70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Onko palstamaskottimme päästänyt itsensä lihomaan, ja siksi mies jätti?
Naapurin Ainolla on kyllä mies. Aino onkin kaunis ja hoikka ja kohta 85-vuotias. Olisit niin kuin Aino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.
Sinäkö muka olet 50-+ nainen.
Mieheni 45 vuoden avioliiton jälkeen äkillisesti lähti ikuiseen lepoon, pari kertaa viikossa näin kesäisin käyn kukat kastelemassa.
Ainolla on kyllä mies, mutta se ei syötäkään sille makkaroita ja punaista lihaa. Elävät terveellisesti.
Ei kyllä yhtään yllätä, ettet saanut miestä pidettyä. Varmaan olet lihonutkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.
Sinäkö muka olet 50-+ nainen.
Mieheni 45 vuoden avioliiton jälkeen äkillisesti lähti ikuiseen lepoon, pari kertaa viikossa näin kesäisin käyn kukat kastelemassa.
Ainolla on kyllä mies, mutta se ei syötäkään sille makkaroita ja punaista lihaa. Elävät terveellisesti.
Ei kyllä yhtään yllätä, ettet saanut miestä pidettyä. Varmaan olet lihonutkin?
Päästitkö miehesikin lihomaan? Ainon mies on hoikka. Ja elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.
Sinäkö muka olet 50-+ nainen.
Mieheni 45 vuoden avioliiton jälkeen äkillisesti lähti ikuiseen lepoon, pari kertaa viikossa näin kesäisin käyn kukat kastelemassa.
Ainolla on kyllä mies, mutta se ei syötäkään sille makkaroita ja punaista lihaa. Elävät terveellisesti.
Ei kyllä yhtään yllätä, ettet saanut miestä pidettyä. Varmaan olet lihonutkin?
Päästitkö miehesikin lihomaan? Ainon mies on hoikka. Ja elää.
Huumorinkukka se on maailman kaunein kukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.
Sinäkö muka olet 50-+ nainen.
Mieheni 45 vuoden avioliiton jälkeen äkillisesti lähti ikuiseen lepoon, pari kertaa viikossa näin kesäisin käyn kukat kastelemassa.
Ainolla on kyllä mies, mutta se ei syötäkään sille makkaroita ja punaista lihaa. Elävät terveellisesti.
Ei kyllä yhtään yllätä, ettet saanut miestä pidettyä. Varmaan olet lihonutkin?
Päästitkö miehesikin lihomaan? Ainon mies on hoikka. Ja elää.
Huumorinkukka se on maailman kaunein kukka.
Päästit itsesi lihomaan, ja sitten ei nivelet kestäneet ja nyt joudut siksi konkkaamaan kyynärsauvoilla? Ja sittenkin käyt Gigantissa ostamassa puhelimen, jotta saat trollailla vauvapalstalle, jonne olet liian vanha.
Mikset sinäkin voi olla kuin Aino. Ainolla on mieskin, ei tarvitse kiukutella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää ketju on ikävä kyllä PILALLA ja sen pilasivat hyvän pumpulipalleto-lapsuuden eläneet jotka tuli tänne pätemään ja julistamaan tietämystään sormi pystyssä. He eivät vaan tiedä MITÄÄN. Sitä kokemusta ei voi tajuta järkeilemällä, sen voi tajuta vaan saman kokemalla.
Ehkä joskus avautuu uusi ketju taas jossa vain asian kokeneet voivat vertaistukea toisiaan. Nuoret, hyvän elämän saaneet eivät heti tajua tulla pilamaan uutta ketjua. Tämä ketju on lopullisesti pilattu ja se on valtava suru. Monelle meistä tämä oli ainoa apu ja tuki mitä kosiaan saamme. Terapiaa ei saa (olen itse usein yrittämyt) koska puuttuu masennus-dg. Viis siitä vaikka millaiset väkivaltatraumat, mutta lääkärit epäävät katkoon pääsyn heti kun masennustestistä ei tule pisteitä.
