Villit lapset/ kiltit lapset

Oma lapseni on tosi riehkas ja äänekäs tapaus, pohjimmiltaan tosi kiltti, mutta kuitenkin vähän sellainen " päälle päsmäri" . Lapsen luokalla (1. luokka) on muutama tällainen tosi herkkä ja kiltti lapsi, jotka itkeä pillittävät heti jos heille lapseni (tai joku muu " rohkea" ) jotain vähän määräävämmällä sävyllä sanoo. Joo, olen kyllä sanonut miljoonat kerrat, että pitää sanoa vähän ystävällisemmin, mutta mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee.... Nyt on alkanut pikkuhiljaa ärsyttämään kun näiden kilttien lasten äidit sitten ihan tohkeissaan aina ovat siitä että voi voi kun maijalla nyt taas tuli paha mieli, kun X sanoi niin ja niin. Ja korostan: lapseni EI kiusaa (eli hauku, töni, nimittele, naura), on vaan erittäin vahvaluonteinen ja saattaa sanoa tosiaan vähän määräävään sävyyn jotain asioita. Ihmettelen vaan, että miksi näiden arkojen lasten äidit ei vahvista näitä lapsiaan, opeta heitä kohtaamaan näitä " päällepäsmäreitä" , koska heitä tässä maailmassa kuitenkin aina vastaan tulee, eikä kaikesta voi aina tulla paha mieli.