Villit lapset/ kiltit lapset

Tosin meillä otos on hyvin pieni: poikani ja hyvän ystäväni poika. Ensiksi mainittu on kiltti ja herkkä lapsi, mutta myös aika vilkas ja rohkea. Viimeksi mainittu on niin ikään kiltti ja mukava poika, mutta melkoisen arka. Ystäväni tuntuu näkevän asian niin, että oma poikani riehumisellaan saa hänen poikansa pois tolaltaan. Itse taas koen, että oma lapseni yrittää rohkaista toista mukaan leikkiin, mutta turhautuu, kun toinen viihtyy vain äidin helmoissa eikä suostu leikkeihin. Lapset ovat neljävuotiaita. Toivottavasti aika hoitaa. Olisi kiva kun heistä tulisi hyvät kaverit. Itse kyllä ymmärrän tuon toisenkin puolen, koska olen itse lapsena ollut tosi arka. Se ei ole mukavaa lapselle itselleenkään.

Nämä on juuri niitä lapsia, jotka antaa sitten ylemmillä luokilla kiusata itseään eivätkä pistä lainkaan hanttiin. Mielestäni ap:n lapsi ei todellakaan ole mikään kiusaaja, vaan rohkea ja suulas ja ehkä päällepäsmäri luonteinen lapsi. So what?



Mua kans ärsyttää sellaiset lapset, jotka inahtavat jo siitä, jos niihin päin katsookin. Ja sitten niitten äidit inisevät just tyyliin, että ei saa olla ilkeä maijalle, kun maija on niin herkkä!

ja kyllä, kuten sanoin, olen sanonut miljoonat kerrat, että pitää yrittää vähän miettiä miten asiat sanoo, ja ehkä se tuosta ajan mittaan helpottaakin kun ikää tulee. Mutta faktahan on, että nämä kiltit lapset tässä tulevat kärsimään, ei nämä vahvat lapset, joista kasvaa niitä vahvoja aikuisia! Ja siksi en ymmärrä, että miksi ei edes yritetä vahvistaa niitä arkoja lapsia kohtaamaan näitä vahvempia tapauksia, vaan silitellään vaan päätä ja voivotellaan. Aroilla on tietysti oikeus olla arkoja, itsekin olen arka ollut aina, mutta olen ikuisesti katkera vanhemmilleni että he eivät yrittäneet minua vahvistaa, vaan antoivat minun olla arka. Elämä aikuisena olisi helpompaa. ap

Siitä tulee sellainen olo, että toinen haluaa hallita ja alistaa. Etkö kuitenkin halua, että lapsesi arvostaa ikätovereitaan... Mieti tilannetta omalle kohdalle.

sanojasi lainaten " Ihmettelen vaan, että miksi näiden arkojen lasten äidit ei vahvista näitä lapsiaan, opeta heitä kohtaamaan näitä " päällepäsmäreitä" , koska heitä tässä maailmassa kuitenkin aina vastaan tulee, eikä kaikesta voi aina tulla paha mieli."

Minä ihmettelen, että miksi sinä et opeta pentuasi käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan huomioon että kaikki eivät ole niin kovaäänisiä ja huomionhakuisia kuin hän on. !??! tavan pällejä taas liikkellä... anteeksi nyt vain. Tuo sinun kirjoitus tuli tyyliin " ei , meidän Matti vaan ne muut" hohhojjaa...

Onhan se kamalaa kun jotkut ANTAVAT kiusata itseään.

MIksei myös lapset voi sanoa esimerkiksi noin???

miten arkoja lapsia " vahvistetaan" ? Jos se on niin helppoa muuttaa lapsen käyttäytymistä, mikset itse saa omaa lastasi ruotuun? Kuulostaa vähän että teillä on se ongelma, jos jatkuvasti saat kuulla lapsesi aggressiivisesta käytöksestä. Eikä näillä aroilla lapsilla.