Tämä ketju OLI - ei siis tietenkään enää ole - kultaakin kalliimpi apu ja olen suuresti kiitollinen kaikille kokemuksiaan jakaneille.
Kaikki hyvä vaan päättyy aikanaan ja niin päättyi tämäkin ketju, ja muuttui ylimielisten, mistään mitään ymmärtämättömien ja omaa egoa pönkittävien nuorten viisasteluun.
Olen putkään haaveillut että me kaltoinkohdellut lapset saiimme joskus oman foorumin. Ehkäpä vielä teen tälle asialle jotain.
Hyvää kesän jatkoa ja paljon rakkautta elämäänne kaikille 70-lukulaisille!
En ole tarkoittanut mitätöidä huonoja kokemuksianne, mutta kun keskustelussa on alettu yleistämään koko ikäluokkia tietynlaisiksi, se on jo vähän liikaa.
Olen itse 70-luvulla syntynyt, enkä haluaisi että tällaiset ketjut vaikuttaisivat esim. 40-50-luvulla syntyneiden yleiseen mielipiteeseen kaikista 70-luvulla syntyneistä, tai päinvastoin.
Sukupolvien välistä kuilua on jo muutenkin, esim. me 70-luvulla syntyneet ollaan synnytty teknologisesti paljon edistyneenpään maailmaan kuin vanhempamme. Esim. omalla kohdalla ovat käyneet kuussa ja ensimmäinen avaruusasemakin oli jo tehty (Skylab), käyneet miehitetyillä lennoilla siellä ja kerinneet jo lopettaakin ne ennenkuin olen edes syntynyt. Tietokoneissakin hiiri, graafinen käyttöliittymä ja ethernet tietoliikenneliittimellä oli jo keksitty ennen syntymääni (Xerox Alto), Arpanetista puhumattakaan.Jopa koteihin tarkoitettu pelikonsoli oli keksitty ja myynnissä ennen syntymääni (Magnavox Odyssey, 1972).
Ajatella, meidän vanhempamme olivat parhaassa työiässä noiden asioiden aikaan, eivätkä he olleet koskaan kuulleetkaan niistä. Nykyisin tunnistaisivat noista hiiren.
Vuonna 2023 minä vanhana 70-luvun akkana käytän sujuvasti ChatGPT:tä ja olen perehtynyt muihinkin tekoälysovelluksiin. Tiedän millainen seuraava NASAn avaruuspukumalli on ja seuraan mitä kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuu. Tiedän myös kuinka pitkälle yhdellä sähköauton latauksella pääsee ja osaan Woltata , tilata ruokaa robottikärryn kyydissä jne.Ei koskaan kävisi mielessäkään, että 2000-luvulla syntyneiden pitäisi jotenkin ymmärtää ja armahtaa minua sen vuoksi, että he ovat saaneet syntyä maailmaan jossa kännykät, matopeli ja 3G oli jo keksitty. 🤷🏻
70-luvun puolessa välissä työskentelin tallennuslaitteella joka kasetille tallensi asiat. Kasetti lähetettiin isolle tietokoneelle ja takaisin tuli paperitulosteet. Sähköisessä muodossa asiat oli siellä ison tietokoneen muistissa.
En muista oliko hiiri vai miten tietojen syöttö kohdistettiin.Et teollisuuden kanssa ole ollut tekemisissä, koneistakin alkoi tulla tietokoneohjattuja.
Niin olet ollut nuorena ajassa kiinni, ja nyt et sitten osaa edes puhelinta ostaa?
Mitä ihmettä hourit? Ilen ostanut pöytäkoneen, tabletin, 2 älypuhelinta viimeisen 10 vuoden aikana. Kävikö noin pahasti kun kiittelin gigantin poikien ammattitaitoa palvella rujoa kyynärsauvoilla liikkuvaa ikäloppua asiallisesti ja ystävällisesti? Vaikka liittymätiedoista näkevät ( puhelin) että paha suurten ikäluokkien rehjake. Ei saanut myytyä minulle kuitenkaan uutta liittymää, vaikka pääsi koneeltaan katsomaan operaattorin
liittymien myyjänä.Ei täällä kukaan houri. Sinä vaan täällä kiukuttelet esiarkkuvuosissasi. Naiset on semmoisia hormonien vietäviä kaiken ikää.
