70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsuuden aikana väki asui maaseudulla. Herrasväet olivat tärkeä osa mutta vähemmistönä vielä. Nyt on toisin päin.
Äitini, en tiedä, tekikö tahallaan vai tyhmyyttään, läheisen kesähuvilan (hakivat maitoa meiltä) ylioppilaspoika tuli keväällä hakemaan maitoa yo-lakki päässään, 50-luvun puoliväli ehkä, tulin näyttämään tätä. Äitini onnitteli maisteria ja siitä lähtien puhutteli poikaa maisteriksi.
Teki tyhmyyttään ja ilkeyttään. Nuo tuollaiset kateelliset tekee tuota tahallaan. Puhuttelevat tahallaan väärällä tittelillä ja liikaa sitä joka paikkaan jankuttaen, tehden asiasta toiselle kiusallisen ja nolon. Se on sitä heidän "parempaa" henkistä väkivaltaa.
Eivät sano suoraan mitään reilusti, että ootpa paskapää, vaan hienovaraisesti nälvivät koko ajan. Minusta olisi helpompaa jos minua inhoava ihminen suoraan täräyttäisi, että oletpa m*lkku. On tosi raskasta kun toinen nälvii ja piikittelee rivien välistä. Se on minusta suurinta raukkamaisuutta.
Jos tuollaisesta sitten sanoo, että ei ole reilua, niin silmät heitetään lautasen kokoiseksi, ja ihmeissään huhuillaan: Mitä? Minkäkö? Enhän minä, en minä mitään, minähän vaan, en minä mitään. Sinä olet harhainen ja sinä kuvittelet, hullujahan sinä nyt puhut, en minä.
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerikan isä oli syntynyt 70-luvulla.
Ai ihanko totta! Mitä sitten?
Sitä sitten kun väitettiin, että nykyään lapsia kohdellaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ovat valittaneet 70-luvulla syntyneet kurjasta lapsuudestaan perheissä joissa on 80-luvulla eletty kuin 30-luvulla. Kertoneet terapian tarpeestaan ja siten voittaneensa ylisukupolvisen kirouksen.
Joku näytti loukkaantuvan kun ehdotettiin lisää terapiaa jotta pääsisi boomermummo-harhastaan.
Ei ehdotettu asiallisesti eikä mihinkään tarpeeseen, vaan ihan kiusaamiseen, vähättelyyn ja ränkyttämisen ilosta. Ja ehdotettiin siksi, kun itse keksittiin, että toisella on harhoja, kun on kyllästynyt trollin viikkokausien häiriköintiin.
Ei ihmiset ole niin tyhmiä mitä sinä luulet. Ei mene läpi sinun typerä pska!
Olen yksi boomer. Minulle tuotti jo tonttuleikeissä vaihtoaskel vaikeuksia. En vieläkään tiedä mikä se on, hyötyliikuntaa ovat elämäni liikunnat olleet.
Mammojen ja mummojen, isien ja pappojen pitäisi lyödä päät yhteen mitä tehdä pahenevalle huumeongelmalle. Narkkariperheiden lapsille ja teineille, miten eroperheiden lapset paremmin selviäisivät elämästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja Eerikan isä oli syntynyt 70-luvulla.
Ai ihanko totta! Mitä sitten?
Sitä sitten kun väitettiin, että nykyään lapsia kohdellaan hyvin.
Oletko muka oikeasti noin tyhmä? Ymmärrätkö itse miten tyhmä olet?
Puistattaa kun lukee osaa näistä kommenteista. Yhteiskunnassa on jotain vikaa, jos ei kunnioiteta toisia ihmisiä. Millainen narsistinen, itsekäs ihminen voi halveksia vanhempaa sukupolvea.? Olet joskus itsekin vanha, haluatko tosiaan siirtää halveksuvan asenteen eteenpäin? Voit löytää edestäsi sen, minkä taakse jätät.
Vierailija kirjoitti:
Olen yksi boomer. Minulle tuotti jo tonttuleikeissä vaihtoaskel vaikeuksia. En vieläkään tiedä mikä se on, hyötyliikuntaa ovat elämäni liikunnat olleet.