Mä olen kans ihmetellyt sitä, että miksi ihmeessä vanhemmat eivät vahvista lastensa itsetuntoa?! Miksi annetaan nysvätä lahkeessa kiinni ja tulla valittamaan joka hemmetin pienestä asiasta? Tosi outoa katusta.

sillä vaan vahvistaa sitä että se lapsi itkee sitten taas seuraavallakin kerralla jos joku sanoo jotain.

Opettakaa niitää lähiöprinssejä ja -prinsessoita ottamaan muut huomioon. Opettakaa niille kersoille, että kaikki pitää hyväksyä sellaisena kun ne on ja että heillä ei ole oikeutta päsmäröidä eli kiusata muita.

Äitini ansiosta mulla oli tosi vahva itsetunto, vaikka pullukka olinkin. Sanoin kiusaajille suoraan mitä ajattelin. Yrittivät vielä muutaman kerran aloittaa kiusaamista, mutta kun tajusivat, etteivät voi muhun vaikuttaa, lopettivat sen.



Seuraava kohde olikin helppo, juuri tällaista itkupilli ainesta. Oli ollut pienestä pitäen äitinsä lahkeessa kiinni aina, kun joku vähän katsoi kieroon.

Muutaman kaverini kanssa sitten mentiin tämän tytön puolelle, ja kiusaajat lopettivat hänenkin rääkkäämisensä jonkin ajan kuluttua. Itse tämä tyttö ei mitenkään itseään puolustanut.

Vierailija:

Opettakaa niitää lähiöprinssejä ja -prinsessoita ottamaan muut huomioon. Opettakaa niille kersoille, että kaikki pitää hyväksyä sellaisena kun ne on ja että heillä ei ole oikeutta päsmäröidä eli kiusata muita.

Voi kamala kamala kamala, käskikö se Pekka sinua nyt laskemaan alas liukumäestä, jotta hän itse pääsisi myös laskemaan?!? Voi miten kamalaa, itke vaan!! Olipa tuhma Pekka.



Näitä näkee kymmeniä kertoja puistossa!!

puuttukaa asiaan silloin kun vielä pystytte, ihan sen lapsen edun vuoksi!! Hän on varmasti ikuisesti teille siitä kiitollinen!!

Vahva itsetunto ja rohkeus ei todellakaan tarkoita sitä, ettei ottaisi muita huomioon.

Toisten haaste on opetella empatiaa ja suun kiinni pitämistä, toisten jämäkkyyttä.



Ehkä on parempi, jos eivät kovasti leikkisi ja toimisi yhdessä, vaan löytäisivät samankaltaiset kaverit.

Eikö se mene niin, että kiusaajalla on heikko itsetunto? Pomottaminen on kiusaamista. Niistä " vahvan" luonteen omaavista juuri kasvaa narsistisia työpaikkakiusaajia.



LAittakaa kakaranne kuriin.

Tue sä mieluummin lapsesi itsetuntoa, ettei päädy koulukiusatuksi.

itse en todellakaan ollut itkupilliainesta, en koskaan antanut periksi kiusaajilleni ja olin sitkeä, mutta eivät he silti lopettaneet vaan kiusaaminen jatkui vuosikausia. Siihen asti itseasiassa kunnes menin lukioon ja he eri kouluun

Vierailija:

Äitini ansiosta mulla oli tosi vahva itsetunto, vaikka pullukka olinkin. Sanoin kiusaajille suoraan mitä ajattelin. Yrittivät vielä muutaman kerran aloittaa kiusaamista, mutta kun tajusivat, etteivät voi muhun vaikuttaa, lopettivat sen.

Seuraava kohde olikin helppo, juuri tällaista itkupilli ainesta. Oli ollut pienestä pitäen äitinsä lahkeessa kiinni aina, kun joku vähän katsoi kieroon.

Muutaman kaverini kanssa sitten mentiin tämän tytön puolelle, ja kiusaajat lopettivat hänenkin rääkkäämisensä jonkin ajan kuluttua. Itse tämä tyttö ei mitenkään itseään puolustanut.