Tuliko ärrimurri kun oikein noin reagoit? Tuliko riitaa miehen kanssa, vai onko hänen haittansa hoidettu huonosti niin purat meihin?Mieheni on 10 vuotta ollut haittojen ulkopuolella.
Kuten tässä ketjussa moni 40-lukulainen äiti on sanonut tyttärelleen:
En yhtään ylläty ettet saanut miestä pidettyä.Niinhän tuo on, sellainen kuin äidit, sellaisia tyttäret. Ennen miehet kestivät taakkansa vaikka naivat pahasisuisen nalkuttajan, nyt vaihtavat hanakammin nuorempaan.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.
Sinäkö muka olet 50-+ nainen.
Mieheni 45 vuoden avioliiton jälkeen äkillisesti lähti ikuiseen lepoon, pari kertaa viikossa näin kesäisin käyn kukat kastelemassa.
Ainolla on kyllä mies, mutta se ei syötäkään sille makkaroita ja punaista lihaa. Elävät terveellisesti.
Ei kyllä yhtään yllätä, ettet saanut miestä pidettyä. Varmaan olet lihonutkin?
Päästitkö miehesikin lihomaan? Ainon mies on hoikka. Ja elää.
Huumorinkukka se on maailman kaunein kukka.
Hyvä että otat huumorilla, etkä olet kuin 70-lukulaiset. Ne on niin herkkiksiä. Niille jos sanoo että olet tynnyrissä kasvanut kouluttamaton maalaistollukka, niin siitäkin suuttuvat. Niin herkkiksiä etteivät totuutta kestä.
Aino muuten uusi juuri ajokorttinsa vaikka täyttää 85.
Monellako 50- vuotiaalla on vielä vauva? Varmaan monella joten ovat oikealla palstalla vauveleiden nukkuessa päiväunia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei! Kaiken muun töryn lisäksi nää omaan napaansa tuijottavat pullamössöt ovat saaneet täällä ONGELMANSA laajasti tiedoksi. No ehkä he tästä vielä aikuistuvat.
Voisivat tutustua enemmän niihin olosuhteisiin, mihin heidän vanhempansa oli kasvatettu. Voisivat parjaamisen sijaan etsiä selitystä ilmiöille. Jos useamman mössön vanhemmat ovat toimineet samalla tavalla niin taustalla on yhteiskunnalliset näkemykset ja olot, saman sukupolven näkemys vanhemmuudesta.En mä enää mitään selitystä kaipaa, äiti määräsi kaikesta tai oli marttyyri. Nyt se pukkaa koiranputkea ja mä nautin elämästä.
Mitä nyt oma 16v syyttää väärästä kasvatuksesta, tuen puutteesta tms.... Olen vain yrittänyt antaa hänen tehdä omia valintojaan keskustellen, mutta ois kai vaan pitänyt sanella. Olis tullut ehkä paremmin toimeen mun äidin kanssa :) Salaa toivon hänellekin tytärtä sitten aikanaan :D
-tiejyrän tytär jostain ketjun alkupäästä-
Tämä on kyllä "hauska" rangaistuksen ja koston toivominen naiselta omalle lapselleen. Toivon että saisit tyttären, kjeh kjeh!
Mitvit?
Minä toivoin tytärtä, ja sain tyttären, äiti toivoi minnulle tytärtä myös, jotta "sittenpähän saat nenillesi"! Olen tyttäreni kanssa niin hyvissä väleissä kuin olla ja voi! Tämähän se harmittaa äitiäni, kun luuli että minun tyttärestäni tulee yhtä hirveä kuin minäkin olin. Ei vain osannut ottaa huomioon että hän onkin itse se meidän huonojen välien syy.
Mitä ihmeen misogynistä kakkaa tuo on, ja miksi te äidit vihaatte tyttäriänne, ja vielä ilmeisesti heidänkin tyttäriään?