Mammojen ja mummojen, isien ja pappojen pitäisi lyödä päät yhteen mitä tehdä pahenevalle huumeongelmalle. Narkkariperheiden lapsille ja teineille, miten eroperheiden lapset paremmin selviäisivät elämästään.
Minä olen sitä mieltä, että ihmiset lisääntyy liian heppoisesti. Ovat aina lisääntyneet miettimättä sen enempää, nykyään onneksi vähemmän.
Ihmiset kenestä ei ole vanhemmiksi, lisääntyvät kun eivät ymmärrä miten vaativa työ on kasvattaa uusi ihminen.
Itse en ole lisääntynyt, enkä lisäänny. Kiitos siitä vanhemmilleni, jotka olivat ilkeitä ja raakoja minulle. Ei tulisi mieleenkään tehdä lapsen lasta heidän takiaan.
Enkä varmasti olisi hyvä äiti. (tämä tiedoksi sille suurenikäluokan trollille, joka kymmeniä sivuja sitten haukkui minut huonoksi äidiksi ja on hokenut, että lapseni tulee minua syyttelemään katkerana) Älä mummo pelkää, en tee lapsia. Vai pitäisikö sanoa, älä haaveile turhaan, että minua lapseni tulisivat haukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsuuden aikana väki asui maaseudulla. Herrasväet olivat tärkeä osa mutta vähemmistönä vielä. Nyt on toisin päin.
Äitini, en tiedä, tekikö tahallaan vai tyhmyyttään, läheisen kesähuvilan (hakivat maitoa meiltä) ylioppilaspoika tuli keväällä hakemaan maitoa yo-lakki päässään, 50-luvun puoliväli ehkä, tulin näyttämään tätä. Äitini onnitteli maisteria ja siitä lähtien puhutteli poikaa maisteriksi.
Teki tyhmyyttään ja ilkeyttään. Nuo tuollaiset kateelliset tekee tuota tahallaan. Puhuttelevat tahallaan väärällä tittelillä ja liikaa sitä joka paikkaan jankuttaen, tehden asiasta toiselle kiusallisen ja nolon. Se on sitä heidän "parempaa" henkistä väkivaltaa.
Eivät sano suoraan mitään reilusti, että ootpa paskapää, vaan hienovaraisesti nälvivät koko ajan. Minusta olisi helpompaa jos minua inhoava ihminen s
Äitini oli 1903 kiertokoulun käynyt ihminen. Ehkä hänelle ylioppilas oli tosiaan jo maisteri. Korpikylässä elänyt pientilallisen puoliso.
Nykyisinkin minulla on yhteys vielä tähän kesämökin perheeseen. Yhteiset lapsuusmuistot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ovat valittaneet 70-luvulla syntyneet kurjasta lapsuudestaan perheissä joissa on 80-luvulla eletty kuin 30-luvulla. Kertoneet terapian tarpeestaan ja siten voittaneensa ylisukupolvisen kirouksen.
Joku näytti loukkaantuvan kun ehdotettiin lisää terapiaa jotta pääsisi boomermummo-harhastaan.
Ei ehdotettu asiallisesti eikä mihinkään tarpeeseen, vaan ihan kiusaamiseen, vähättelyyn ja ränkyttämisen ilosta. Ja ehdotettiin siksi, kun itse keksittiin, että toisella on harhoja, kun on kyllästynyt trollin viikkokausien häiriköintiin.
Ei ihmiset ole niin tyhmiä mitä sinä luulet. Ei mene läpi sinun typerä pska!
Niin aikuista ja sivistynyttä kieltä tämän ajan kasvattajalta. Uskon kyllä ettei lapsuudenkotisi ollut hyvä.
"Minä olen sitä mieltä, että ihmiset lisääntyy liian heppoisesti. Ovat aina lisääntyneet miettimättä sen enempää, nykyään onneksi vähemmän.
Ihmiset kenestä ei ole vanhemmiksi, lisääntyvät kun eivät ymmärrä miten vaativa työ on kasvattaa uusi ihminen.
