilissä iässä olevalla naisella olla mielessä?
Katsokaa vaikka ylen keloja 60-luvun perheenemännistä kuinka sunnuntaipaisti saadaan riittämään torstaihin asti. Ja miten anoppi vastusti kun poika toi pyykkikoneen kotiäiti-tyttärelle. Ei tuolla puhdasta tule
Siihen aikaan se juustosilakan tuoksu toimi esileikin omaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pehvat, alapesut, mitäpä muuta voisi viriilissä iässä olevalla naisella olla mielessä?
Katsokaa vaikka ylen keloja 60-luvun perheenemännistä kuinka sunnuntaipaisti saadaan riittämään torstaihin asti. Ja miten anoppi vastusti kun poika toi pyykkikoneen kotiäiti-tyttärelle. Ei tuolla puhdasta tule
Vaan niin sitä joutui sanansa syömään. Kyllä tuli hohtavan puhtaat tamppppoooonit pulsaattoripesukoneella.
Tamppppppppppppooneista riittäisi kyllä tarinaa moneksi päiväksi! Mutta eiväthän palstahullut ymmärrä semmoisen päälle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitä mummoille kuuluu, kysyin jo kerran! Ymmärrän toki, että viihdytte näissä sotamuisteloissa, mutta päivässä ollut varmaan jo monenlaista tekemistä?
Pakastimesta hain pissalevyn ja pudotin ärsyttävän naapurin postiluukusta. Kelpaa nyt mökkeillä, hähhäähhäää.
Ja rintaliivit, niistä me rakensimme sota-aikana kuumailmapalloja. Ne oli senaikaisia tiedustelukoneita tai Hornetteja.
Tai oikeasti me rakennettiin vaan yksi ja sitten kopioitiin sitä kopiokoneella.