Ja sitten ihmettelette että mikä meni pieleen, ei nyt ainakaan teidän omissa teoissanee mikään, herranjestas sentään.
Vierailija kirjoitti:
Monellako 50- vuotiaalla on vielä vauva? Varmaan monella joten ovat oikealla palstalla vauveleiden nukkuessa päiväunia.
Muista nyt mainita, että on noloa lisääntyä yli 30-vuotiaana. 😃 Kyllä viisikymppisillä pääsääntöisesti on kotona alaikäisiä lapsia. Aino kyllä tietäisi tämän.
Pisteet 40-lukulaisesta ohjeistusta, jossa aina itseä nuoremmille naisille muistetaan kertoa että nämä ovat vanhoja. 👌🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 70- luvulla syntyneiden hampaat jo hoidettiin kaikilla lapsilla, älä höpsi. Yhdeltä lapsiltani oiottiin hampaatkin. Kouluhammashoito toimi, ei siinä rahaa tarvittu. Lääkärintarkastukset oli koulussa vuosittain. Kasvatusneuvoloita oli, yksi lapsistani kävi siellä r-opetuksessa.
Ja kaikki maksutonta.
Se on eri asia jos et hammashoidon pesuohjeita vaikka noudattanut. Meillä oli vessan kaakeliseinässä niitä hauskoja tarraohjeita.Jopa minulta hoidettiin hampaat aikoinaan, kansakoulun etu oli maksuton hmmashoito. Oppikoululaisille ei sitä etua ollut mutta jos olet 70- luvulla syntynyt olet mennyt peruskouluun ja saanut saman maksuttoman hammas/terveydenhoidon kuin minunkin lapseni.
No itse olen ysärillä syntynyt ja minun hampaitani ei hoidettu. Toki lapsena pääsin hammaslääkäriin, mutta äiti ei sitoutunut mihinkään että hampaita oiottaisiin.
Ilkeä vastenmielinen juoppo joka myös nautti lastensa kiusaamisesta ja pilkkaamisesta ja suuttui jos menestyimme, paitsi jos sillä pystyi kehumaan.Häpäisi myös tyttöjä milloin mistäkin, pojat sai vain loikoilla mutta tuskin veljillekään tehnyt hyvää se miesvihan määrä mitä äiti viljeli. Miehet saa vaan olla passattavana eikä heiltä voi vaatia mitään, mutta samalla sitten kaikki nämä että miehet on kaiken pahan alku ja juuri. Etenkin meidän isämme.
Äitini on 70-luvulla syntynyt ja hänen oma lapsuutensa oli ihan hirveä, mutta ei hän kyllä hirveästi petrannut. Häntä ei myöskään voi arvostella mistään lapsuudessamme, koska hän vetoaa heti siihen että hänellä oli vielä kurjempaa ja meillä sentään oli sisävessa ja leluja.
Paikan näyttäminen ja häpäiseminen ei onnistu omana itsenä eikä mieheksi tekeytymällä. Kokeillaan onnistuisiko manipulointi tekeytymällä nuoreksi naiseksi.
Antaisin tälle 2/5. Plussaa tuoreesta näkökulmanvaihdoksesta. Miinusta kuitenkin toistuvista fraaseista, tuohon juoppouteen vetosit edellisessäkin viestissä. Kaikki miehet pystyisivät parempaan kuin tämä.
Jatka yrittämistä. Varmasti vielä yllät arvosanaani 3/5, joka asteikollani tarkoittaa että 10 % miehistä ei välttämättä yltäisi kahden prosentin kaatokännissä parempaan suoritukseen.
En oo lukenut muutamaa viime sivua, mikä tän jankkaajan idea on ( joku sisäpiirivitsi?) T: tuo ysärillä syntynyt ja olen siis ihan nainen 🤨
Ehkä yhden viestin tähän ketjuun keväällä kirjoittanut.