Itse en ole lisääntynyt, enkä lisäänny. Kiitos siitä vanhemmilleni, jotka olivat ilkeitä ja raakoja minulle. Ei tulisi mieleenkään tehdä lapsen lasta heidän takiaan.
Enkä varmasti olisi hyvä äiti. (tämä tiedoksi sille suurenikäluokan trollille, joka kymmeniä sivuja sitten haukkui minut huonoksi äidiksi ja on hokenut, että lapseni tulee minua syyttelemään katkerana) Älä mummo pelkää, en tee lapsia. Vai pitäisikö sanoa, älä haaveile turhaan, että minua lapseni tulisivat haukkumaan."
Tuo on päivän paras uutinen, olet tehnyt täysin oikean valinnan. Onneksi sinun perintötekijäsi ja traumasi loppuvat sinuun.
Vierailija kirjoitti:
"Minä olen sitä mieltä, että ihmiset lisääntyy liian heppoisesti. Ovat aina lisääntyneet miettimättä sen enempää, nykyään onneksi vähemmän.
Ihmiset kenestä ei ole vanhemmiksi, lisääntyvät kun eivät ymmärrä miten vaativa työ on kasvattaa uusi ihminen.
Itse en ole lisääntynyt, enkä lisäänny. Kiitos siitä vanhemmilleni, jotka olivat ilkeitä ja raakoja minulle. Ei tulisi mieleenkään tehdä lapsen lasta heidän takiaan.
Enkä varmasti olisi hyvä äiti. (tämä tiedoksi sille suurenikäluokan trollille, joka kymmeniä sivuja sitten haukkui minut huonoksi äidiksi ja on hokenut, että lapseni tulee minua syyttelemään katkerana) Älä mummo pelkää, en tee lapsia. Vai pitäisikö sanoa, älä haaveile turhaan, että minua lapseni tulisivat haukkumaan."
Tuo on päivän paras uutinen, olet tehnyt täysin oikean valinnan. Onneksi sinun perintötekijäsi ja traumasi loppuvat si
Kiitos kiitos. Tosin tiedän, ettet sanonut hyvällä vaan halusit olla ilkeä.
Äideistä ja isoäideistä minulla on pelkästään hyvää sanottavaa. Sitten suvussani on muutama 1930-40 -luvuilla syntynyt rouva, joilla ei ole lapsia. Vanhemmalla iällä he ovat alkaneet hoputtaa meitä suvun nuorempia hakemaan puolisoa ja perustamaan perheitä. Kun kysymme miksi, tai mikä kiire nyt on, niin vastauksista henkii yhteinen teema: Iän myötä he ovat alkaneet kaivata omia lapsia ja lastenlapsia. Siis vasta siinä vaiheessa kun se on myöhäistä. Siitä kai muodostuu tarve ajoissa neuvoa muiden jälkikasvua. Varmasti totta on, että lapsettoman ikäihmisen arki on erilaista kuin mummojen ja pappojen arki. Tänä päivänä nuorempien ihmisten kumppanien löytäminen ja perheiden perustaminen ei kuitenkaan ole itsestään selvyys, tai tapahdu neuvomalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ovat valittaneet 70-luvulla syntyneet kurjasta lapsuudestaan perheissä joissa on 80-luvulla eletty kuin 30-luvulla. Kertoneet terapian tarpeestaan ja siten voittaneensa ylisukupolvisen kirouksen.
Joku näytti loukkaantuvan kun ehdotettiin lisää terapiaa jotta pääsisi boomermummo-harhastaan.
Ei ehdotettu asiallisesti eikä mihinkään tarpeeseen, vaan ihan kiusaamiseen, vähättelyyn ja ränkyttämisen ilosta. Ja ehdotettiin siksi, kun itse keksittiin, että toisella on harhoja, kun on kyllästynyt trollin viikkokausien häiriköintiin.
Ei ihmiset ole niin tyhmiä mitä sinä luulet. Ei mene läpi sinun typerä pska!
Niin aikuista ja sivistynyttä kieltä tämän ajan kasvattajalta. Uskon kyllä ettei lapsuudenkotisi ol
Enpä ole tämän ajan kasvattaja lällällällälläääää läää. Lälläti lällätti lää läää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa tulevat sinun lapsesi, lapsenlapsesi ja nuoremmat sukupolvet ajattelemaan sinusta ja sukupolvestasi aikanaan. Turha olla koppava.
