Lue keskustelun säännöt.
Villit lapset/ kiltit lapset
31.01.2008 |
Oma lapseni on tosi riehkas ja äänekäs tapaus, pohjimmiltaan tosi kiltti, mutta kuitenkin vähän sellainen " päälle päsmäri" . Lapsen luokalla (1. luokka) on muutama tällainen tosi herkkä ja kiltti lapsi, jotka itkeä pillittävät heti jos heille lapseni (tai joku muu " rohkea" ) jotain vähän määräävämmällä sävyllä sanoo. Joo, olen kyllä sanonut miljoonat kerrat, että pitää sanoa vähän ystävällisemmin, mutta mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee.... Nyt on alkanut pikkuhiljaa ärsyttämään kun näiden kilttien lasten äidit sitten ihan tohkeissaan aina ovat siitä että voi voi kun maijalla nyt taas tuli paha mieli, kun X sanoi niin ja niin. Ja korostan: lapseni EI kiusaa (eli hauku, töni, nimittele, naura), on vaan erittäin vahvaluonteinen ja saattaa sanoa tosiaan vähän määräävään sävyyn jotain asioita. Ihmettelen vaan, että miksi näiden arkojen lasten äidit ei vahvista näitä lapsiaan, opeta heitä kohtaamaan näitä " päällepäsmäreitä" , koska heitä tässä maailmassa kuitenkin aina vastaan tulee, eikä kaikesta voi aina tulla paha mieli.
Kommentit (102)
Justiinsa juu. Muutamista viesteistä käy hyvin ilmi tällainen asenne, jo pelkästään se että lapsista puhutaan itkupillinä jos ei pidä tämän päällepäsmärilapsen komentelusta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samoin kuin vahvat aikuiset jyräävät arat alleen, se vain on niin.
Mutta en tule koskaan sallimaan toisten pomottamista. Opetan jatkossakin lapsilleni myös käytöstapoja. Kaikki ihmiset tulee hyväksyä sellaisina kun ovat ja erilaisuutta tulee kunnioittaa. Myös arat ja ujot tulee ottaa huomioon.
Siitä se ekalla luokalla alkaa. Pienestä pomottamisesta siirrytään seuraavalle tasolle jne. kunnes pikku Liisi onkin jo koulukiusaaja pahimmasta päästä. Ja äiti selittää, että Liisillä on vaan niin vahva luonne. Koulun jälkeen Liisi on hionut vahvaa luonnettaan jo niin pitkälle, että on työpaikan paras selkään puukottaja ja työpaikkakiusaaja.
Onnea äidit valitsemallanne tiellä. Saattaa tulla ongelmia eteen.
2
Tämähän nyt riippuu niin tilanteesta. Jos Arkamaija pillahtaa itkuun jokaisesta Koviskaisan sanomisesta, on Arkamaijan hieman ryhdistäydyttävä. Mutta jos Koviskaisa määrää aina tahdin tulee siitä vanhempana tosi rasittava työkaveri, jolla ei ole joustoa mihinkään suuntaan.
Vahvemman on aina kovin hankala kuvitella itseään aremman sijaan ja helposti turhautuu siihen pahiksen rooliin. Mutta haluatteko oikeasti lapsistanne aikuisia, jotka vaativat kaikilta muilta yhtälaista vahvuutta kuin itsellä? Teidän näkökantanne siis on nyt että arkamaijan täytyisi rohkaistua yhtäkkisesti? Onko maijan syy kun vanhemmat eivät ole kasvattaneet hänestä vahvempaa?
Mulle tuli kyl tosi paha mieli, että te oikeasti olette tuota mieltä.
mutta onnekseni luokallani oli sen verran fiksua porukkaa, ettei kukaan käyttänyt sitä hyväkseen. Vahvuutta tuli kyllä sitten vanhempana lisää ihan ilman mitään kiusaajien apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla siis myöntää, että lapsen käytöksessä on jotain vikaa. Ei hän muuten siihen olisi puuttunut. Ei onnistunut muuttamaan lapsensa käytöstä, joten alkoi kasvatustyön epäonnistuttua syyttelemään arkoja lapsia itkupilleiksi.
Miksi yritit puuttua miljoona kertaa lapsesi käytökseen, jos siinä ei kuitenkaan lopuksi ollutkaan vikaa?
2
Huomasivat kiusaamisen turhaksi, ja lopettivat sen. Ihan varmasti olisivat jatkaneet kiusaamistaan, jos en olisi yhtään pistänyt hanttiin. Näinhän monet kiusatut just menettelee... eivät laita yhtään hanttiin ja kiusaaminen jatkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoittaa provosoivaan sävyyn mutta osittain myös asiaa.
Vanhin poikani on arka lapsi ja olen opettanut häntä puolustamaan itseään. Olen opettanut hänelle kuinka sanotaan vastaan ja kertonut ettei tarvitse toisia lapsia totella.
Hyvin on poika oppinut. Vaikka vieläkin ujostelee vieraita lapsia, ei enää anna viedä leluja käsistään eikä siirry esim. hiekkalaatikolta pois jos tulee käskemään ja tuuppimaan. Hienosti pitää poika puolensa :)
Ap, kerroit olleesi itse lapsena arka. Nyt et kestä arkoja lapsia, voi että miten läpinäkyvää!
Kuka tahansa kotipsykologi näkisi, ettei vika ole aroissa lapsissa, vaan siinä, että sinä et kestä arkuutta itsessäsi ja siksi et kestä sitä ominaisuutta muissa ihmisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kummatkin ehtivät vielä kasvaa ja kypsyä, ja kyllä sitä kypsymistä tapahtuu noissa arkipäivän ihmissuhteissa, varsinkin, jos vanhemmat puuttuvat ja opastavat.
" Rauta rautaa hioo, ihminen toista ihmistä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä pomottaja väistyy, tai selvittävät asian molempia tyydyttävällä tavalla.
Ei hyvää päivää mitä teinejä taas linjoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päsmäreitä tulee olemaan aina, vaikka mitä tapahtuisi. Näkeehän sen työelämässäkin. NIihin pitää vain osata suhtautua oikealla tavalla.
Päsmäreitä on ja tulee olemaan, mutta eikö vanhempien vastuullal olisi edes koittaa kasvattaa niin, että omasta ei tulisi päsmäriä.
(paitsi että sekin 37 taisi olla oma viestisi)
Vierailija:
Päsmäreitä tulee olemaan aina, vaikka mitä tapahtuisi. Näkeehän sen työelämässäkin. NIihin pitää vain osata suhtautua oikealla tavalla.
Joidenkin mielestä se on päsmäröintiä, jos hoputetaan laskemaan mäestä, jotta itse pääsee laskemaan. Jos lapsi tuossa tilanteessa alkaa itkeä ja ryntää äidin helmoihin valittamaan, kun joku komentelee, on se mielestäni jo huono merkki!!! Ja tosi surullista tämän lapsen puolesta....
Jos taas lapsi sanoo, että lasken ihan kohta, odota hetki, on se mielestäni normaali reaktio.
päsmäreitten käytökseen on usein hyvin vaikea puuttua. Olen nähnyt tapauksia joissa vanhemmat ylpeilevät sillä että heidän oma pienokaisensa komentelee muita lapsia =o
Sen takia aremmille lapsille kannattaa opettaa itsevarmuutta ja keinoja pärjätä päsmäreitten kanssa :)
t. 37
nämä arat lapset vaan KOKEVAT kaiken kiusaamisena!!!! Pitää pystyä erottamaan oikea kiusaaminen ja vahvaluonteisuus!!!