Minä itse olin pitkään vakuuttunut, että en halua ikinä yhtään lasta. Sitten ystäväpiirissä alkoi tulla vauvauutisia ja olin hämmästynyt, miten onnellisilta he vaikuttivat raskausaikana. Aloin miettiä, onko äitini väite, että lapset pilaavat naisen elämän, sittenkään totta. Pahin pelkoni oli, että saan tytön, mutta onneksi tuli vain poikia.
Muutama vuosi sitten sanoin äidilleni, että on meillä yksi ero: minulla on kerrassaan ihanat lapset toisin kuin sinulla. Äiti oli ihan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Äitini uhkasi tuoda kouluun veriset alushousuni kun kuukautiseni alkoivat. Julmaa kun näin vuosikymmenien päästä ajattelen.
Niin. Oma 1930-luvulla syntynyt äitini olisi voinut aivan hyvin tehdä noin.
En voinut pyytää kavereita käymään kotona koska äiti saattoi sanoa mitä vaan, siis ihan mitä vaan.
Olen joskus lukenut ketjua, mutta en muista, olenko kommentoinut. En ole mielestäni menneistä katkera ja ymmärrän, että jokainen on oman sukupolvensa lapsi. Omat vanhemmat eivät saaneet parhaita taitoja omastakaan kodistaan, ehkä. En tiedä.
Mutta se, että vieläkään ei ole voinut opetella kunnioittamaan toisen näkemyksiä, vaan ne pitää jyrätä. Oma äitini 70+ teki juuri niin. Erehdyin sanomaan mielipiteen asiasta, jota ollaan järjestämässä kolmannelle henkilölle. Hän keskeytti sanomiseni lyhyeen ja mitätöi sen täysin. Miksi hän ei voi koskaan vain kuunnella, ja todeta että jaa jaa, voihan se noinkin olla tai että kysytäänpä henkilöltä, jota asia koskee, kummalla tavalla hän haluaisi. Ei. Pitää kiistää täysin, minun pitää olla aina väärässä. Hän tietää parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus lukenut ketjua, mutta en muista, olenko kommentoinut. En ole mielestäni menneistä katkera ja ymmärrän, että jokainen on oman sukupolvensa lapsi. Omat vanhemmat eivät saaneet parhaita taitoja omastakaan kodistaan, ehkä. En tiedä.
Mutta se, että vieläkään ei ole voinut opetella kunnioittamaan toisen näkemyksiä, vaan ne pitää jyrätä. Oma äitini 70+ teki juuri niin. Erehdyin sanomaan mielipiteen asiasta, jota ollaan järjestämässä kolmannelle henkilölle. Hän keskeytti sanomiseni lyhyeen ja mitätöi sen täysin. Miksi hän ei voi koskaan vain kuunnella, ja todeta että jaa jaa, voihan se noinkin olla tai että kysytäänpä henkilöltä, jota asia koskee, kummalla tavalla hän haluaisi. Ei. Pitää kiistää täysin, minun pitää olla aina väärässä. Hän tietää parhaiten.
Jatkan vielä. Tuo mainittu tapaus kuulostaa mitättömältä pikkuasialta, mutta jokin siinä nyt katkaisi kamelin selän. Se tuntuu aivan suhteettoman pahalta, koska tuo mitätöinti edustaa kaikkea sitä, mikä on mennyt pieleen ja minkä vuoksi oma elämäni on ollut sellaista kuin se on. Oman tahdon löytyminen on vienyt aikaa, ja olen jäänyt monista asioista sivuun elämässä. Aloin melkein itkeä tuon sananvaihdon jälkeen, mutta en suostunut, en halunnut. Haluaisin vain laittaa välit poikki lopullisesti. Tästä ihmissuhteesta ei ole iloa, se on vain loputon pahan olon, epäonnistumisten ja riittämättömyyden tunteen lähde. Tilapäinen hyväksyntä ja ystävällisyys vedetään aina pois. Aina en edes tiedä syytä, mitä olen tehnyt väärin. Varmaan ihan olemukseni vain on väärä, koska olen ikuisesti kaikessa väärässä, olipa mielipiteeni tai tunteeni mikä hyvänsä.