No enpä usko. Nykyään kun ei lapsia kohdella niin inhottavasti mitä te teille. Nykyään kohdellaan lapsia kuin hekin olisivat ihmisiä, tuntevia olentoja.
Nykyään ei ihmisille tule mieleenkään, että voisi olla niin julma ja raaka mitä itselle on omat vanhemmat olleet.
Sinä haaveilet ja toivot, että nykyäänkin oltaisiin yhtä pahoja vanhempia pieniä kohtaan. Onneksi saat haaveilla ihan keskenäsi, ja nykyään lapsia ei kiusata niin tunnekylmästi mitä sinä teit.
Jos sinulle on sattunut huonot vanhemmat, ei se tarkoita että kaikilla olisi niin. Itse sain osakseni rakkautta, huolenpitoa mutta myös kuria.
Ja voin kertoa etten ole koskaan kohdellut yhtäkään lasta julmasti.
Mutta pakko sanoa, että nykyajan vapaakasvatuksen tulokset näkyy tosiaan lehtien lööpeissä; koulusurmien, teinipuukotuksien, jengi ja huumerikostilastojen huolestuttavana nousuna, ei kuulosta siltä että nuoremmat sukupolvet voisivat kovinkaan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kun lukee osaa näistä kommenteista. Yhteiskunnassa on jotain vikaa, jos ei kunnioiteta toisia ihmisiä. Millainen narsistinen, itsekäs ihminen voi halveksia vanhempaa sukupolvea.? Olet joskus itsekin vanha, haluatko tosiaan siirtää halveksuvan asenteen eteenpäin? Voit löytää edestäsi sen, minkä taakse jätät.
Oletko ihan varma, että olet itse käyttäytynyt toisia kohtaan reilusti, kunnioittaen, kiltisti ja siten että toiselle ei tule inhottava olo käytöksesi takia?
Minä olen 100% varma, että et ole.
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kun lukee osaa näistä kommenteista. Yhteiskunnassa on jotain vikaa, jos ei kunnioiteta toisia ihmisiä. Millainen narsistinen, itsekäs ihminen voi halveksia vanhempaa sukupolvea.? Olet joskus itsekin vanha, haluatko tosiaan siirtää halveksuvan asenteen eteenpäin? Voit löytää edestäsi sen, minkä taakse jätät.
Muistellaas vanhoja sananlaskuja. "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" ja "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää".
Kerroin esikoiselleni hänen asuessaan viimeisiä aikoja kotona millaista kohtelua minä sain vanhempieni osalta. Hän oli järkyttynyt. Ihmisiä, myös niitä omia lapsia, kannattaa kohdella kuten haluaisi itseään kohdeltavan.
Onneksi se valemuistojankkaus jo loppui. Sitä jankattiin päivätolkulla. Myös harhoista ja psykooseista pitää jauhaa joka päivä. Ketä se hyödyttää. Jos jollakin on mielestäsi harhoja niin anna olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa kun lukee osaa näistä kommenteista. Yhteiskunnassa on jotain vikaa, jos ei kunnioiteta toisia ihmisiä. Millainen narsistinen, itsekäs ihminen voi halveksia vanhempaa sukupolvea.? Olet joskus itsekin vanha, haluatko tosiaan siirtää halveksuvan asenteen eteenpäin? Voit löytää edestäsi sen, minkä taakse jätät.
Niin, etkö lukenut aloitusta tai mitään ketjun ensimmäisistä tuhansista viesteistä?
Kannattaisi lukea, jos on luetunymmärtämisen taito.
Jos kehtaisit sen verran nähdä vaivaa, ja sinulla olisi järkeä päässä, niin hyvin nopeasti ymmärtäisit asioita.
Mutta kun et ilmeisesti osaa lukea, etkä laiskana kehtaa, niin jäät tyhmäksi.
Tiedän ettet jaksa lukea, koska olet liian laiska siihen ja tykkäät mieluumin olla äänessä, kuin kuunnella toisia, niin tässä sinulle pähkinän kuoressa rautalangasta väännettynä.
No kylläpä meni tunteisiin. Löysää vähän pipoa ja ota järki käteen. Totta kai luin aloituksen ja suuren osan ketjusta, mutta osa loppupäästä viesteistä näyttää keskittyvän lähinnä vanhemman sukupolven haukkumiseen, siksi kommentoin. Itselläni on vain hyvää sanottavaa vanhemmasta sukupolvesta, eikä pidä liikaa yleistää. Jos joku on onnettomuudekseen saanut kehnot vanhemmat, ei se tarkoita että kaikki saman ikäluokan ihmiset on samanlaisia. Eikö toisten ihmisten kunnioittaminen lähtökohtaisesti hyvä asia? Myös vanhempien?
Mutta pakko sanoa, että nykyajan vapaakasvatuksen tulokset näkyy tosiaan lehtien lööpeissä; koulusurmien, teinipuukotuksien, jengi ja huumerikostilastojen huolestuttavana nousuna, ei kuulosta siltä että nuoremmat sukupolvet voisivat kovinkaan hyvin.
No sinä nyt revit kaikki ääritapaukset tähän ja haluat niillä hakata nuorempia päähän.
Ei toimi ainakaan minuun.
On oikeasti turhauttavaa yrittää selittää tätä yksinkertaista asiaa niille ketkä sitä eivät suostu tajuamaan, kun muut ymmärtävät jo automaattisesti.
Eli: On olemassa yksittäisiä tapauksia ja sitten on olemassa ryhmiä ja laajoja yleisiä lokeroita joihin ihmiset kuuluvat moniin yhtä aikaa.
On ihan relevanttia puhua laajoista ryhmistä, ja moni normaaliälyinen ymmärtää, että keskustelun luonnikkuuden vuoksi meidän on niin tehtävä.
Ei voida olettaa, että joka kerta erikseen pitäisi mainita loppukaneettina joka ikiseen asiaan, että on poikkeuksia. Ei normaalit ihmiset sellaista erillistä huomautusta tarvitse. Vain inttäjä ja vänkyttäjä vaatii sellaista, eikä osaa olla räkyttämättä.
Me voidaan puhua että tytöt on niitä ketkä hevosista tykkää, persut syövät useammin makkaraa kuin punavuoren vihreät naiset. Me voidaan puhua yleisesti, että kiinalaiset syö riisiä, mutta suomaliset karjalanpiirakoita. Me voidaan puhua, että miehet tykkää metsästää ennemmin kuin tytöt.
Ei meidän tarvitse noihin jokaiseen laittaa erikseen että, on poikkeuksia tuollaisissa laajoissa ryhmissä. Normaalit ihmiset tajuaa kyllä tasan tarkkaan.
Yleisesti ottaen nykyään ollaan lapsille inhimillisempiä ja vähemmän raakoja mitä ennen vanhaan. Tämän tietää melkein kaikki. Ja tämän faktan myöntää meidän nuorten lisäksi myös osa meidän vanhemmistakin. Ainakin minun boomeriäitini on itsekin tämän myöntänyt. Ei hän sentään ole palstatrollin tasoinen inttäjä.
Se että pitää vajota niin alas, että epätoivoisesti yrittää jollain viljaeerikan aikoja sitten kylmenneellä ruumiilla ratsastaa tässä, kertoo minulle ainakin, että trolli on tosi kipeä päästään ja sairas yksilö. Kenelle en muuten edes ehdottaisi terapiaa, koska hän ei sellaiseen kykene, koska terapiakin vaatii ihmiseltä tietyn tason. Siihen ei kaikki kykene.
Täällä ovat valittaneet 70-luvulla syntyneet kurjasta lapsuudestaan perheissä joissa on 80-luvulla eletty kuin 30-luvulla. Kertoneet terapian tarpeestaan ja siten voittaneensa ylisukupolvisen kirouksen.
Joku näytti loukkaantuvan kun ehdotettiin lisää terapiaa jotta pääsisi boomermummo-harhastaan.