Suuren ikäluokan edustaja, äitini, on aina ollut kaikille vieraille ihmisille aivan päinvastainen, mitä oli ja yhä on meille lapsilleen. Moni ei voi käsittää miten kylmä ja julma äiti on ollut meille lapsilleen. Ja etäinen, keskustelu lähes kaikesta on ihan mahdotonta. Etenkin lapsena ja nuorena siitä tuli ihan absurdi olo, kun näki äitiä muiden ihmisten seurassa. Ja tietenkin johtopäätös, että äidin inhottavuus meitä lapsiaan kohtaan oli meidän vika.
Vierailija kirjoitti:
Suuren ikäluokan edustaja, äitini, on aina ollut kaikille vieraille ihmisille aivan päinvastainen, mitä oli ja yhä on meille lapsilleen. Moni ei voi käsittää miten kylmä ja julma äiti on ollut meille lapsilleen. Ja etäinen, keskustelu lähes kaikesta on ihan mahdotonta. Etenkin lapsena ja nuorena siitä tuli ihan absurdi olo, kun näki äitiä muiden ihmisten seurassa. Ja tietenkin johtopäätös, että äidin inhottavuus meitä lapsiaan kohtaan oli meidän vika.
Niin ja sekin hetki tosiaan, kun tajusin, että ei hemmetti, osaahan se olla mukava, hyvä keskustelija, hauska ja kaikkea - silloin kun se haluaa! Miksei meidän lastensa seurassa, edes kun oltiin mekin aikuisia? En voinut enää lohduttautua ajatuksella, että ei se äiti jostain syystä vaan osaa olla muuta kuin se on, että sillä itselleen nyt on varmaan ollut kova lapsuus tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Minä itse olin pitkään vakuuttunut, että en halua ikinä yhtään lasta. Sitten ystäväpiirissä alkoi tulla vauvauutisia ja olin hämmästynyt, miten onnellisilta he vaikuttivat raskausaikana. Aloin miettiä, onko äitini väite, että lapset pilaavat naisen elämän, sittenkään totta. Pahin pelkoni oli, että saan tytön, mutta onneksi tuli vain poikia.
Muutama vuosi sitten sanoin äidilleni, että on meillä yksi ero: minulla on kerrassaan ihanat lapset toisin kuin sinulla. Äiti oli ihan hiljaa.
Miksi pidät tyttäriä huonompana kuin nyt pidät poisiasi? Naisvihaista.
Mun äiti, 72, on ihan käsittämätön tapaus.
En muista että äidillä olisi koskaan ollut omia mielipiteitä. Hän on saattanut puhua jostain asiasta ja kun isä on sanonut että ei kun se on näin (ihan siis mielipideasia, ei fakta), ja sen jälkeen se on ollut äidinkin mielipide. Äiti ei ole tainnut koskaan sanoa isälle vastaan missään asiassa ja isä on aina päättänyt että mitä tehdään, minne mennään ja mitä ostetaan.
Koskaan ikinä milloinkaan ei saanut sanoa ääneen että rintakarvat miehellä on kivat tai seksikkäät, koska isälle sellaisia ei koskaan kasvanut. Tämä oli siis äidin mielestä tabu, vaikka isä itse ei ole koskaan harmitellut rintakarvattomuuttaan. En tänä päivänäkään tiedä miksi sana rintakarvat oli täysin kielletty meidän huushollissa.
- Maire on tosi mukava, vaikka se onkin niin lihava
- Lillin mieskin oli siellä, se on joku lääkäri vaikka sillä on hörökorvat
- Ne meni naimisiin, siis Sanna sen naisensa kanssa, vai onko se nyt sen mies, kun ne on molemmat naisia
Ylläolevat lausahdukset on äidin sanomia, ja ihan tavallisia asioita hänen suustaan. Ulkonäköasiat pitää aina kommentoida vaikkei ne liity asiaan mitenkään, ja sateenkaarisuhteet menee hänellä ihan yli hilseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei! Kaiken muun töryn lisäksi nää omaan napaansa tuijottavat pullamössöt ovat saaneet täällä ONGELMANSA laajasti tiedoksi. No ehkä he tästä vielä aikuistuvat.
Voisivat tutustua enemmän niihin olosuhteisiin, mihin heidän vanhempansa oli kasvatettu. Voisivat parjaamisen sijaan etsiä selitystä ilmiöille. Jos useamman mössön vanhemmat ovat toimineet samalla tavalla niin taustalla on yhteiskunnalliset näkemykset ja olot, saman sukupolven näkemys vanhemmuudesta.En mä enää mitään selitystä kaipaa, äiti määräsi kaikesta tai oli marttyyri. Nyt se pukkaa koiranputkea ja mä nautin elämästä.
Mitä nyt oma 16v syyttää väärästä kasvatuksesta, tuen puutteesta tms.... Olen vain yrittänyt antaa hänen tehdä omia valintojaan keskustellen, mutta ois kai vaan pitänyt sanella. Olis tullut ehkä paremmin toimeen mun äidin kanssa :) Salaa toivon hänellekin tytärtä sitten aikanaan :D
-tiejyrän tytär jostain ketjun alkupäästä-Tämä on kyllä "hauska" rangaistuksen ja koston toivominen naiselta omalle lapselleen. Toivon että saisit tyttären, kjeh kjeh!
Mitvit?
Minä toivoin tytärtä, ja sain tyttären, äiti toivoi minnulle tytärtä myös, jotta "sittenpähän saat nenillesi"! Olen tyttäreni kanssa niin hyvissä väleissä kuin olla ja voi! Tämähän se harmittaa äitiäni, kun luuli että minun tyttärestäni tulee yhtä hirveä kuin minäkin olin. Ei vain osannut ottaa huomioon että hän onkin itse se meidän huonojen välien syy.
Mitä ihmeen misogynistä kakkaa tuo on, ja miksi te äidit vihaatte tyttäriänne, ja vielä ilmeisesti heidänkin tyttäriään?
Ja sitten ihmettelette että mikä meni pieleen, ei nyt ainakaan teidän omissa teoissanee mikään, herranjestas sentään.
Olen aiemminkin samaa tänne kommentoinut, mutta oma äitini jaksaa ihmetellä ja päivitellä sitä miten hyvissä väleissä olen oman 22-vuotiaan tyttäreni kanssa, miten me matkustellaan, shoppaillaan ja käydään leffassa ja keikoilla yhdessä niin kuin kaverukset keskenään.
Kun minä olin parikymppinen, niin äiti arvosteli painoani, ulkonäköäni muutenkin, häpesi mieluummin kuin ylpeili lapsillaan, eikä ollut kiinnostunut mistään samoista asioista. Lapsuudessa ja teini-iässä kaikki kiellettiin, lapsiin ei uskottu ja me oltiin vaan riesa.
Olen sanonut useasti päin naamaa, että olen tehnyt kaiken päinvastoin kuin sinä, joten minun tyttäreni oikeasti tykkää minusta ja haluaa viettää kanssani aikaa.
Ketjun 1940-luvun äidin repliikkejä jatkaen/
Naapurin Ainolla on kyllä mies vaan ei sinulla. Mutta Aino onkin hyvä talousihminen ja laittaa miehelleen joka päivä hyvää ja terveellistä ruokaa. Ei mitään makkaroita tai punaista lihaa, niin pysyvät molemmat terveinä.
Naapurin Aino käy joka päivä miehensä kanssa sauvakävelyllä ja kahdesti viikossa tansseissa. Mikset sinäkin voi olla kuin Aino?
No onkos sinulla maskottimme lapsia vai etkö ole ollenkaan oikea nainen? Jos on lapsia niin onko ne saatu sektiolla vai oikeaan tapaan eli synnytetty?
Miehesi jätti sinut eli olet siis elävän leski? Olisiko kannattanut olla mukavampi? Siis ei tietenkään meille nuoremmille mutta sentään miehelle? Nyt naapurin Ainokin nauraa sinulle.